Korjauslaminointi

Kuulostaa karille ajon vauriolta. Tärkeintä on selvittää koko tarvittavan korjauksen laajuus eli kaikki pois. Ja kölitukkien kiinnityksen ja sisäosien vaurioiden laajuus. Älä tee itse vaan teetä kerralla kunnollista. Sinänsä ei mikään ylivoimainen tehdä itsekään mutta jotain peruskekemusta tarvitaan. Kerran tein vastaavan laminoinnin eikä lasikuitutyö ole hankalaa muttei kannata fuskata.

seppomartti kirjoitti:

Kuulostaa karille ajon vauriolta. Tärkeintä on selvittää koko tarvittavan korjauksen laajuus eli kaikki pois. Ja kölitukkien kiinnityksen ja sisäosien vaurioiden laajuus. Älä tee itse vaan teetä kerralla kunnollista. Sinänsä ei mikään ylivoimainen tehdä itsekään mutta jotain peruskekemusta tarvitaan. Kerran tein vastaavan laminoinnin eikä lasikuitutyö ole hankalaa muttei kannata fuskata.

Lue lisää

Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..

Pohjan laittoa kirjoitti:

Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..

Lue lisää

Vaikka teetkin itse työn, niin käytä ammattilaista paikalla ja pyydä työn valvojaksi. Ennen kuin alat käytellä rälläkkää. On nimittäin aika vaativa projekti, eikä sovi kuiduttamisen harjoitteluun jos aikaisempaa kokemusta ei ole. Noilla kölipalkeilla voi kyllä harjoitella.

Pohjan laittoa kirjoitti:

Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..

Lue lisää

Minäkin ehdotan ja kannatan seppomartin jo mainitsemaa suositusta: teetä runkoremontti jollain hyvämaineisella lasikuituveneiden korjaamolla! Laminointityö pitää tehdä lämpimissä ja kuivissa tiloissa. Delaminaation laajuuden selvitys voi vaatia purkamistyötä.

Jos korjaus tehdään huonosti (kuten kysyjän veneessä oli tehty), seuraava pohjakosketus voi olla hengenvaarallinen. Mieti sitäkin, kun ajattelet vaivaa ja korjauskustannuksia.
Jos korjaus tehdään ammattitaidolla, runko voi korjauksen jälkeen olla jopa vahvempi kuin alkuperäinen.

En tiedä, miksi nimimerkki "Pohjan laittoa" mainitsi 70-luvun ruotsalaistyylin. Eikö parempi malli olisi vaikkapa edesmenneen suomalaisen venetekijä Eikka Antinojan tyyli samalta aikakaudelta (vrt. S&S 6,6 ja Antillla)?

vie korjaamolle! kirjoitti:

Minäkin ehdotan ja kannatan seppomartin jo mainitsemaa suositusta: teetä runkoremontti jollain hyvämaineisella lasikuituveneiden korjaamolla! Laminointityö pitää tehdä lämpimissä ja kuivissa tiloissa. Delaminaation laajuuden selvitys voi vaatia purkamistyötä.

Jos korjaus tehdään huonosti (kuten kysyjän veneessä oli tehty), seuraava pohjakosketus voi olla hengenvaarallinen. Mieti sitäkin, kun ajattelet vaivaa ja korjauskustannuksia.
Jos korjaus tehdään ammattitaidolla, runko voi korjauksen jälkeen olla jopa vahvempi kuin alkuperäinen.

En tiedä, miksi nimimerkki "Pohjan laittoa" mainitsi 70-luvun ruotsalaistyylin. Eikö parempi malli olisi vaikkapa edesmenneen suomalaisen venetekijä Eikka Antinojan tyyli samalta aikakaudelta (vrt. S&S 6,6 ja Antillla)?

Lue lisää

Itse tekemällä tuollainen ei edes maksa paljon, teettämällä ammattilaisella hintaa kertyy. Se ei ole vaikea tehdä kunnolla.

