Voisiko joku auttaa? Täytyisi nyt sopia puolivuotiaan tyttömme tapaamisista, sillä erosimme jo vähän aikaa sitten. Nyt isä on käynyt tapaamassa tyttöään silloin kun on huvittanut, käytännössä joka päivä, mutta minä en halua nähdä häntä joka päivä. Haluaisinkin rajoituksia tälle tapaamiselle, ensinnäkään hän ei ole kertaakaan vahtinut lasta ilman minun läsnäoloa, joten ei kai minua voida pakottaa antamaan sitä hänelle yön yli hoitoon? Imetän vielä osittain, joten siksikin mahdotonta. Kuinka vanhaa lasta hän voi vaatia itselleen esim. viikonloppuisin? Ja millä perusteella saisin itselleni yksinhuoltajuuden, koska hän vaatii yhteishuoltajuutta, vaikka oli ensimmäiset kolme kuukautta käytännössä täysin pois lapsen elämästä, petti minua, joi, oli väkivaltainen, valehteli kaikille että lapsi ei ole hänen, mutta nyt on sitten katumassa ja haluaisi viettää aikaa lapsensa kanssa, koska "se on niin ihana." Haluaisin hänen tapaavan lastaan niin vähän kuin mahdollista....Auttakaa!
Osaisiko joku neuvoa?
katkera äiti
181229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Moi !
mietippä vähän asiaa uudelleen... Lapsella on äiti ja isä. Eli lapsella oikeus tavata myös isäänsä. Ajattele asiaa niin, että kun lapsi hieman isompi, niin saat sinäkin sitä vapaa-aikaa itsellesi välillä kun lapsi isällään. Mikäli asiat menee niin, että isä juo jatkuvasti, niin sitten asiat tietty menee uusiksi... Ethän sinä voi etukäteen tietää miten asiat tulevat menemään. Muista, että se on lapsen oikeus tavata
isäänsä !!! Hyvää jatkoa sinulle !!!
Miksi sitten on säädetty laissa esim. joka toinen viikonlopputapaamiset. usein juuri näin äidit haluat elatumaksut! Mitäpä jos isä haluaakin olla olla lapsen kanssa ja äiti maksaisi elatusmaksut ja tapaisi lasta joka toinen viikonloppu.
Aivan niin. Lapsella on oikeus tavata isäänsä. Ei tuohon viestiin voi muuta sanoa.
mutta entä jos isä vieläkin juopottelee, käyttäytyy väkivaltaisesti yms. Helppohan se on sanoa että katuu! Jospa äitiä pelottaa juuri niistä syistä luottaa isään.. Totta on että lapsella on oikeus isään, mutta pakkohan se on ajatella myös muita pointteja.Tästä syystä äidin kannattaisi antaa isän olla mukana kuvioissa ja jos kaikki menee hyvin, niin sitten antaa muksu mukaan esim. päiväkävelylle yms. pikkuhiljaa. Voihan se olla että isä onkin muuttunut (mikä kyllä epäilyttää sillä yleensä ihmiset jotka lyö kerran niin on väkivaltaisia aina). Itseänikin pelottaa että lapseni isä "katuu" ja haluaa palata lapsensa elämään, josta on itse oma-aloitteisesti ollut poissa jo yli neljä vuotta.Ja kyse on juoposta narkkarista jolla on maanisdepressiivisiä vaikeuksia itsensä kanssa..pitäisikö minunkin vain todeta että lapsella on oikeus isään. Hah!! Lapsella on oikeus luotettaviin ihmisiin ennen muuta, vaikka kuinka olisi isä kyseessä!
Olen samaa mieltä, enkä minä voisi antaa lastani hänelle huollettavaksi, jos hän ei osaa itsestäänkään huolehtia! En tajunnut tätä lasta tehdessäni, hän muuttui ja paljasti toisen puolen itsestään. Ja todellakin, jos minä kuulisin murrosikäisenä nuorena naisenalkuna, siinä 13-vuotiaana, minkälainen isäni on ja miten hän on käyttäytynyt minua kohtaan lapsena, niin se vaikuttaisi takuulla seksuaalisen maailmankuvani kehittymiseen, tulevaisuuden miessuhteisiin ynnä muuhun sellaiseen. Täytyy minun äitinä ajatella minkälaisen hirviön päästän lapseni elämään vaikuttamaan!!
mieti lastasi, älä kuinka sinua on loukattu!!! Virheistä oppii. Kuulostat tosi katkeralle.
No lastani tässä juuri mietin. Kuinka se voi arvostaa ikinä sellaista miestä joka sattuu olemaan hänen isänsä? Ehkä pienenä isä onnistuu "huijaamaan" karkki-herkku-lelu-leikki-asioilla, mutta sitten kun lapsi kasvaa, haluaa hän kuulla totuuden eroamisen syistä ja isästään. Silloin en kaunistele, enkä myöskään liioittle. Lapsi itse tehkööt omat valintansa.
