Iso tilallinen, oletko sisäistänyt

Iilan kasvu perustuu älykkyyteen ja kovaan työhön. Luuserit valittaa.

"Ei kukaan omin voimin raivaa ja rakenna kaikkea, kyllä siinä on tarvittu toisten alistamista apuvoimaksi."


Tämähän se on se vasemmistolaisten halukkaasti toistama uskomus. Palkkatyövoiman käyttö tulkitaan toisen alistamiseksi...

Tosiasiassa suurin osa Suomen maanviljelystilojen viljelymaasta on viljelijäperheiden omin voimin raivaamia ja rakentamia. Niin ovat minunkin sukuni viljelykset, n.20 hehtaaria. Ei tosin yhden sukupolven aikana.

Ja on syytä muistaa, ettei valtio aikoinaan hyvyyttään jakanut maata viljeltäväksi, vaan verotulojen tavoitteessa.Talonpoikia verottivat ja työvelvoitteita järjestivät niin kunta, seurakunta, kuin valtiokin. Talonpoikien täytyi siis vanhaan aikaan olla tomeraa väkeä, että pystyivät tilan käsissään pitämään. Näin ei aina ollut, sillä kirkonkirjoja tutkimalla huomaat, kuinka tiheään maatilat vaikkapa 1800-luvulla vaihtoivat omistajaa. Toisin kuin luulisi, ei tilallisena olo monissa tapauksissa monien tilojen osalta ollut kovinkaan tavoiteltu elämäntehtävä.

Mutta käsityöläisammattien taitajia ovat työllistäneet yhtäläisesti kaikki maaseudun eläjät tulotasosta riippumatta. Siinä ei ole ollut mistään alistus- tai riistosuhteesta kyse.

Ja vielä tähän vasemmistolaisten suosimaan teemaan lajitoverin alistamisesta: Olen itse tehnyt elämäntyöni rakennustyöläisenä. Näiden kokemusten perusteella voin sanoa, että kaikenlainen lajitoverin riistäminen ja hyväksikäyttö on paljon härskimpää työläisten omassa keskuudessa, kuin työnantajien tai vaikkapa maanviljelijöiden toteuttamana, joista myös on paljon kokemusta. Sehän on ominaisuus, joka ei ole mitenkään yksilön varallisuustasoon sitoutunut. Huono-osaiseksi julistautunut ja sillä verukkeella etuja ajava työläinen saattaa samaan aikaan alistaa ja käyttää härskisti hyväkseen toista, itseään huonommassa asemassa olevaa työläistä. Tai sitten voi myöskin olla solidaarinen tätä kohtaan. Sama pätee yhtä hyvin muiden kansankerrostumien kohdalla.

Kyl mie ainakkii voin tunnustaa, että meijän suvun mahtitila (2000 hehtaaria) on riistolla ja pakolla otettua.

Mie panen muuten sitten aloituspostaajan vaimoaki. Mukavaa ku tuo köyhä palvelusväki heruttaa p*llua, ei tartte ku sormia napsauttaa.

Mikäs tässä on ollessa kun esi-isät olit hereillä ja pidit puoliansa. Eipä käy katteeksi teitä köyhät!

Panin sua persseeseen kerran kun olit sammunu saunan eteiseen. muistatko?

Se maa-alahan oli alunperin meidän, ruotsin kuningas vain tulkitsi lakia niin, että vapaa maa on valtion omaisuutta, mutta eihän se niin ole, aina se on ollut meidän maata, eikä mitään vapaata maata ole koskaan edes ollut olemassa.

Kenen "meidän"?? Yksi röyhkimys on lyönyt nurkkapaalut maahan esim. 400ha, ja sanonut tämä on minun! Jos tulet tänne ottamaan jotain, niin tapan sinut!

Google kertoo minkälaista oli viljely sarkajaon aikaan, mitä teki isojako,jne.
Kartanoviljelys oli kai semmosta, mitä alottaja yrittää provosoida kaikkien iso- tilallisten tavaksi. Tääläpäin ei sellaasesta tieretty oikeestaan mitää. Enne oli tilaa, josei velijekset sopinu samalle tilalle, voi toinen ottaa kimpsunsa ja lähtiä umpimettähän ja raivata tilansa sinne, eikä renkänny maata keltää anastaa.

Ja mitä tässä on muka riistetty? Tämä tila, jota nyt viljelen on isovanhempieni n. 60v. sitten ostama Suomen valtiolta ns. kylmänä asutustilana, tosin ensin hallintasopimuksella syksyllä v. 1950 ja siitä sitten raivattiin peltoa omin voimin. Kaikki ehdot täytettiin, mitkä hallintasopimuksen ehtoihin kuului ja lopulta Veikko Vennamon allekirjoituksella tila siirtyi isovanhempieni omistukseen.
Toki tämä tila oli pakkolunastettu heti sodan jälkeen karjalaisten evakkojen asutustoimintaa varten yksityiseltä maanomistajalta vuoden 1944 hintatason mukaan, mutta hän ei pitänyt tätä mitenkään suurena vääryytenä, olihan sodan lopputulos ollut kuitenkin sellainen, että suurin osa hänen maistaan säilyi edelleen hänen omistuksessaan. Edellinen omistaja oli isoisäni suojeluskuntakaveri ja hän vieraili meillä usein.
Tilamme ei kelvannut syrjäisen sijaintinsa ja kylmäntilan statuksen vuoksi karjalaisille, eikä kukaan muukan ollut tästä kiinnostunut, joten isovanhempani päättivät ostaa tämän em. kuvioilla Suomen valtiolta.
Mielestäni tämä on ollut silloin hyvä kauppa, koska tässä tilassa ei ole ollut lainkaan peltoa, eikä mitään rakennuksia valmiina, oli se huomioitu pinta-alassa, tässä oli puolet enemän maata, kuin mitä karjalaiset evakot olivat noita tilojaan huolineet itselleen. Eli isoisäni sai heti maata paljon enempi raivattavaksi ja siten peltoakin oli melko pian tuplaten moneen tilaan nähden.
Näin vuosikymmenien aikana olemme ostaneet naapuritiloja lisämaiksi tähän tilaan, sekä pakkohuutokaupoista kauempaa naapurikunnista ja tilamme on siten kokonaan rahalla ostettu, ei keneltäkään riistetty.