Älkää vain suostuko ostamaan ja syömään masennuslääkkeitä. Ne ovat pelkkää kusetusta ja rahastusta eikä lääkkeiden käytöstä hyödy muut kuin apteekit ja lääkeyhtiöt. Monet lääkeaineet aiheuttavat lisäksi vain riippuvuutta, joten varmat rahat apteekilla ja lääkeyhtiölle tiedossa.
Aikanaan olen puolipakolla ties mitä pillereitä joutunut syömään. Osalla ei ollut mitään vaikutusta ja osa vain pahentaa oloa ja aiheuttaa terveysongelmia. Älkää vain menkö lankaan, täyttä kusetusta koko lääketouhu. Masennus on oire jostain pielessä olevasta, mutta tämä yhteiskunta ei ota koskaan vastuuta mistään vaan syöttää ihmisille myrkkylääkkeitä.
Älkää syökö masennuslääkkeitä!
14+9
51
1187
Vastaukset
- Masentunut mies
Tästä olen kanssasi samaa mieltä. Joudun kuitenkin silloin tällöin käyttämään lääkkeitä että saan nukuttua.
No eipä tuo kolme euroa nyt niin rahastukselta tuntunu...
- herätyszzz
Et tullut ajatelleeksi paljonko KELA maksaa niistä? 3 euroa on sinun henkilökohtainen osuus. Lääketeollisuus saa moninkertaisen hinnan veronmaksajilta, joista muuten sinäkin olet (mahdollisesti) yksi.
herätyszzz kirjoitti:
Et tullut ajatelleeksi paljonko KELA maksaa niistä? 3 euroa on sinun henkilökohtainen osuus. Lääketeollisuus saa moninkertaisen hinnan veronmaksajilta, joista muuten sinäkin olet (mahdollisesti) yksi.
Tiedän, että KELA maksaa siitä osuuden. Mitäs maksaa. Jos ei maksaisi, en ostaisi, kun olisi niin kallista.
- Ne on myrkkyjä
pepep kirjoitti:
Tiedän, että KELA maksaa siitä osuuden. Mitäs maksaa. Jos ei maksaisi, en ostaisi, kun olisi niin kallista.
Eli et välttämättä tarvitse niitä? No omaa elimistöäsi vain tuhoat veronmaksajien rahoilla,osa heistä kiittää kun poistut muonavahvuudesta ennenaikaisesti.
Ne on myrkkyjä kirjoitti:
Eli et välttämättä tarvitse niitä? No omaa elimistöäsi vain tuhoat veronmaksajien rahoilla,osa heistä kiittää kun poistut muonavahvuudesta ennenaikaisesti.
En sitten tiedä... Saas nähdä, miten käy, kun just aloitin kuurin ja pitäs muutama viikko syödä, et huomaa mahdollisesti jotain. En niitä veronmaksajien rahoja siinä kuitenkaan ajattele - omia vain.
- Ne on myrkkyjä
pepep kirjoitti:
En sitten tiedä... Saas nähdä, miten käy, kun just aloitin kuurin ja pitäs muutama viikko syödä, et huomaa mahdollisesti jotain. En niitä veronmaksajien rahoja siinä kuitenkaan ajattele - omia vain.
No älä ajattele veronmaksajien rahoja mutta ajattele omaa terveyttäsi.Monesko lääkekuuri sinulla on alkamassa? Nim."lääketeollisuus>.
Ne on myrkkyjä kirjoitti:
No älä ajattele veronmaksajien rahoja mutta ajattele omaa terveyttäsi.Monesko lääkekuuri sinulla on alkamassa? Nim."lääketeollisuus>.
Ei ole täydellistä lääkettä tuohon vaivaan vielä keksitty. Tämä, jota itse nyt käytän on aiheuttanut yhden sivuoireen ja pohdin, että voinko elää sen kanssa. Olo on muuten jotenkin vähän kirkkaampi ja aktiivisempi, vaikka vaikutus pitäisi huomata vasta kahden viikon käytön jälkeen ja nyt olen viisi päivää noita syönyt.
Masennuslääkkeitä ei kuitenkaan määrätä pakolla, vaan tämäkin kokeilu on melko pitkän harkinnan tulos - ehkä näitäkään palstoja ei kohta tarvitse enää selailla.
- 437373
Mitäs se sua haittaa jos laitan rahani lääkkeisiin joista saan apua masennukseeni?
Nää trollit jotka vastustavat lääkkeitä on vain katkeria koska jostakin lääkkeestä ei ollut juuri heille apua. Suurin osa saa apua lääkkeistä, ei niitä muuten määrättäisi.- helppoheikit puoskar
Osa heistä pyrkii myymään jotain muuta kuin lääkkeitä masentuneille. Luontaistuotteita, huuhaa-terapioita, uskonnollisia käsityksiä.