Pohjan laittoa kirjoitti:

Kyseessä on karille ajon vaurio. Koputtelemalla olen etsinyt irronneita laminointeja. Sisältä olen poistanut laipioista irronneet laminaatit. Laipiot laminoidaan keväämmällä kiinni. Pohjapalkkeja ei ollut 70-luvun ruotsalaiseen tyyliin. Ne ajattelin veistellä uretaanista ja laminoida samalla. Kyllä se pohjakin on sitten korjattava uusiksi, koska geeli on huono tarttumapinta. Rälläkällä lähtee kevyesti ja nyt on hyvä hioa kun naapurit eivät ole veneellä..

Lue lisää

Poista koko vaurioaluueelta sekä sisä- että ulkopuolelta topgoat ja gelgoat. Valaise lampulla rungon läpi. Tällöin näet vaurioaluueen hämähäkkikuviot. Tuossa vaiheessa olisi hyvä saada ammattilaisen mielipide toimenpiteistä.

12-12 kirjoitti:

Poista koko vaurioaluueelta sekä sisä- että ulkopuolelta topgoat ja gelgoat. Valaise lampulla rungon läpi. Tällöin näet vaurioaluueen hämähäkkikuviot. Tuossa vaiheessa olisi hyvä saada ammattilaisen mielipide toimenpiteistä.

Lue lisää

Vaurioalueaalla laminaatin paksuus on n. 5 cm. Katsotaan mitä laastarin alta paljastuu ensi viikonloppuna. Vaurio ei ilmeisesti ole tullut rungon läpi, vaan halkeama ulottuu enintään parin cm syvyteen. Vettä ei ole tullut pilssiin kesän aikana. Eiköhän tuon korjaa myös itse. Pk-seudulla työn hinta on sellainen, että tosta tulee helposti korjauskuluja puolet veneen hinnasta. Pitää vaan keväällä viritellä veneen ympärille lämmitetty teltta. Se on kuitenkin tekeillä epoksimaalausta varten.

Pohjan kunnostus kirjoitti:

Vaurioalueaalla laminaatin paksuus on n. 5 cm. Katsotaan mitä laastarin alta paljastuu ensi viikonloppuna. Vaurio ei ilmeisesti ole tullut rungon läpi, vaan halkeama ulottuu enintään parin cm syvyteen. Vettä ei ole tullut pilssiin kesän aikana. Eiköhän tuon korjaa myös itse. Pk-seudulla työn hinta on sellainen, että tosta tulee helposti korjauskuluja puolet veneen hinnasta. Pitää vaan keväällä viritellä veneen ympärille lämmitetty teltta. Se on kuitenkin tekeillä epoksimaalausta varten.

Lue lisää

Jos aiot laittaa pohjapalkkeja joudut ottamaan topgoatin pois ainakin siltä alueelta. Lampulla saa paremman kuvan kuiturakenteen kunnosta. Jos laminaatti on 5 cm paksua, se on ilmeisesti ruiskulaminaattia. Mahdollinen laminaattipaksuudella kosteus pitää myös saada pois. Kosteuden syvyydestä saa selvyyttä koeporauksilla esim. 10 mm:n terällä.

kannattaa tehdä kirjoitti:

Itse tekemällä tuollainen ei edes maksa paljon, teettämällä ammattilaisella hintaa kertyy. Se ei ole vaikea tehdä kunnolla.

Ei toki ole vaikea, jos on käytettävissä lämmin kuiva työtila, työkalut tarvikkeet, oma osaaminen kokemus sekä aikaa työn toteuttamiseen.

12-12 kirjoitti:

Jos aiot laittaa pohjapalkkeja joudut ottamaan topgoatin pois ainakin siltä alueelta. Lampulla saa paremman kuvan kuiturakenteen kunnosta. Jos laminaatti on 5 cm paksua, se on ilmeisesti ruiskulaminaattia. Mahdollinen laminaattipaksuudella kosteus pitää myös saada pois. Kosteuden syvyydestä saa selvyyttä koeporauksilla esim. 10 mm:n terällä.

