ruskie neitsyt ja valgie neitsyt -- ,siis punaisen venäjän ja valkovenäjä tytteleitä ,niin ku laulussa lauletaan -- "roslagen "sana venäjää tarkoittavana etymologisena
alkusanana, on kyllä ristiriidassa vanhan itäkarjalisen laulun sanojen kanssa. -- siis olisko taas asiantuntijaa selvittään ihan sieltä akateemiselta puoleta ,kiitos vain jo etukäteen.
alkusanana, on kyllä ristiriidassa vanhan itäkarjalisen laulun sanojen kanssa. -- siis olisko taas asiantuntijaa selvittään ihan sieltä akateemiselta puoleta ,kiitos vain jo etukäteen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
https://www.youtube.com/watch?v=Cj1uJY9htDg
https://www.youtube.com/watch?v=NJd9stOM-yg
Ruskie neičyt, valgie neičyt
sano sinä, sano sinä
konzubo meile gost’at tullah, gost’at tullah?
Mustupiä piätenčän, piätenčän,
minun vel´l´i suovattan, suovattan,
minun miiloi pyhänpiän, pyhänpiän.
Ruskie neičyt, valgie neičyt
sano sinä, sano sinä
midäbo heile syötetäh, syötetäh?
Mustupiäl leibiä da leibiä,
minun vel´l´el kalittua, kalittua,
minun miiloil piiraidu, piiraidu.
Ruskie neičyt, valgie neičyt
sano sinä, sano sinä
midäbo heile juotetah, juotetah?
Mustupiäl čuajuu da čuajuu,
minun vel´l´el kofeidu, kofeidu,
minun miiloil piivoa da piivoa.
Ruskie neičyt, valgie neičyt
sano sinä, sano sinä
kunnebo heidy muate pannah, muate pannah?
Mustupiä perttih da perttih
minun vel´li gorniččah, gorniččah,
minun miiloi čardakkah, čardakkah.
Ruskie neičyt, valgie neičyt
sano sinä, sano sinä
midäbo heile ual pannah, ual pannah?
Mustupiäl posteli, posteli
minun vel´l´el perinä, perinä,
minun miiloil puuhovoit, puuhovoit.
Ruskie neičyt, valgie neičyt
sano sinä, sano sinä
midäbo heile kattiekse, kattiekse?
Mustupiäl vuattu da vuattu,
minun vel´l´el od’d’ualu, od’d’ualu,
minun miiloil barhattu, barhattu.
Ruskie neičyt, valgie neičyt
sano sinä, sano sinä
kedäbo heile rinnalle, rinnalle?
Mustupiäl Muarja da Muarja,
minun vel´l´el Duarja da Duarja,
minun miiloil iččeni, iččeni.
Kansanlaulu on karjalainen. Sana "ruskie" tarkoittaa karjalankielessä väriä, joka nykysuomeksi on lähinnä punainen tai ruskea. Ruskeahan on mustalla taitettu punainen, siis sama väri, mutta taitettu.
Ruskea on tarkoittanut myös kellertävää sävyä, iltarusko, aamurusko, munan ruskuainen.
Tuskinpa laululla on mitään poliittista tai etymologista sisältöä. Siinä vain pyydetään punatukkaista ja vaaleatukkaista tyttöä kertomaan, milloin vieraat ja kysyjän mielititietty tulevat.
Niin, muuten vielä. Ruskea-sanan etymolologiaksi on niin monta ehdotusta, ettei voi sanoa mitään. Se kuitenkin on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
-- tässä kysytään kunpi parenpi etymologisesti ? ,- siis itäkarjalan" ruskie" vai ruotsalainen" roslagen" venäjää tarkoittavan " rus"-sanan alkujuonnokseksi.
Karjalan sanalla "ruskie" ei liene mitään tekemistä sanan "rus" kanssa.
Onko Roslagen antanut nimensä ruseille, on aivan epävarmaa. Joka tapauksessa tiedetään, että eräs viikinkipoppoo, rusit, perustivat Venäjän.
Heh, maallikolla voi olla monta mieltä.
roslagen = airut eli soutujoukkue eikä tarkoita viikinki poppoota
, voisko "ruskie " tarkoittaa ruotsalaisia, heissä on jonkinverran rodullisesti enemmän tukanväriltää punertavia ja kellertäviä.
Tuskinpa tarkoittaa ruotsalaista. Pelkästä punaisesta väristä vaan lienee kysymys.
Toisaalta karjalan kielessä "ruottši" (tai nykyisin muodossa ruoči/ruočči) on vanhastaan tarkoittanut suomalaista, tai ylipäätään luterilaista:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ruottši01&l=1
Näin se todennäköisesti menee.
Vienankarjalaisia laukkukauppiaita nimiteettin suomessa laukkuryssiksi vaikka oikea nimitys olisi ollut laukkuvienalaiset.
Samaiset kauppiaat kertoivat kotonaan käyvänsä kulkukauppa ruotsissa vaikka suomea samosivat.
Voipa olla niinkin että viikinkien venäjänkävijät ovat voineet saada rusi nimensä juuri sen vuoksi että asuivat ja kävivät kauppaa venäjällä.
Ylen čoma pajo. Mie iče ruskeitukku n'eijisty erähiči suvaičin.
-- ed .sana" coma" on myös suomi- sanan etymologinen alku , siis
tarkoittaa parenpaa vrt saamelaisiin jotka olivat pienenpiä ja heiveröisenpiä.
Yle Uudizet karjalakse
http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:
http://verkolehti.karjal.fi/
Ylen karjalankieliset uutiset:
http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):
http://omamua.ru/
Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:
http://karjalazet.se/
Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:
http://kianna-hanke.blogspot.fi/
Opastajat-sivusto:
http://opastajat.net/
Karjalan kielen koti:
http://karjalankielenkodi.net/
Havvinkukkaro-blogi:
http://havvinkukkaro.blogspot.fi/