Lääkkeet poistavat ongelmat vain vähäksi aikaa ja siihen lääkärit juuri luottavatkin että saavat potilaan pois "käsistään" kun määräävät nopeasti vaan jonkun lääkekuurin hänelle. Todellinen parannus masennukseen on se että ne masennukseen johtavat tunteet/traumat käsitellään vaikka puhumalla tai tekojen kautta eikä vain piiloteta sinne lääkkeiden alle
- syrjäytynytnuori
Mulle ei maksa lääkkeet mitää kun sossu maksaa lääkkeet.
- Masentunut mies
Ainut asia josta voin olla trollien kanssa samaa mieltä on se että heittäkää lääkkeet helvettiin jos on vähänkään toivoa että pärjäätte ilman niitä.
- tosi paha trolli
Joo töihin et voi mennä, vaikka elämäsi paranisi kuinka. Ei töitä, vaikka henki menisi, ei ikinä.
- Masentunut mies
tosi paha trolli kirjoitti:
Joo töihin et voi mennä, vaikka elämäsi paranisi kuinka. Ei töitä, vaikka henki menisi, ei ikinä.
Mutta kun ei se elämä parane niin ei edes tarvitse miettiä tuollaisia.
- valinta vaikeaa?
Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Välillä "mopo karkaa" käsistä ja tuntuu, että on pakko ottaa ajatusten hillitsemiseksi ja todellisuudentajun takia minulle määrätttyjä lääkkeitä. Unetkin voivat jäädä pariin tuntiin yössä toistuvasti, jos en näin tee. Kuitenkin olen huomannut, että (ketipinor) tekee sairaan olon; lihakset ja nivelet kipeytyvät, limakalvot kuivuvat ja syntyy "keinotekoinen" mieliala ja nukahtaminen... Pyrin käyttämään lääkettä vain tosi tarpeen vaatiessa. Tosin "ulkopuoliset" ovat joskus eri mieltä kanssani "tarpeellisuudesta". Kahdesta heikosta vaihtoehdosta on kuitenkin ainakin omalla kohdallani valittava. Psyykelääkkeet tuntuvat jotenkin poikkeavan muista lääkkeistä ja haittavaikutuksia ei usein tiedä.
- Olet mennyt
katsomaan taannoin sen yhden dokkarin, ja se upposi sinuun kritiikittömän täydellisesti?
Uso pois: masennus täyttää myös sairauden kriteerit silloin kun se on syvyydeltään ja kestoisuudeltaan tietyntyyppistä.
Itse kuulut ehkä niihin onnekkaisiin, jotka ovat välttyneet sen suuremmilta masennuksilta. Joten miksipä voisitkaan ajatella toisin?- lääketeollisuus >.<
Minä en katsonut sitä, mutta tiesin jo kauan ennen sitä että masennuslääkkeet eivät auta minkään tasoiseen masennukseen, sen sijaan pitkäaikainen käyttö pahentaa sitä, ja sivuoireita on enemmän kuin missään muissa psyykelääkkeissä.
Olen samaa mieltä että vaikea masennus on sairaus, muttei siihenkään lääkitys auta. Keskivaikeaa olisi turha lääkitäkään, kun sitä nyt ei voi vielä oikein sairaudeksi luokitella ellei se ole ihan vaikean rajalla, ja "lievä masennus" on termi jolla itsesääliä potevat ihmiset voivat määritellä itsensä, ja jonka varjolla lääkeyhtiöt tekevät massoittain rahaa.
Itse olen ollut "virallisesti" sairas 19 vuotta, pääasiassa kuitenkin potenut äärimmäisen vaikeaa (tusinan lääkärin hoitokelvottomaksi luokittelemaa) ahdistuneisuushäiriötä. Kun olin nuori ja tietämätön, en tajunnut olla ottamatta monia erilaisia masennuslääkkeitä vuoroin, osaa söin montakin vuotta, ja NIIDEN SEURAUKSENA minulla on ollut ne oikeat, vaikeat masennuskaudet, jotka ovat lieventyneet heti lääkkeiden lopettamisen jälkeen. Nyt en ole kuuteen vuoteen enää koskenut masennuslääkereseptiinkään, ja se viimeisinkin, mitä tuota ennen söin, mainostettiin uudeksi, OIKEASTI TOIMIVAKSI lääkkeeksi. Samanlainen se oli kuin ne kaikki muutkin.
Älä koskaan luota psykiatriin. - Totuuden lapsi
lääketeollisuus >.< kirjoitti:
Minä en katsonut sitä, mutta tiesin jo kauan ennen sitä että masennuslääkkeet eivät auta minkään tasoiseen masennukseen, sen sijaan pitkäaikainen käyttö pahentaa sitä, ja sivuoireita on enemmän kuin missään muissa psyykelääkkeissä.