Lue lisää

Vene on purettu sisältä niin, että runko on paljaana. Toppari lähtee, kun saan loput sisähommat tehtyä. Topparin poisto on sotkuista hommaa, joten jätän sen viimeiseksi. Pitää sitten tutkia halogeenilampulla ja koputtelemalla laminaatti läpi. Märkä laminaatti erottuu kyllä jo aluetta hioessa. Se on selvästi tervettä tummempaa. Ruiskulaminoinnista en tiedä. Ihan tukevasti rakennettu pohja. Materiaalin paksuus paljon suurempi kuin linkin Marinossa. Raportissa oli kuitenkin hyvät ohjeet. En aio korjata reikiä kitillä. Tuon kokoisen läpireiän korjaus kittaamalla ja topparia päälle, huh huh. Kitti alla ja lasikuitumatto päälle olisi sentään estänyt ton uppoamisen suurella todennäköisyydellä. Ei muutama jälkeenpäin vedetty kerros mattoa irtoa pohjasta kovin helposti. Kokeiltu on.

Pohjan korjaaja kirjoitti:

Vene on purettu sisältä niin, että runko on paljaana. Toppari lähtee, kun saan loput sisähommat tehtyä. Topparin poisto on sotkuista hommaa, joten jätän sen viimeiseksi. Pitää sitten tutkia halogeenilampulla ja koputtelemalla laminaatti läpi. Märkä laminaatti erottuu kyllä jo aluetta hioessa. Se on selvästi tervettä tummempaa. Ruiskulaminoinnista en tiedä. Ihan tukevasti rakennettu pohja. Materiaalin paksuus paljon suurempi kuin linkin Marinossa. Raportissa oli kuitenkin hyvät ohjeet. En aio korjata reikiä kitillä. Tuon kokoisen läpireiän korjaus kittaamalla ja topparia päälle, huh huh. Kitti alla ja lasikuitumatto päälle olisi sentään estänyt ton uppoamisen suurella todennäköisyydellä. Ei muutama jälkeenpäin vedetty kerros mattoa irtoa pohjasta kovin helposti. Kokeiltu on.

Lue lisää

"Kitti alla ja lasikuitumattoa päälle". Ei tuolla asenteella. Tarvitset tekijän tai valvojan.

Sps kirjoitti:

"Kitti alla ja lasikuitumattoa päälle". Ei tuolla asenteella. Tarvitset tekijän tai valvojan.

Näin. Kitillä ei ole tarkoitus korjata mitään vaurioita vesilinjan alapuolella.

Pohjan korjaaja kirjoitti:

Vene on purettu sisältä niin, että runko on paljaana. Toppari lähtee, kun saan loput sisähommat tehtyä. Topparin poisto on sotkuista hommaa, joten jätän sen viimeiseksi. Pitää sitten tutkia halogeenilampulla ja koputtelemalla laminaatti läpi. Märkä laminaatti erottuu kyllä jo aluetta hioessa. Se on selvästi tervettä tummempaa. Ruiskulaminoinnista en tiedä. Ihan tukevasti rakennettu pohja. Materiaalin paksuus paljon suurempi kuin linkin Marinossa. Raportissa oli kuitenkin hyvät ohjeet. En aio korjata reikiä kitillä. Tuon kokoisen läpireiän korjaus kittaamalla ja topparia päälle, huh huh. Kitti alla ja lasikuitumatto päälle olisi sentään estänyt ton uppoamisen suurella todennäköisyydellä. Ei muutama jälkeenpäin vedetty kerros mattoa irtoa pohjasta kovin helposti. Kokeiltu on.

Lue lisää

Viistoa korjattavan alueen reunat mahdollisimman pitkältä niin saat laajan tartuntapinnan uudelle matolle, ja käytä joka kerrokseen tähän työhön tarkoitettua telaa ilmakuplien poistamiseksi.

laminointi kirjoitti:

Viistoa korjattavan alueen reunat mahdollisimman pitkältä niin saat laajan tartuntapinnan uudelle matolle, ja käytä joka kerrokseen tähän työhön tarkoitettua telaa ilmakuplien poistamiseksi.

