Onko kellään tietoa kauanko kestää vastauksen saanti kun edunvalvoja ilmoittaa maistraatille kiinteistön kaupasta johon tarvitaan hyväksyntä? Onko yleensä mitään esteitä hyväksyntään ja jos on niin millaisia?
Kyseessä pesän omistama kiinteistö johon valvottavalla 1/2 osuus ja tarkoitus on heti kaupan jälkeen antaa ennakkoperintönä saatu kauppasumma rintaperillisille.
Myyjänä LKV ja kauppahinta muuten ok. Esisopimus kaupasta jo tehty mutta mitä menee aikaa että itse kauppa voidaan saattaa loppuun? Onko joitain asioita joita maistraatti erityisesti haluaa tietää?
Kyseessä pesän omistama kiinteistö johon valvottavalla 1/2 osuus ja tarkoitus on heti kaupan jälkeen antaa ennakkoperintönä saatu kauppasumma rintaperillisille.
Myyjänä LKV ja kauppahinta muuten ok. Esisopimus kaupasta jo tehty mutta mitä menee aikaa että itse kauppa voidaan saattaa loppuun? Onko joitain asioita joita maistraatti erityisesti haluaa tietää?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Myyntiluvan saanti kestää muutamasta päivästä viikkoihin. Jos kaikki on kunnossa (ei eturistiriitoja ja kauppasumma todistettavasti ok ja myynti perusteltua) niin lupa kiinteistön myyntiin saadaan muutamassa päivässä.
Mutta enpä osaa ottaa kantaa, milloin voitte jakaa kauppasumman (se vaatii taas eri luvan, voi olla että tarvitsette oikeuden määrämän pesänjakajan siihen ja se vie 6kk-12kk)
taitaa olla yksinkertaisempaa antaa kiinteistön
osuus ennakkoperintönä
se ei ole ilmoitusluoneinen asia. Kuten joku jo totesi, luvan saa, jos asiat ovat kunnossa, ja sen saa pyynnöstä myös nopeasti.
Mutta myyntilupa ei oikeuta jakamaan perintöä vaan siihen tarvittavat luvat pitää selvittää erikseen. Joissain tapauksissa riittää maistraatin lupa, joissain tarvitaan pesänjakajaa. Jos tarkoituksena on, ettei päämies saa pitää omaa osuuttaan myyntirahoista vaan antaisi ne jälkeläisilleen ennakkoperintönä, niin asialle tarvitaan TODELLA hyvät perustelut (eipä tule mieleen sellaista syytä). Jos edunvalvoja lähtee ominpäin jakamaan näitä rahoja, niin taitavat käräjät odottaa.
"Joissain tapauksissa riittää maistraatin lupa, joissain tarvitaan pesänjakajaa."
Maistraatin lupa riittää aina. Jos jaon tekee oikeuden määräämä pesänjakaja, maistraatin lupaa ei tarvita.
Meillä ei ainakaan pelkkä maistraatin lupa riittänyt vaikka kyseessä oli sopujako. Jako tehtiin 2 vuotta sitten ja oli PAKKO hakea pesänjakaja. Kalliiksi kävi. Asiaa selvittivät ammattilaiset, joten kehoitan alkuperäistä kysyjää varmistamaan ainakin kahteen kertaan ja KIRJALLISESTI, että maistraatin lupa riittää, nimittäin edunvalvoja on omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa, jos jako ei mene laillisesti. Maistraatti ensin sanoi, että heidän lupansa olisi riittänyt, mutta tarkistettuaan aikansa pykäliä totesivat ettei riitäkään.
PERINTÖKAARI, 23 luku
"3 § (13.10.1995/1153)
Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatettava, mitä holhoustoimesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään. (1.4.1999/463)
Jos jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu tai jos osakas vaatii, on jako pesänjakajan toimitettava."
HOLHOUSTOIMILAKI
"34 §
Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:
---
---
9) tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa;
---
---
Lupaa on haettava siltä holhousviranomaiselta, joka 46 tai 47 §:n mukaan valvoo edunvalvojan toimintaa. Jos lupaa haetaan alaikäisen puolesta tehtävään oikeustoimeen, holhousviranomaisen on varattava 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei tämän mielipide luotettavasti käy ilmi hakemusasiakirjoista. Asianosaisen kuulemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään.
Jos edunvalvojalle on annettu lupa 1 momentin 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan tai toimeen, hän voi sen perusteella 1 momentin säännösten estämättä ryhtyä niihin oikeustoimiin, joita liikkeen tai elinkeinon harjoittaminen luonteensa mukaisesti vaatii."
SIIS:
Jos osakkaan pesänosuus on ulosmitattu tai jos osakas vaatii, on jako pesänjakajan toimitettava. Muutoin riittää maistraatin lupa.
Kiitos asiallisista vastauksista.
Vielä kysymys: Onko samaan hakemukseen jolla haetaan lupaa kiinteistön myyntiin mahdollisuus sisällyttää että saadut varat (lesken) jaetaan rintaperillisten kesken heti kaupanteon jälkeen vai onko tähän haettava erillistä lupaa kun kaupat on tehty? Leski ei nimittäin halua itselleen mitään, koska pelkää kunnan ottavan osansa vanhainkotimaksun muodossa. On tämän suorasanaisesti antanut ymmärtää ja pelkää menettävänsä pikkuhiljaa kaiken. Kyseessä siis ennakkoperintö. Eikä tavitse mitään, koska eläkkeestä otetaan jo 80% ja loppu riittää liiankin hyvin kahviin ja pullaan.
ja ainakaan ei kannata, jos myyntiluvan haluaa nopeasti (eihän ostaja ole sukua päämiehelle?), nimittäin tuota ennakkoperinnönjakoa maistraatti tulee pureksimaan ja nieleksimään pitkään, eikä lupaa todennäköisesti edes heltiä (jos siis leski on ko. päämies). Sen sijaan vainajan osuus voidaan jakaa, ellei jako loukkaa päämiehen oikeuksia, mutta ennakkoperintöihin maistraatti suhtautuu nuivasti, koska ennakkoperintö on harvoin oikeasti päämiehen edun mukaista (perinnönsaajien kyllä...) ja jos olen oikein ymmärtänyt edunvalvojakin on itse pesän osakas, joten edunvalvojalle tulee hakea sijainen jakoa varten. Esittämilläsi perusteilla maistraatti tuskin suostuu ennakkoperinnön jakoon.
