Lonkkaviasta

oireita ei ole ensinkään! Riippuu hyvin pitkälti siitä, minkä asteinen vika on. Meillä aikoinaan lähti AA-lonkkina, mutta jostain syystä palautuivat D:nä. Nartulla ei milloinkaan ollut minkäänlaisia oireita.
Colliellani oli E2-lonkat ja sen todellakin selvästi myöskin näki, ettei kaikki ollut ok. Se oli jo nuorena varsin ahdas takaa ja mitä vanhemmaksi tuli, niin sitä ahtaammaksi muuttui. Sillä oli myöskin kipuja, jotka ilmenivät sillä riidan haastamisina, siitä tuli todella agressiivinen ja jouduttiin myöskin lopettamaan sen vuoksi.

Meillä E/E(paha nivelrikko) ja luupiikkejä eikä mitään oireita...koira on nyt 8v. ja riehuu ihan samalteen kuin pentukin =)

Huono lonkkanen pysyy kunnossa kun pitää koiran hoikkana ja hyvässä kunnossa(liikuntaa!)

...joskus lonkkavika voi vaivata paljonkin ja pahimmassa tapauksessa niin paljon ettei koiran elämä ole enää mukavaa...

Jos nyt ihan ensiksi selvitetään, että sellaista sairautta/vikaa ei ole kuin "lonkkavika" vaan se on lonkkanivelen kehityshäiriö. Koiranpennut syntyvät "tervelonkkaisina" ja mahdolliset muutokset lonkkanivelissä tapahtuvat kasvun aikana. Pennun ruokinta ja liikunta näyttelevät myös tärkeätä osaa nivelten kehityksessä.

Toisekseen, lonkkien röntgenkuvien arvostelu ei ole ihan eksaktia tiedettä; saman kuvan tulkinnat saattavat radikaalistikin muuttua suuntai tai toiseen...

Kolmanneksi, jos koiralla rtg-kuvien mukaan on "lonkkavika" niin ei se kirjain koiraa sairaaksi tee. Sairas se on sitten vasta jos/kun oireilee.

Eli lyhyt vastaus kysymykseesi "Mitä oireita lonkkaviassa on?": Ei välttämättä minkäänlaisia oireita.

Mielestäni lonkkaviasta ei pitäisi puhua, jos koira ei oireile mitenkään. Itselläni taasen on lonkkavikainen koira, vuoden vanhana jouduttiin leikkaamaan jokainen raaja, koska koira oli todella pahassa kunnossa. Tässä meidän kokemuksesta:
*4,5kk ikäisenä koira ontui kerran, kun oli pitkään leikkinyt toisen koiran kanssa. Ontuminen meni kuitenkin parin päivän levolla ohi.
*5kk vanhana vein koiran ensimmäiseen pentunäyttelyyn. Vaikka olimme ulkona "pehmeällä" maalla harjoitelleet, sisällä kovalla alustalla koira ei tuntunut haluavan juosta. Sama haluttomuus oli kaikissa näyttelyissä.
*8kk vanhana kun olimme näyttelyssä, koirani isän omistaja kiinnitti huomiota, että koirani köyristi lanneosaansa liikkuessa (epäili sen johtuvan kipeistä jaloista).
*Vein koirani eläinlääkäriin, valitettavasti väärään paikkaan (totesi vain että "näillä nyt on kaikenlaista" ja että "voidaan me se kuvata, jos haluatte"), sen jälkeen kokeiltiin osteopaattia jne. Kun koira rupesi ontumaan ja se paheni koko ajan, menimme toiseen eläinlääkäriin. Siellä todettiin niveltulehdus ja koira kuvattiin heti (etupää 3, takapää E). Koira leikattiin ja parinpäivän päästä toipuminen alkoi. Nyt minulla on 5,5-vuotias koira, joka on elämänsä kunnossa.
Mutta kyllä se lonkkavika taustalla koko ajan kummittelee. Koirani ylösnousu on kankeaa. Takapäässä voimattomat ja ahtaat liikkeet. Minun tarvii pitää koira hoikassa kunnossa, emmekä voi pahemmin harrastaa. Pitkiä lenkkejä olemme kuitenkin pystyneet tekemään ja nauttimaan toistemme seurasta. Näyttelytähteä ei tullut, mutta rakas koira kuitenkin.

Elikäs mahdolliset oireet: Haluton liikkumaan, yli rauhallinen, kankea ylösnousu ja makuulle meno, selänköyristys. Riippuen koiran luonteesta, joku koira voi ruveta käyttäytymään aggressiivisesti, johtuen kivusta.