Lue lisää

ei tarvitse viistota "mahdollisimman pitälle". Eikös venekorjauksessa 1:15 olisi normiviistous molemmille puolille jos on läpivaurio.

Sps kirjoitti:

ei tarvitse viistota "mahdollisimman pitälle". Eikös venekorjauksessa 1:15 olisi normiviistous molemmille puolille jos on läpivaurio.

Enempi parempi.

naturligtvis kirjoitti:

Enempi parempi.

1:15 tuottaa alkuperäisen kanssa yhtä lujan rakenteen. Miten sitä enempi olisi parempi? Se 1:15 oli jo aikanaan ohje vanerirakenteisten lentokoneiden korjauksissa.

miten? kirjoitti:

1:15 tuottaa alkuperäisen kanssa yhtä lujan rakenteen. Miten sitä enempi olisi parempi? Se 1:15 oli jo aikanaan ohje vanerirakenteisten lentokoneiden korjauksissa.

1:15 säännöt ovat melko mahdottomia paikoissa kuten pilssin etureuna, jos ei irroita köliä. Laminaattipaksuus esim. 1 cm pitäisi saada uutta ulottumaan 15 cm kölin alle..

Miten kannattaa tehdä vedenalainen evämuoto laikuidusta? Muoto on pakko tehdä kitistä ja sen päälle tehdään lasikuidusta kuori. Uretaanivaahto on vielä helpompi, muttei kestä vettä.

Pohjan korjaaja kirjoitti:

1:15 säännöt ovat melko mahdottomia paikoissa kuten pilssin etureuna, jos ei irroita köliä. Laminaattipaksuus esim. 1 cm pitäisi saada uutta ulottumaan 15 cm kölin alle..

Miten kannattaa tehdä vedenalainen evämuoto laikuidusta? Muoto on pakko tehdä kitistä ja sen päälle tehdään lasikuidusta kuori. Uretaanivaahto on vielä helpompi, muttei kestä vettä.

Lue lisää

Voisitko tehdä palasesta naarasmuotin vaikka polyuretaanista? Tai vaikka urosmuotinkin, jos kaivat polyuretaanin sitten pois. Ja laitat vaikka lasikuitukittiä sisälle ja laminoit sen sitten kiinni.

Bossu kirjoitti:

Voisitko tehdä palasesta naarasmuotin vaikka polyuretaanista? Tai vaikka urosmuotinkin, jos kaivat polyuretaanin sitten pois. Ja laitat vaikka lasikuitukittiä sisälle ja laminoit sen sitten kiinni.

Lue lisää

Miksi helvetissä pitää tehdä uretaanista kun tietää ettei se kestä. Paljon järkevämpää tehdä samantien oikeasta väliainemateriaalista niin kestää.
Hintaero on pienessä projektissa naurettavan pieni verrattuna esim työajan kuluihin.
Siis divinycell, herex, airex, corecell, ym käyttöön. Niitä on aivan yhtä helppoa työstää kuin uretaaniakin.
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=core materials

Kun annoit suojautumisohjeita lasikuituhommiin (hengityksen ja silmien suojaus), on syytä lisätä ihon suojaus! Vanhoja lasikuiturakenteita purkaessa, sahatessa rälläköidessä tai hiomatöissä taikka lasikuitumattoja leikatessa ilmaan pölisee pienen pieniä lasikuitutikkuja. Vaikka niitä ei juuri huomaa, ne tuppaavat menemään ihon läpi siellä, missä paljasta ihoa on esillä. Erityisesti kaula ja ranteet ovat vaarassa. Huomioikaa se suojavarusteissa!

En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.

Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä...

köli vinossa kirjoitti:

En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.

Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä...