Olen samaa mieltä että vaikea masennus on sairaus, muttei siihenkään lääkitys auta. Keskivaikeaa olisi turha lääkitäkään, kun sitä nyt ei voi vielä oikein sairaudeksi luokitella ellei se ole ihan vaikean rajalla, ja "lievä masennus" on termi jolla itsesääliä potevat ihmiset voivat määritellä itsensä, ja jonka varjolla lääkeyhtiöt tekevät massoittain rahaa.
Itse olen ollut "virallisesti" sairas 19 vuotta, pääasiassa kuitenkin potenut äärimmäisen vaikeaa (tusinan lääkärin hoitokelvottomaksi luokittelemaa) ahdistuneisuushäiriötä. Kun olin nuori ja tietämätön, en tajunnut olla ottamatta monia erilaisia masennuslääkkeitä vuoroin, osaa söin montakin vuotta, ja NIIDEN SEURAUKSENA minulla on ollut ne oikeat, vaikeat masennuskaudet, jotka ovat lieventyneet heti lääkkeiden lopettamisen jälkeen. Nyt en ole kuuteen vuoteen enää koskenut masennuslääkereseptiinkään, ja se viimeisinkin, mitä tuota ennen söin, mainostettiin uudeksi, OIKEASTI TOIMIVAKSI lääkkeeksi. Samanlainen se oli kuin ne kaikki muutkin.
Älä koskaan luota psykiatriin.Onpa ihanaa kuulla, että masennusta aiheuttanut demoni on poistunut. Yleensä ne ovat succubuksia, jotka pääsevät sisään, kun ihminen haukottelee. Sinä ilmeisesti olet haahuillut lääkittynä suu auki niin, että succubus on lipsahtanut ulos. Hallelyyja!
- herätyszzz
lääketeollisuus >.< kirjoitti:
Minä en katsonut sitä, mutta tiesin jo kauan ennen sitä että masennuslääkkeet eivät auta minkään tasoiseen masennukseen, sen sijaan pitkäaikainen käyttö pahentaa sitä, ja sivuoireita on enemmän kuin missään muissa psyykelääkkeissä.
Olen samaa mieltä että vaikea masennus on sairaus, muttei siihenkään lääkitys auta. Keskivaikeaa olisi turha lääkitäkään, kun sitä nyt ei voi vielä oikein sairaudeksi luokitella ellei se ole ihan vaikean rajalla, ja "lievä masennus" on termi jolla itsesääliä potevat ihmiset voivat määritellä itsensä, ja jonka varjolla lääkeyhtiöt tekevät massoittain rahaa.
Itse olen ollut "virallisesti" sairas 19 vuotta, pääasiassa kuitenkin potenut äärimmäisen vaikeaa (tusinan lääkärin hoitokelvottomaksi luokittelemaa) ahdistuneisuushäiriötä. Kun olin nuori ja tietämätön, en tajunnut olla ottamatta monia erilaisia masennuslääkkeitä vuoroin, osaa söin montakin vuotta, ja NIIDEN SEURAUKSENA minulla on ollut ne oikeat, vaikeat masennuskaudet, jotka ovat lieventyneet heti lääkkeiden lopettamisen jälkeen. Nyt en ole kuuteen vuoteen enää koskenut masennuslääkereseptiinkään, ja se viimeisinkin, mitä tuota ennen söin, mainostettiin uudeksi, OIKEASTI TOIMIVAKSI lääkkeeksi. Samanlainen se oli kuin ne kaikki muutkin.
Älä koskaan luota psykiatriin.Sanot, että älä luota psykiatriin, mutta olet itse nielaissut täysillä valheen siitä, että masennus olisi sairaus. Masennus ei ole eikä voi olla sairaus. Se on OIRE.
- Masentunut mies
herätyszzz kirjoitti:
Sanot, että älä luota psykiatriin, mutta olet itse nielaissut täysillä valheen siitä, että masennus olisi sairaus. Masennus ei ole eikä voi olla sairaus. Se on OIRE.
Olkoon mikä on mutta masennus tekee elämästä helvettiä. Se on ihan riittävä tieto.
- Tiedosta kiitollinen
herätyszzz kirjoitti:
Sanot, että älä luota psykiatriin, mutta olet itse nielaissut täysillä valheen siitä, että masennus olisi sairaus. Masennus ei ole eikä voi olla sairaus. Se on OIRE.
Mistä se on oire?
- herätyszzz
Masentunut mies kirjoitti:
Olkoon mikä on mutta masennus tekee elämästä helvettiä. Se on ihan riittävä tieto.
"Olkoon mikä on mutta masennus tekee elämästä helvettiä."