Neuvon sinua ottamaan esim. lasten valvojaan yhteyttä ja kysymään neuvoja häneltä. Mielestäni voit kyllä antaa omia toivomuksiasi lapsen näkemisen suhteen. Luulempa että isä osaltaan haluaa olla mukana lapsenne ja sinun elämässä, toivoo vielä että ottaisit hänet takaisin. Jossain vaiheessa hän tulee sitä todennäköisesti ehdottamaankin.
Todennäköisesti hän hivuttautuu pikkuhiljaa takaisin elämäänne ja muuttaa luoksenne..
Kuulostaa niin paljon saman tyyppiseltä, kuin mitä itse koin lasteni isän kanssa aikoinaan. Yritys oli kova, mutta ei siitä mitään tullut. Ihminen voi muuttua jos todella haluaa, mutta tällaisesta miehestä saat vielä suuremman riesan kun odotitkaan, mikäli et osaa pitää puoliasi...
Voimia sinulle!
Voi miten se sitä yrittääkään. oikeessa olet, mut en haluaisi elää sellaisen ihmisen kanssa joka on pystynyt joskus loukkaamaan mua ja lastani niin pahasti, vaikka hän kuinka muuttuisi. Anteeksi olen jo antanut mutta unohda en ikinä.
älä ihminen hyvä anna katkeruutesi mennä lapsesi edun edelle. Siitä ei myöhemmässä vaiheessa tule kuin paha ja katkera mieli lapsellesi ja suden kuoppa itsellesi.
Muista, että lapsesi kasvaa, tulee aikuiseksi, ja hänelle tulee matkallaan muita ihmissuhteita, joista ammentaa tietoa ja laajentaa ymmärrystään.
Anna isän ja lapsen kehittää suhdettaan, by the way, helpottaa omaa "työtaakkaasi" kasvatuksen kriisiaikoina.
Olen pian 3 vuotta ollut yh:na kun äiti antoi 7kk ikäisen nyytin syliini ja lähti.
Koskaan en ole ollut äidille vihainen, tiedän hänen kärsivän siitä ettei voi useammin tavata lastaan. Viina on se minkä pauloissa äiti on. Joskus kierrän pari maakuntaa vain löytääkseni äidin ja että lapsemme hänet tapaisi.
Haluan että lapsi tuntee äitinsä , ettei joskus vanhempana kysy "kuka tuo on". Kyllä äiti saisi olla hieman aktiivisempi tapaamisten suhteen, mutta yhä vain ymmärrän mitä on olla alkoholisti.
Toivon aina että lapsi tapaisi äitiään, en voi edes ajatella että poistaisin äidin lapsensa elämästä. Kyllä lapsella on oikeus sekä isään ja äitiin. Meidän vanhempien tehtävänä on vain hoitaa asiat järkevästi niin ettei lapsi joudu kärsimään.
Ei tommosille pitäisi lapsia tulla ollenkaan, kuten sulle..
tuskin teilläkään lapsia on ja toivottavasti eivät koskaan joudu kanssanne kärsimään.
Mielestäni voisit käyttää hyväksesi lapsen isää esim. niin, että lapsen ja isän tapaamiset olisivat lähinnä lapsen ja isän yhteisiä ulkoilureissuja tms. jolloin saisit hetken omaa aikaa. Tai niin, että jätät isän ja lapsen kahden kesken esim. muutamaksi tunniksi ja käyt omilla asioillasi, jos kykenet heitä kaksin kotiisi jättämään.
Alkuvaiheessa olisi varmaan luonnollista, että lapsi näkisi esim. viikoittain isäänsä, koska hän on näin pieni. Sitten kun lapsi kasvaa, voisi hetket olla pidempia ja harvemmin.
On kuitenkin lapsen etu, että tapaa isäänsä kaikesta huolimatta. Meillä toimi alussa niin, että isä kävi kotona tapaamassa lapsia. Kun lapset kasvoivat, menivät he myös viikonloppuna isän luo kun tilanne muuten salli. Tällä hetkellä tilanne meillä aika hyvä. Päihdeongelma ei tosin ole ollut paha kuin ajoittain. Lasten kanssa hän ei juopottele, vaan toimii kuin kunnon isä.
Etene asiassa pikkuhiljaa ja katso, voitko antaa enemmän vastuuta lapsen isälle. Yöksi tuskin näin pienen ei kannata mennä.
Hei!
Itse asun myös lapsen jonka kanssa toimittu vähän tuohon tapaan kuin itse kuvasit. Emme siis ikinä asuneet tapaaja vanhemman kanssa yhdessä eikä näin ollen lapsi ikinä ollut ns 24h/pv & 7pv/viikko tekemisissä tapaajavanhempansa kanssa.
Nyt tämä tapaaja vanhempi alkanut vaatia lasta luokseen koko viikonlopuksi - mutta nyt tullaan asian ytimeen, en luota häneen; koti tissuttelija, mahdollisia mielenterveys ongelmia yms jne. Eli minkä ikäisiä sinun lapsesi olivat olleet kun he ovat ensi kertaa olleet isänsä luona koko viikonlopun?