Lue lisää

Kokonaanari on ihan huippu näissä likaisissa töissä. Se oli nyös ehdoton myrkkyjen kaavinnassa, koska mitkään lasit eivät suojanneet riittävästi silmiä.

köli vinossa kirjoitti:

En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.

Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä...

Lue lisää

Viittasit asbestiin.
Lasikuitupölyä on kyllä aikaisemmin jopa verrattu asbestipölyyn. 1970-luvulla rottakokeissa lasikuitupöly oli todettu mahdolliseksi syövän aiheuttajaksi. Nykyisin lasikuitua ei luokitella tällaiseksi ihmisellä.
Lasikuitupöly häviää elimistöstä vähitellen, mutta voi ärsyttää silmiä, hengitystä ja ihoa. Siksi kannattaa suojautua, vaikka lasikuitutyöt eivät ole luvanvaraisia. Lasikuitutyön aiheuttamista iho-oireista löytyy hoito-ohjeita netistä (ainakin englanninkielisiä), jos asia tulee ajankohtaiseksi.

Kuvia suojavarusteista:
http://pintakilta.wikispaces.com/Työturvallisuus

suojavarusteet kirjoitti:

Viittasit asbestiin.
Lasikuitupölyä on kyllä aikaisemmin jopa verrattu asbestipölyyn. 1970-luvulla rottakokeissa lasikuitupöly oli todettu mahdolliseksi syövän aiheuttajaksi. Nykyisin lasikuitua ei luokitella tällaiseksi ihmisellä.
Lasikuitupöly häviää elimistöstä vähitellen, mutta voi ärsyttää silmiä, hengitystä ja ihoa. Siksi kannattaa suojautua, vaikka lasikuitutyöt eivät ole luvanvaraisia. Lasikuitutyön aiheuttamista iho-oireista löytyy hoito-ohjeita netistä (ainakin englanninkielisiä), jos asia tulee ajankohtaiseksi.

Kuvia suojavarusteista:
http://pintakilta.wikispaces.com/Työturvallisuus

Lue lisää

Asbestin huonoin ominaisuus on että pöly jää keuhkoihin pysyvästi.

erot kirjoitti:

Asbestin huonoin ominaisuus on että pöly jää keuhkoihin pysyvästi.

Asbestin vielä huonompi ominaisuus on, että keuhkoonsa saanut todennäköisesti kuolee mesoteliomaan, mihin ei ole hoitoa. Siitä johtuu varotoimet. Lasikuidulle ei vaadita vastaavaa suojautumista lakisääteisesti mutta suojautua kannattaa.

köli vinossa kirjoitti:

En missään nimessä väheksy annettuja suojautumisohjeita, mutta ei lasikuitu ole vaarallisuudessa verrattavissa asbestiin. Asbestityöt ovat luvanvaraista hommaa, kun taas lasikuitutöitä voi huoletta tehdä itse asianmukaisesti suojautuneena, ilman turhaa hysteriaa.

Mutta kunnon hengityssuojaimen hankkiminen on järkevää myös siitä syystä, että hiontahommien ohella sitä voi käyttää laminointityössä, kunhan vaihtaa selllaiset patruunat, jotka suodattavat kemikaalihöyryt pois. Laminoitaessa haihduttavaa pinta-alaa voi olla paljonkin ja käry on vähintäänkin voimakas ja jos vielä joutuu tarkistelemaan työn onnistumista lähietäisyydeltä...

Lue lisää

No ei se ihan asbestia ole, mutta rälläkän kanssa sitä pölyä tulee todella paljon, jolloin sitä on sitten keuhkot täynnä. Sitten kun laittaa kuulosuojaimet, hengityssuojaimen, suojalasit ja jonkun kaavun päälle, on olo jo varsin klaustrofobinen. Tuo hartseista vapautuva kaasu on tosiaan myös vaarallinen. Muistan yhden kerran, kun laminoin yhteen veneeseen laatikkoa, pää oli siellä oli laatikossa sisällä ja levitin reilusti hartsia. Hartsin käry oli niin voimakas, että taju oli lähteä ja jouduin pitkään istuskelemaan ennen kuin uskalsin nousta seisomaan.

