täs on söpö tositarina =)
Uuden vuoden vaihtumiseen on vielä ainakin kuusi tuntia. Kävelen keskustassa hoippuen. Minua jännittää suunnattomasti ja se tuntuu koko kehossani. Jalkani ovat heikot ja minua melkein pyörryttää. Olen jäässä ja tärisen kun viima puhaltaa niskaani, vaikka samalla kuitenkin tuntuu kuin hikoilisin paksun lammasturkkini alla. En pysty käsittämään miksi olen näin paniikissa, ja epätietoisuus vain pahentaa oloani.
Ihmettelen, miksi ylipäätään sovin tapaavani hänet tänään. Nyt tuntuu kuin olisin näkemässä häntä ensimmäistä kertaa, vaikka olemme tapailleet jo koko joululoman. Minua pelottaa, vaikka viime eroamisesta asti olen vain odottanut näkeväni hänet uudelleen. Yritän selvittää ajatuksiani hengittämällä syvään. Melkein tukehdun kun vedän vahingossa keuhkoihini kylmää lumituiskua. Vakuutan itselleni, että näin sekopäinenhän olen aina kun ihastun, ja hetkellisesti koen olevani valmis näyttelemään täysjärkistä.
Pikkupojat hätyyttelevät ratikkapysäkillä ohikulkijoita pamauttelemalla raketteja heitä päin. Juoksen pakoon hämilläni ja vasten tahtoani – juuri nyt en haluaisi kiirehtiä yhtään. Haluaisin vain käpertyä pienelle kerälle oman lämpimän sängyn suojaan, piiloon pelottavasti paukkuvalta maailmalta. Ja ennen kaikkea sekavilta tunteiltani.
Yritän olla kuulostamatta hengästyneeltä kun soitan hänelle varmistaakseni oikean osoitteen. Alan vasten tahtoani kihertämään puhelimeen kun kuulen hänen samettisen äänensä. Rappukäytävässä olen jo täysin sulaa vahaa kun hänen suloiset sanansa jäävät kaikumaan vielä vähäksi aikaa korviini. Kapuan hissiin ja kiroan sen peilittömiä seiniä. Yritän epätoivoisesti kaunistautua näppituntumalta ja yhtäkkiä tunnen itseni taas hyvin epävarmaksi.
Pakotan ahdistavat ajatukset pois ja loihdin hurmaavan hymyn kasvoilleni samalla kun painan ovikelloa. Hän avaa oven ja tunnen pulssini kiihtyvän. Hän on kuin juuri herännyt menninkäinen hämmentynyt katse kasvoillaan ja hänen ruskeat pehmeät hiuksensa ovat söpösti pörröiset. Tunnen kuinka sydämeni on yhtäkkiä sata kiloa painavampi pelkästään hänen suurten ruskeiden silmiensä polttavasta katseesta. Minun tekee mieli pyörtyä, tai ainakin vain syöksyä hänen syliinsä, mutta en uskalla. En ihan vielä.
Hän auttaa turkin pois päältäni ja sipaisee vahingossa poskeani. Värähdän. Hän huomaa sen ja hymyilee kuin rauhoittavasti. Hellällä ja ymmärtävällä katseellaan hän ohjaa minut sohvalle ja istuutuu lähelleni. Ymmärrän olevani onnellinen kun tunnen hänet lämpimänä ympärilläni. Hänen turvallisessa sylissään minun on parempi olla kuin missään muualla. Hän katsoo minua kysyvästi ja huomaan kuinka häntä häikäisee takanani oleva lamppu. Sammutan lampun ja pelästyn kun tajuan, kuinka uhkarohkeaa on olla riippuvainen toisesta ihmisestä. Kun tunnen hänen aran suudelmansa niskallani, unohdan taas kaiken.
Uuden vuoden vaihtumiseen on vielä ainakin kuusi tuntia. Kävelen keskustassa hoippuen. Minua jännittää suunnattomasti ja se tuntuu koko kehossani. Jalkani ovat heikot ja minua melkein pyörryttää. Olen jäässä ja tärisen kun viima puhaltaa niskaani, vaikka samalla kuitenkin tuntuu kuin hikoilisin paksun lammasturkkini alla. En pysty käsittämään miksi olen näin paniikissa, ja epätietoisuus vain pahentaa oloani.
Ihmettelen, miksi ylipäätään sovin tapaavani hänet tänään. Nyt tuntuu kuin olisin näkemässä häntä ensimmäistä kertaa, vaikka olemme tapailleet jo koko joululoman. Minua pelottaa, vaikka viime eroamisesta asti olen vain odottanut näkeväni hänet uudelleen. Yritän selvittää ajatuksiani hengittämällä syvään. Melkein tukehdun kun vedän vahingossa keuhkoihini kylmää lumituiskua. Vakuutan itselleni, että näin sekopäinenhän olen aina kun ihastun, ja hetkellisesti koen olevani valmis näyttelemään täysjärkistä.
Pikkupojat hätyyttelevät ratikkapysäkillä ohikulkijoita pamauttelemalla raketteja heitä päin. Juoksen pakoon hämilläni ja vasten tahtoani – juuri nyt en haluaisi kiirehtiä yhtään. Haluaisin vain käpertyä pienelle kerälle oman lämpimän sängyn suojaan, piiloon pelottavasti paukkuvalta maailmalta. Ja ennen kaikkea sekavilta tunteiltani.
Yritän olla kuulostamatta hengästyneeltä kun soitan hänelle varmistaakseni oikean osoitteen. Alan vasten tahtoani kihertämään puhelimeen kun kuulen hänen samettisen äänensä. Rappukäytävässä olen jo täysin sulaa vahaa kun hänen suloiset sanansa jäävät kaikumaan vielä vähäksi aikaa korviini. Kapuan hissiin ja kiroan sen peilittömiä seiniä. Yritän epätoivoisesti kaunistautua näppituntumalta ja yhtäkkiä tunnen itseni taas hyvin epävarmaksi.
Pakotan ahdistavat ajatukset pois ja loihdin hurmaavan hymyn kasvoilleni samalla kun painan ovikelloa. Hän avaa oven ja tunnen pulssini kiihtyvän. Hän on kuin juuri herännyt menninkäinen hämmentynyt katse kasvoillaan ja hänen ruskeat pehmeät hiuksensa ovat söpösti pörröiset. Tunnen kuinka sydämeni on yhtäkkiä sata kiloa painavampi pelkästään hänen suurten ruskeiden silmiensä polttavasta katseesta. Minun tekee mieli pyörtyä, tai ainakin vain syöksyä hänen syliinsä, mutta en uskalla. En ihan vielä.
Hän auttaa turkin pois päältäni ja sipaisee vahingossa poskeani. Värähdän. Hän huomaa sen ja hymyilee kuin rauhoittavasti. Hellällä ja ymmärtävällä katseellaan hän ohjaa minut sohvalle ja istuutuu lähelleni. Ymmärrän olevani onnellinen kun tunnen hänet lämpimänä ympärilläni. Hänen turvallisessa sylissään minun on parempi olla kuin missään muualla. Hän katsoo minua kysyvästi ja huomaan kuinka häntä häikäisee takanani oleva lamppu. Sammutan lampun ja pelästyn kun tajuan, kuinka uhkarohkeaa on olla riippuvainen toisesta ihmisestä. Kun tunnen hänen aran suudelmansa niskallani, unohdan taas kaiken.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aivan nätti tarina =)