No sitä tuskin moni kiistää. Varmasti näin. - herätyszzz
Tiedosta kiitollinen kirjoitti:
Mistä se on oire?
Oho. Melko laaja kysymys, mutta yritän vastata yleisellä tasolla.
Ensinnäkin on tärkeää erottaa kaksi asiaa. Masentuneisuus voi olla oire sairaudesta tai se voi olla seuraamus/kokemus elämästä, elämän tilanteesta tai tapahtumista. Esimerkkeinä masennuksesta oireena oikeasta sairaudesta on esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai vaikka aivotärähdys. Esimerkkejä masennuksesta psyykkisenä reaktiona on esimerkiksi koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen, ero, suosikkijoukkueen putoaminen, läheisen kuolema tai raiskauksen uhriksi joutuminen.
Kenellä masentuneisuus johtuu psyykkisistä syistä, sairaudesta ja kenellä molemmista ja missä suhteessa on tietenkin yksilöllistä eikä sitä voida arvioida tuntematta henkilöä, hänen historiaansa, mitä hänelle on tapahtunut. Oikeiden sairaukset syynä pyritään eliminoimaan ottamalla esimerkiksi kilpirauhasarvot ja tekemällä muut lääketieteelliset kokemukset, Kun sairausperäistä syytä ei ole löydetty ja on saatu suljettua pois, voidaan todeta syyn olevan psyykkistä, jolloin lääkäri ohjaa henkilön lääketieteen puolelta mielenterveyspuolelle. - Tiedosta kiitollinen
herätyszzz kirjoitti:
Oho. Melko laaja kysymys, mutta yritän vastata yleisellä tasolla.
Ensinnäkin on tärkeää erottaa kaksi asiaa. Masentuneisuus voi olla oire sairaudesta tai se voi olla seuraamus/kokemus elämästä, elämän tilanteesta tai tapahtumista. Esimerkkeinä masennuksesta oireena oikeasta sairaudesta on esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai vaikka aivotärähdys. Esimerkkejä masennuksesta psyykkisenä reaktiona on esimerkiksi koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen, ero, suosikkijoukkueen putoaminen, läheisen kuolema tai raiskauksen uhriksi joutuminen.
Kenellä masentuneisuus johtuu psyykkisistä syistä, sairaudesta ja kenellä molemmista ja missä suhteessa on tietenkin yksilöllistä eikä sitä voida arvioida tuntematta henkilöä, hänen historiaansa, mitä hänelle on tapahtunut. Oikeiden sairaukset syynä pyritään eliminoimaan ottamalla esimerkiksi kilpirauhasarvot ja tekemällä muut lääketieteelliset kokemukset, Kun sairausperäistä syytä ei ole löydetty ja on saatu suljettua pois, voidaan todeta syyn olevan psyykkistä, jolloin lääkäri ohjaa henkilön lääketieteen puolelta mielenterveyspuolelle.Miten tällä mielenterveyspuolella pitäisi hoitaa tätä psyykkisistä syistä johtuvaa vaivaa, joka ei ole sairaus?
Pitäisikö psykiatrit poistaa mielenterveyspuolen hoidosta? Kuka tekee diagnoosin sairaudesta, joka ei ole sairaus? Kuka erottelee eri vaivat toisistaan? Eikö kaksisuuntaisen mielialahäiriökään masennuksineen ole sairaus?
Mikä on tämä psyyke, joka ei ole lääketieteellinen asia? Onko se jotain immateriaalista, eräänlainen sielu? Eikö keskushermostolla ja sen kehityksellä perimän ja ympäristön muokkaamana ole psyyken ja sen ongelmien kanssa mitään tekemistä? Jatkaako tämä mielenterveyden häiriö olemassaoloaan, kun ihminen hermostoineen on somaattisesti kuollut? - kysely ikä menossa
Tiedosta kiitollinen kirjoitti:
Miten tällä mielenterveyspuolella pitäisi hoitaa tätä psyykkisistä syistä johtuvaa vaivaa, joka ei ole sairaus?
Pitäisikö psykiatrit poistaa mielenterveyspuolen hoidosta? Kuka tekee diagnoosin sairaudesta, joka ei ole sairaus? Kuka erottelee eri vaivat toisistaan? Eikö kaksisuuntaisen mielialahäiriökään masennuksineen ole sairaus?