Tästä alaspäin oleva viesti tapaamisista, on tosi hyvä, jos isän alkoholi- ja mielenterveysongelmat ova sitä laatua, että epäilee hänen kykyään selviytya lapsen kanssa.
On totta, että on turhaa kiusata itseään pelolla lasten ja isän tapaamistesn suhteen. Jos tapaamiset pelottavat, tottakait ne kannattaa järjestää valvonnan alla.
Lasteni isän kohdalla nämä ongelmat ovat satunnaisia, enkä tietenkään antaisi itsekään hänelle lapsia silloin, kun hänen olotilansa ei ole paras mahdollinen.
Omat lapseni olivat isällään yötä (yksittäisiä öitä), kun nuorempi oli 1 1/2 v. Siitä eteenpäin satunnaisesti ja sopimusten mukaan. Nykyisin jo kokonaisia viikonloppuja.
Omaa elämäänsä ei kannata alkaa järjestämään isän pillin mukaan ja mielialojen mukaan. Tapaamiset kannattaa järjestää ennakkoon ja katsoa, pystyykö isä niistä kiinni pitämään.
Pidät oman elämäsi tiukasti omassa hallinnassasi. Kun lapsi/lapset kasvavat, helpottuu tilanne varmasti koko ajan ja yleensä isien on helpompi olla lasten kanssa kun he kasvavat ja tulevat itsenäisemmiksi ja "helppohoitoisiksi."
Sinulla on oltava kotirauha ja kasvatusrauha. Lapsella on oikeus isän, mutta isyyttä ei saa käyttää tekosyynä päästä häiritsemään teidän elämäänne.
Exälläsi ei ole tapaamisoikeutta SINUUN vaan lapseensa, joten sinun ei tarvitse suostua siihen että hän tulee teille kylään. Sitä paitsi sinulla on joka tapauksessa oikeus itse päättää kenet pyydät omaan kotiisi vieraaksi. Toisen kotiin ei tulla ilman lupaa. Toisaalta lapsi on niin pieni ettet voi antaa häntä yöksi pois jo imetyksen takia.
Keksikään joku muu ratkaisu. Voitteko järjestää tapaamiset vaikka ensikotiin niin että sinä tuot lapsen sinne, isä tulee sinne katsomaan lasta pariksi tunniksi, sinä lähdet siksi aikaa kaupungille ja tulet sitten hakemaan vauvan kotiin? Jos tällainen sytseemi ei miehelle käy niin vaikuttaa todella siltä että hän vain yrittää ujuttautua takaisin sinun elämääsi. Tee selväksi ettet ole osa häenen elämäänsä, se suhde on nyt FINITO.
Millainen huoltajuussopims teillä on? Jos teillä on yhteishuolto niin sen purkaminen on hyvin vaikeaa. Luultavasti ei kannata ede yrittää. jos miesvastustaa. Jos sinulla on yksinhuoltajuus, niin senkin purkaminen vastoin sinun tahtoasi on vaikeaa. Ei sinun siihen tarvitse suostua. Ylipäänsä voimassa olevan sopimuksen purkaminen vastoin toisen tahtoa ei kovin helposti onnistu.
Otapa aikalisä. Sano miehelle ettet halua häntä enää kotiisi kylään, ettet itse tahdo tavata häntä ollenkaan ja ettet myöskään anna noin pientä luotasi pois kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan.
Ota yhteyttä lastenvalvojaan ja selitä tilanne:
1.Et halua estää isän ja lapsen tapaamisia.
2. Tapaamisten tiheyteen pitää saada joku tolkku, esim. kerran viikossa olisi ihan hyvä, mutta siitä on sovittava hyvssä ajoin, esim, edellisellä viikolla; ei voida vaatia että olet koko ajan valmiudessa järjestämään tapaamista heti kun exääsi alkaa isätyttämään
3. Et halua itse tavata ko. miestä ollenkaan, te olette eronneet eikä hän kuulu sinun elämääsi; sinulla on sellainen olo että hän käyttää lapsen tapaamista tekosyynä päästäkseen tapaamaan sinua, ja siihen et aio suostua
4. Et luota hänen kykyynsä hoitaa lasta etkä siis halua antaa häntä isän hoiviin enemmäksi kuin 3-4 tunniksi kerrallaan eli niin kauaksi että hän pärjää; yökylästä aletaan puhua aikaisintaan parin vuoden päästä, jos tilanne on silloin se että isän ja lapsen välille on syntynyt lämmin luottava suhde
5. Tapaamiset tulisi järjestää jossain turvallisessa paikassa kuten ensikodilla. Et halua lapsen isää kotiisi.
kirjoitus Ode!! KIITOS!! Kun katsoo noita aiempia, "lapsella on oikeus isään"-kirjoituksia, niin kyllä huomas etteivät ehkäpä ole olleet tilanteessa jossa toiseen vanhempaan ja hänen kasvatustaitoihinsa voi ihan sinisilmäisesti luottaa. Toi sun kirjoitus oli täyttä asiaa!!!