Asiaa kirjoitit. Mutta.... Miksiköhän asiaan suhtauduttaisiin kielteisesti? Ymmärrän ettei voi hakea samalla kerralla, mutta mitkä kriteerit olisivat sellaisia että suostuisivat? Kuitenkin leski ei halua pitää rahojaan makaamassa pankissa vaan antaisi ne jo etukäteen rintaperillisilleen. On periaatteessa ihan asioista perillä ja oma tahto. Mutta maistraatin tahtoonko on tyytyminen?
ja oma tahto niin miksi hän on edunvalvonnassa?
Ainahan voi jakoa yrittää, jos haluaa. Jos edunvalvoja ei ole sukua (julkinen edunvalvoja?) niin millä perusteilla hän ylipäätään edes alkaisi hakea ennakkoperinnönjakoa? Jos käytössä on julkinen edunvalvoja niin tämähän jo usein tarkoittaa sitä, että päämiehen lähisukulaiset ovat joko riidoissa tai muuten sopimattomia hoitamaan lesken asioita. Itse edunvalvojana olleena en mainitsemillasi perusteilla edes yrittäisi, koska toimenpide ei yksinkertaisesti ole päämiehen etujen mukaista: päämiehen etujen mukaista käyttöä rahoille olisi esim. erilainen virkistystoiminta (matkat, käynnit kaupassa/torilla/teatterissa/sukulaisten luona) tai lehtien yms tilaukset riippuen toki päämiehen kunnosta. Eli siis toiminta, jolla päämies saa rahoilleen vastinetta. En alkaisi ennakkoperintöä jakamaan myöskään siksi, että eteen saattaa tulla tilanne, jossa on päämiehen etujen mukaista siirtää hänet esim. yksityiseen hoitolaitokseen.
Eli päämiehen rahojen jakaminen vastikkeetta muille ei ole päämiehen etujen mukaista (jos olisi niin edunvalvontaa ei tarvittaisi, rahojen käytön vahtimisestahan edunvalvonnassa on käytännössä kyse)
Asuu vanhainkodissa. Ruoka, lääkkeet, lääkäripalvelut, hammashoito, lukemiset, tv ja kaikki sisältyy hintaan. Vaikea liikkua eikä juurikaan halua mihinkään kauemmas (pissavaivat ym.) ja viihtyy kuin kotonaan koska seuraa ja toimintaa on ja jos ei halua, ei tule ulos huoneestaan. Joten ei tarvitse mitään muuta kuin mielenrauhan sille ettei kunta vie kaikkea. Vanhainkoti kunnan ylläpitämä ja jo nyt suunnittelevat että eläkkeestä otettaisiin 85 nykyisen 80%:n sijaan. Tästä kiukkuinen koska maksanut koko ikänsä veroja, että sitten vanhana saa palvelua. Saa, mutta omalla rahoillaan kustannettuna. Vanhainkotimaksu 2200,- euroa kuussa. Käteen jää kuussa 550,- josta jää säästöön joka kuukausi 95%. Joskus 100%.
Siis totaalisesti ei tarvitse rahojaan mihinkään. Tuttavapiirissä joitakin vanhuksia joilta kunta pikkuhiljaa vienyt eri verukkeilla varoja ja siihen ei suostu. Mitä esteitä että ei saisi pyyntöään perille? Edunvalvoja hommattu nimenomaan lakimiesten neuvojen perusteella kiinteistökauppaa varten. Ulkopuolinen, hyvin perillä vanhuksen asioista (työ/perhetuttu vuodesta 1950 ja jotain) ja tietää parhaiten vanhuksen ajatukset ja osaa ne hoitaa varmasti ilman ulkopuolisten määräilyä tai painostusta.
Onko tosiaan niin että joku voi väittää vanhuksen tarvitsevan kiinteistön myynnistä saadun rahan itseään varten, eikä näinollen suostuisi ennakkoperintöjakoon rintaperillisille jotka eivät edes riitele keskenään!
Mihin ennakkoperintöä tarvitaan, jos rintaperilliset ovat saman pesän osakkaita.
Ei taida kunnan valtuudet riittää pesän osuuden myyntiin. Helpompi on ne rahat hukata, kun kiinteistö on myyty. Onko jollain oma lehmä ojassa?
Ei ole kenenkään oma lehmä ojassa. Ja rahojen "hukkaaminen" on edunvalvojan ja maistraatin kontilla joten eipä niitä voi ruveta hukkaamaan. Ja ennakkoperintö-osuudesta (1/2 kiinteistön arvosta) tässä keskustellaan. Aika mukava soppa, mutta eiköhän se siitä joskus selviä.
Jos täältä tarvitsee neuvoa kysyä, on oma lehmä syvällä, eikä vaan ojassa....
onko edunvalvoja ,vielä kuolemanjäjkeen ,vielä perunkirjoituksessa mukana,ja pittääkö perunkirjoituksen pittää lakimies???? ja mittä maksaa?