Mikä on tämä psyyke, joka ei ole lääketieteellinen asia? Onko se jotain immateriaalista, eräänlainen sielu? Eikö keskushermostolla ja sen kehityksellä perimän ja ympäristön muokkaamana ole psyyken ja sen ongelmien kanssa mitään tekemistä? Jatkaako tämä mielenterveyden häiriö olemassaoloaan, kun ihminen hermostoineen on somaattisesti kuollut?jollain kysely ikä menossa, aivot on jokaisella, eikös se nyt ole selvää että pimpsa, raha, ystävät ja muuten positiivisesti täytetty arki estää ja korjaa näitä psyyke ongelmia.
kysely ikä menossa kirjoitti:
jollain kysely ikä menossa, aivot on jokaisella, eikös se nyt ole selvää että pimpsa, raha, ystävät ja muuten positiivisesti täytetty arki estää ja korjaa näitä psyyke ongelmia.
ja jollakin menee pointti pahasti ohi.
- herätyszzz
Tiedosta kiitollinen kirjoitti:
Miten tällä mielenterveyspuolella pitäisi hoitaa tätä psyykkisistä syistä johtuvaa vaivaa, joka ei ole sairaus?
Pitäisikö psykiatrit poistaa mielenterveyspuolen hoidosta? Kuka tekee diagnoosin sairaudesta, joka ei ole sairaus? Kuka erottelee eri vaivat toisistaan? Eikö kaksisuuntaisen mielialahäiriökään masennuksineen ole sairaus?
Mikä on tämä psyyke, joka ei ole lääketieteellinen asia? Onko se jotain immateriaalista, eräänlainen sielu? Eikö keskushermostolla ja sen kehityksellä perimän ja ympäristön muokkaamana ole psyyken ja sen ongelmien kanssa mitään tekemistä? Jatkaako tämä mielenterveyden häiriö olemassaoloaan, kun ihminen hermostoineen on somaattisesti kuollut?Ei psykiatriaa tarvitse välttämättä poistaa. Tosin siitä olisi kansanterveydellinen hyöty. Psykiatrialta tulee ottaa pois laillinen oikeus pakottamiseen ja mahdollisuus tuomita tai vapauttaa ihmisiä vastuustaan lain edessä "mielisairauteen" vedoten. Siten psykiatria alkaa katoataan ja marginalisoitumaan kuin itsestään. Ala ei pysty kilpailemaan vapailla markkinoilla muiden vapaaehtoisuuteen perustuvien mielenterveyden tai elämän ongelmien auttamisen vaihtoehtojen kanssa. Psykiatrialla ei pitäisi olla mitään erityiskilpailuasemaa muihin tahoihin nähden.
Esimerkkinä elintarvikemarkkinoilta ajatelkaan, jos Keskolla olisi oikeus pakottaa ihmisiä kauppoihinsa ostoksille vastentahtoisesti ja valtio ohjaisi ihmisiä Keskon ovista sisään pakolla. Ulos ei pääsisi ennen kuin jotain on ostanut. Kilpailuasetelma S-ryhmän kanssa ei olisi reilu riippumatta siitä vaikka ihmiset nimen omaan S-ryhmälle mielummin menisivätkin, jos voisivat valita. - herätyszzz
Tiedosta kiitollinen kirjoitti:
Miten tällä mielenterveyspuolella pitäisi hoitaa tätä psyykkisistä syistä johtuvaa vaivaa, joka ei ole sairaus?
Pitäisikö psykiatrit poistaa mielenterveyspuolen hoidosta? Kuka tekee diagnoosin sairaudesta, joka ei ole sairaus? Kuka erottelee eri vaivat toisistaan? Eikö kaksisuuntaisen mielialahäiriökään masennuksineen ole sairaus?
Mikä on tämä psyyke, joka ei ole lääketieteellinen asia? Onko se jotain immateriaalista, eräänlainen sielu? Eikö keskushermostolla ja sen kehityksellä perimän ja ympäristön muokkaamana ole psyyken ja sen ongelmien kanssa mitään tekemistä? Jatkaako tämä mielenterveyden häiriö olemassaoloaan, kun ihminen hermostoineen on somaattisesti kuollut?"Kuka tekee diagnoosin sairaudesta, joka ei ole sairaus?"
En ole varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Jos tarkoitat, että kuka tekisi diagnoosin sairaudesta, jota ei ole, kun psykiatreja ei enää olisi olemassa niin ei kai sellaisesta tarvitse diagnoosia mitä ei ole olemassa, vai? Jos taas tarkoitit ihmettelymielessä, että kuka nyt tekisi diagnoosin sairaudesta, jota ei ole olemassa niin psykiatit tekee koko ajan. Ovat tehneet niin jo yli 100 vuotta.
"Mikä on tämä psyyke, joka ei ole lääketieteellinen asia?"
Hyvä kysymys. Englannin kielessä käytetään muun muassa termiä "psychospirituality" tai puhutaan yksinkertaisesti vain elämän ongelmista (problems of living). Ovatko elämän vastoinkäymiset tai hengellisyys ylipäänsä minkään tieteen asia on asia mitä jokaisen tulisi pohtia.