Bossu kirjoitti:

No ei se ihan asbestia ole, mutta rälläkän kanssa sitä pölyä tulee todella paljon, jolloin sitä on sitten keuhkot täynnä. Sitten kun laittaa kuulosuojaimet, hengityssuojaimen, suojalasit ja jonkun kaavun päälle, on olo jo varsin klaustrofobinen. Tuo hartseista vapautuva kaasu on tosiaan myös vaarallinen. Muistan yhden kerran, kun laminoin yhteen veneeseen laatikkoa, pää oli siellä oli laatikossa sisällä ja levitin reilusti hartsia. Hartsin käry oli niin voimakas, että taju oli lähteä ja jouduin pitkään istuskelemaan ennen kuin uskalsin nousta seisomaan.

Lue lisää

Hartsi aiheuttaa suolistosyöpää pitkäaikaisvaikutuksena.

Riesa sekin kirjoitti:

Hartsi aiheuttaa suolistosyöpää pitkäaikaisvaikutuksena.

Sen takia hartseja ei kannata syödä

Sps kirjoitti:

Sen takia hartseja ei kannata syödä

Eikä hengittää tai koskea paljain käsin.

seppomartti kirjoitti:

Asbestin vielä huonompi ominaisuus on, että keuhkoonsa saanut todennäköisesti kuolee mesoteliomaan, mihin ei ole hoitoa. Siitä johtuu varotoimet. Lasikuidulle ei vaadita vastaavaa suojautumista lakisääteisesti mutta suojautua kannattaa.

Lue lisää

Vaikka asbestialtistus ja mesotelioma eivät mitenkään liity veneen pohjan korjaukseen, täsmennetään tuota seppomartin väittämää. Mesoteliomaa kyllä voidaan hoitaa sekä kemoterapialla että joissakin tapauksessa operatiivisesti, mutta ennuste on edelleen huono. Yleistietoa on vaikkapa tässä:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Keuhkosyöpä_ja_mesoteliooma

ei liity lasikuituun kirjoitti:

Vaikka asbestialtistus ja mesotelioma eivät mitenkään liity veneen pohjan korjaukseen, täsmennetään tuota seppomartin väittämää. Mesoteliomaa kyllä voidaan hoitaa sekä kemoterapialla että joissakin tapauksessa operatiivisesti, mutta ennuste on edelleen huono. Yleistietoa on vaikkapa tässä:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Keuhkosyöpä_ja_mesoteliooma

Lue lisää

Voidaan hoitaa mutta todennäköisesti kuolee mesotelioomaansa. Oliko siinä jotain täydennettävää?. Minusta se on aika täsmällinen ilmaisu.

seppomartti kirjoitti:

Voidaan hoitaa mutta todennäköisesti kuolee mesotelioomaansa. Oliko siinä jotain täydennettävää?. Minusta se on aika täsmällinen ilmaisu.

Oli täydennettävää! Ilmauksesi "ei ole hoitoa" oli virheellinen.
Hoidossa on tapahtunut jkv edistystä viimeisten 10 vuoden aikana. Vaikka sairauden ennuste onkin huono, hoidosta on hyötyä.
Mesotelioman immuno-, geeni- ja fotodynaaminen hoito ovat tutkimusvaiheessa.
Jos itse sairastuisit mesoteliomaan, kieltäytyisitkö hoidosta? Myös oireita lievittävä hoito on potilasta auttavaa hoitoa. Kaikkea ei mitata elinvuosilla.

Tämä asia lienee loppuunkäsitelty purjehdusfoorumilla.