"Eikö kaksisuuntaisen mielialahäiriökään masennuksineen ole sairaus?"
Ei ole. Siksi sitä ei ole sairaudeksi listattu myöskään virallisissa kansainvälisissä sairausluokituksissa. Molemmat ovat oireita, joko oikeasta sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai aivovaurio, tai sitten vain reaktioita elämään. Oireet eivätkä reaktiot ole tai voi olla sairauksia, koska ne eivät täytä sairauden määritelmiä. Kun puhumme yleensäkin mielisairauksista puhumme lääketieteellisesti metaforallisista sairauksista.
Ihmiset eivät ole vielä ymmärtäneet, että heidän kokemansa mielialan vaihtelut, jotka tuntuvat kumpuavan kuin tyhjästä ja tuntuvat olevan omasta kontrollista riippumattomia, ovat itse asiassa käyttämiensä lääkkeiden aiheuttamia. Ne joilla käyttö jatkuu parasta aikaa on syy sekä lääke- että (todennäköisesti myös) aivovaurioperäinen. Ne taas, jotka ovat jo lopettaneet käytön (ja kärsineet vieroituksen) syy on usein enemmän aivovaurioperäinen. Syytä psykiatrista käsittelyä saaneidenkaan kohdalla ei ole unohtaa niitä elämästä johtuvia syitä (reaction to problems of living), mutta usein ihmisten jakamien kokemusten, oireiden, tuntemusten ja kertomusten perusteella pääsyy huonovointisuuteen on muuttunut psyykkisestä (alkuperäinen vaiva, jonka vuoksi apua haettiin) fyysiseksi (aivojen myrkytystilaksi/aivovaurioksi) ongelmaksi.
Kun kyseessä on 100% psyykkinen ongelma, eli kun mitään fyysistä poikkeavuutta (= sairaus) ei ole henkilöltä löydetty (eli ennen psykiatrisia interventioita) silloin mielialavaihtelun tiedetään olevan suora reaktio elämään, eli ei sairaus! Jo sairauden määritelmä kertoo meille psyykkisen sairaus ei ole sairaus kuin metaforisesti! Sen takia oikeat lääkärit lähettävät ihmiset psykiatrille, jos toteavat, että heidän ongelmansa ei johdu sairaudesta vaan on psyykkistä. Sitten on psykiatrien tehtävä sekoittaa ihmisten pää väittämällä, että psykiatrinen sairaus on sairaus siiinä missä muutkin, valhe, jonka valtaosa kansasta on ostanut. Viitaten ensimmäisiin lauseisiini kysymyksesi vastauksessa: *SEN TAKIA LÄÄKETIEDE EI TUNNUSTA PSYKIATRISIA TAI PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA OIKEIKSI SAIRAUKSIKSI* Kuvittelemalla, että psyykkinen reaktio (tai "sairaus") on oikea sairaus ja yrittämällä hoitaa sitä kuin oikeaa sairautta johtaa katastrofaalisiin seuraamuksiin, kuten voimme suoraan kaikkien länsimaiden "mielenterveyssyistä" eläköityneiden rekistereistä lukea. Mielenterveyssyistä on suluissa sen takia, että mitä valtaosa kansasta ja ruohonjuuritason psykiatreista ei ole vielä huomannut on, että ko. väestö on iatrogeenisten aivovaurioiden ja yhä käyttämiensä aineiden vuoksi toimintakyvytön! Niin kauan kuin ihmiset eivät osaa tai halua nähdä mitä yhteiskunnassamme tapahtuu ei muutoksia tule. Psykiatria ei itseään muuta, koska heidän koko asialtaan putoaisi pohja. Ne harvat psykiatrit, jotka ovat jo asiaan heränneet ovat saaneet pian huomata yrityksistä huolimatta, että kanavat tietouden levittämiseen ovat nopeasti suljettu.
Psykiatrit ovat luoneet valtavan iatrogeenisen aivovaurioepidemian, jonkalaista ihmiskunta ei ole koskaan historiansa aikana nähnyt tai todistanut. Aivan, kuten Nordic Cochrane Centerin johtaja ja lääketieteen professori Peter C. Gotzsche toteaa, tämä on järjetöntä!!
https://www.youtube.com/watch?v=DiJcSoo3C4Q#t=146 - sielu solmussa?
herätyszzz kirjoitti:
"Kuka tekee diagnoosin sairaudesta, joka ei ole sairaus?"
En ole varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Jos tarkoitat, että kuka tekisi diagnoosin sairaudesta, jota ei ole, kun psykiatreja ei enää olisi olemassa niin ei kai sellaisesta tarvitse diagnoosia mitä ei ole olemassa, vai? Jos taas tarkoitit ihmettelymielessä, että kuka nyt tekisi diagnoosin sairaudesta, jota ei ole olemassa niin psykiatit tekee koko ajan. Ovat tehneet niin jo yli 100 vuotta.
"Mikä on tämä psyyke, joka ei ole lääketieteellinen asia?"
Hyvä kysymys. Englannin kielessä käytetään muun muassa termiä "psychospirituality" tai puhutaan yksinkertaisesti vain elämän ongelmista (problems of living). Ovatko elämän vastoinkäymiset tai hengellisyys ylipäänsä minkään tieteen asia on asia mitä jokaisen tulisi pohtia.
"Eikö kaksisuuntaisen mielialahäiriökään masennuksineen ole sairaus?"
Ei ole. Siksi sitä ei ole sairaudeksi listattu myöskään virallisissa kansainvälisissä sairausluokituksissa. Molemmat ovat oireita, joko oikeasta sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai aivovaurio, tai sitten vain reaktioita elämään. Oireet eivätkä reaktiot ole tai voi olla sairauksia, koska ne eivät täytä sairauden määritelmiä. Kun puhumme yleensäkin mielisairauksista puhumme lääketieteellisesti metaforallisista sairauksista.
Ihmiset eivät ole vielä ymmärtäneet, että heidän kokemansa mielialan vaihtelut, jotka tuntuvat kumpuavan kuin tyhjästä ja tuntuvat olevan omasta kontrollista riippumattomia, ovat itse asiassa käyttämiensä lääkkeiden aiheuttamia. Ne joilla käyttö jatkuu parasta aikaa on syy sekä lääke- että (todennäköisesti myös) aivovaurioperäinen. Ne taas, jotka ovat jo lopettaneet käytön (ja kärsineet vieroituksen) syy on usein enemmän aivovaurioperäinen. Syytä psykiatrista käsittelyä saaneidenkaan kohdalla ei ole unohtaa niitä elämästä johtuvia syitä (reaction to problems of living), mutta usein ihmisten jakamien kokemusten, oireiden, tuntemusten ja kertomusten perusteella pääsyy huonovointisuuteen on muuttunut psyykkisestä (alkuperäinen vaiva, jonka vuoksi apua haettiin) fyysiseksi (aivojen myrkytystilaksi/aivovaurioksi) ongelmaksi.
Kun kyseessä on 100% psyykkinen ongelma, eli kun mitään fyysistä poikkeavuutta (= sairaus) ei ole henkilöltä löydetty (eli ennen psykiatrisia interventioita) silloin mielialavaihtelun tiedetään olevan suora reaktio elämään, eli ei sairaus! Jo sairauden määritelmä kertoo meille psyykkisen sairaus ei ole sairaus kuin metaforisesti! Sen takia oikeat lääkärit lähettävät ihmiset psykiatrille, jos toteavat, että heidän ongelmansa ei johdu sairaudesta vaan on psyykkistä. Sitten on psykiatrien tehtävä sekoittaa ihmisten pää väittämällä, että psykiatrinen sairaus on sairaus siiinä missä muutkin, valhe, jonka valtaosa kansasta on ostanut. Viitaten ensimmäisiin lauseisiini kysymyksesi vastauksessa: *SEN TAKIA LÄÄKETIEDE EI TUNNUSTA PSYKIATRISIA TAI PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA OIKEIKSI SAIRAUKSIKSI* Kuvittelemalla, että psyykkinen reaktio (tai "sairaus") on oikea sairaus ja yrittämällä hoitaa sitä kuin oikeaa sairautta johtaa katastrofaalisiin seuraamuksiin, kuten voimme suoraan kaikkien länsimaiden "mielenterveyssyistä" eläköityneiden rekistereistä lukea. Mielenterveyssyistä on suluissa sen takia, että mitä valtaosa kansasta ja ruohonjuuritason psykiatreista ei ole vielä huomannut on, että ko. väestö on iatrogeenisten aivovaurioiden ja yhä käyttämiensä aineiden vuoksi toimintakyvytön! Niin kauan kuin ihmiset eivät osaa tai halua nähdä mitä yhteiskunnassamme tapahtuu ei muutoksia tule. Psykiatria ei itseään muuta, koska heidän koko asialtaan putoaisi pohja. Ne harvat psykiatrit, jotka ovat jo asiaan heränneet ovat saaneet pian huomata yrityksistä huolimatta, että kanavat tietouden levittämiseen ovat nopeasti suljettu.
Psykiatrit ovat luoneet valtavan iatrogeenisen aivovaurioepidemian, jonkalaista ihmiskunta ei ole koskaan historiansa aikana nähnyt tai todistanut. Aivan, kuten Nordic Cochrane Centerin johtaja ja lääketieteen professori Peter C. Gotzsche toteaa, tämä on järjetöntä!!
https://www.youtube.com/watch?v=DiJcSoo3C4Q#t=146Onko skitsofrenia "a problem of living"?