Kuidun alle ei saa puukkoa kun se on kiinni alustassaan. Tunnettu tapa tutkia delaminoitumista laminaatin reunalta on puukkokoe eli jos puukko tai nattoveitsi menee kuidjn alle, se on irti alustastaan. silloin sen kuidun voi repiä pois puukolla. Irtonainen kuitu ei tue rakennetta. Näin löytyy irronneet pohjapalkit ja laipioiden laminoinnit. Koputtelu on toinen mahdollisuus. Kun kuitu kopisee ontosti, se on delaminoitunut.

Kysyjän vene on eväkölinen eli pilssievässä on kiinni tukevasti pultattu köli. Sauma tosin irvistää perästä karilleajon seurauksena. Parasta olisi varmasti irroittaa koko köli ja korjata myös pilssievän alapuolelle ulottuvalla kuitumatolla, mutta kölin irrotus on vähän liikaa. Vettä ei kuitenkaan tule veneeseen sisälle, joten pultit ovat tiiviit.

Pohjan korjaaja kirjoitti:

Kuidun alle ei saa puukkoa kun se on kiinni alustassaan. Tunnettu tapa tutkia delaminoitumista laminaatin reunalta on puukkokoe eli jos puukko tai nattoveitsi menee kuidjn alle, se on irti alustastaan. silloin sen kuidun voi repiä pois puukolla. Irtonainen kuitu ei tue rakennetta. Näin löytyy irronneet pohjapalkit ja laipioiden laminoinnit. Koputtelu on toinen mahdollisuus. Kun kuitu kopisee ontosti, se on delaminoitunut.

Kysyjän vene on eväkölinen eli pilssievässä on kiinni tukevasti pultattu köli. Sauma tosin irvistää perästä karilleajon seurauksena. Parasta olisi varmasti irroittaa koko köli ja korjata myös pilssievän alapuolelle ulottuvalla kuitumatolla, mutta kölin irrotus on vähän liikaa. Vettä ei kuitenkaan tule veneeseen sisälle, joten pultit ovat tiiviit.

Lue lisää

Kuidun alle saa terävän puukon kärjen silloinkin kun kuitu on kunnolla kiinni alustassaan. Kuidun päädystä se käy helposti ja keskeltä kuitua on työläämpää, mutta onnistuu kyllä. Kovettuneen hartsin lujuus on 50 ... 100 MPa, joten 1mm leveän kuidun saa irti päädystä alle 100N voimalla. Puukon kahvaan ei voimaa tarvita senkään vertaa, sillä puukko toimii kiilana. Päädystä irrotettuna voima ei todellakaan kohdistu kerralla milliä pitemmälle, eivätkä kuidut yleensä ole edes 1mm leveitä. Ohuen alipaineella laminoidun kuidun saaminen irti keskeltä tosin yleensä katkaisee kuidun. Paksummat roving kuidut saa yleensä irti keskeltä ehjänäkin koveralta puolelta tai tasaisesta pinnasta. Käytännön kokemusta on veneitä rakentaneena ihan riittävästi tästäkin asiasta, mutta sinulta sitä näköjään puuttuu.

Delaminoitumista tutkitaan yleensä NDT-menetelmillä, joista ultraäänen käyttö on yleisin. Korvakuulolta koputtelulla selviää kyllä pahemmat vauriot, muttei läheskään kaikki valmistusviat paksussa 5cm pohjalaminaatissa. Sellainen kun ei kopise ontosti vaikka syvemmällä olisikin pieni delaminoitunut alue, jos pinta on kunnossa.

Läheskään kaikissa eväköliveneissä ei ole mitään erillistä pilssievää kölin lisäksi.
Osassa on huomattavasti kölievää pitempi pilssi ja osassa pilssitasku kölievän koloon upotettuna. Joissain eväköliveneissä taas ei ole pilssiä ollenkaan, ja joissain pilssi on kölitukkien välissä tasaisella pohjalla ilman muita reunoja kuin jäykisteiden muodostamina.
Kysyjän veneestä ei tiedetä mitään muuta kuin mitä kysyjä on siitä kertonut. Eli selvästi vähemmän kuin oletat.