Paniikkikohtaus varmaankin on "a problem of living". Onhan ihmisen aivan mahdotonta kestää esimerkiksi kassajonossa seisomista. - ............
herätyszzz kirjoitti:
"Kuka tekee diagnoosin sairaudesta, joka ei ole sairaus?"
En ole varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Jos tarkoitat, että kuka tekisi diagnoosin sairaudesta, jota ei ole, kun psykiatreja ei enää olisi olemassa niin ei kai sellaisesta tarvitse diagnoosia mitä ei ole olemassa, vai? Jos taas tarkoitit ihmettelymielessä, että kuka nyt tekisi diagnoosin sairaudesta, jota ei ole olemassa niin psykiatit tekee koko ajan. Ovat tehneet niin jo yli 100 vuotta.
"Mikä on tämä psyyke, joka ei ole lääketieteellinen asia?"
Hyvä kysymys. Englannin kielessä käytetään muun muassa termiä "psychospirituality" tai puhutaan yksinkertaisesti vain elämän ongelmista (problems of living). Ovatko elämän vastoinkäymiset tai hengellisyys ylipäänsä minkään tieteen asia on asia mitä jokaisen tulisi pohtia.
"Eikö kaksisuuntaisen mielialahäiriökään masennuksineen ole sairaus?"
Ei ole. Siksi sitä ei ole sairaudeksi listattu myöskään virallisissa kansainvälisissä sairausluokituksissa. Molemmat ovat oireita, joko oikeasta sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai aivovaurio, tai sitten vain reaktioita elämään. Oireet eivätkä reaktiot ole tai voi olla sairauksia, koska ne eivät täytä sairauden määritelmiä. Kun puhumme yleensäkin mielisairauksista puhumme lääketieteellisesti metaforallisista sairauksista.
Ihmiset eivät ole vielä ymmärtäneet, että heidän kokemansa mielialan vaihtelut, jotka tuntuvat kumpuavan kuin tyhjästä ja tuntuvat olevan omasta kontrollista riippumattomia, ovat itse asiassa käyttämiensä lääkkeiden aiheuttamia. Ne joilla käyttö jatkuu parasta aikaa on syy sekä lääke- että (todennäköisesti myös) aivovaurioperäinen. Ne taas, jotka ovat jo lopettaneet käytön (ja kärsineet vieroituksen) syy on usein enemmän aivovaurioperäinen. Syytä psykiatrista käsittelyä saaneidenkaan kohdalla ei ole unohtaa niitä elämästä johtuvia syitä (reaction to problems of living), mutta usein ihmisten jakamien kokemusten, oireiden, tuntemusten ja kertomusten perusteella pääsyy huonovointisuuteen on muuttunut psyykkisestä (alkuperäinen vaiva, jonka vuoksi apua haettiin) fyysiseksi (aivojen myrkytystilaksi/aivovaurioksi) ongelmaksi.
Kun kyseessä on 100% psyykkinen ongelma, eli kun mitään fyysistä poikkeavuutta (= sairaus) ei ole henkilöltä löydetty (eli ennen psykiatrisia interventioita) silloin mielialavaihtelun tiedetään olevan suora reaktio elämään, eli ei sairaus! Jo sairauden määritelmä kertoo meille psyykkisen sairaus ei ole sairaus kuin metaforisesti! Sen takia oikeat lääkärit lähettävät ihmiset psykiatrille, jos toteavat, että heidän ongelmansa ei johdu sairaudesta vaan on psyykkistä. Sitten on psykiatrien tehtävä sekoittaa ihmisten pää väittämällä, että psykiatrinen sairaus on sairaus siiinä missä muutkin, valhe, jonka valtaosa kansasta on ostanut. Viitaten ensimmäisiin lauseisiini kysymyksesi vastauksessa: *SEN TAKIA LÄÄKETIEDE EI TUNNUSTA PSYKIATRISIA TAI PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA OIKEIKSI SAIRAUKSIKSI* Kuvittelemalla, että psyykkinen reaktio (tai "sairaus") on oikea sairaus ja yrittämällä hoitaa sitä kuin oikeaa sairautta johtaa katastrofaalisiin seuraamuksiin, kuten voimme suoraan kaikkien länsimaiden "mielenterveyssyistä" eläköityneiden rekistereistä lukea. Mielenterveyssyistä on suluissa sen takia, että mitä valtaosa kansasta ja ruohonjuuritason psykiatreista ei ole vielä huomannut on, että ko. väestö on iatrogeenisten aivovaurioiden ja yhä käyttämiensä aineiden vuoksi toimintakyvytön! Niin kauan kuin ihmiset eivät osaa tai halua nähdä mitä yhteiskunnassamme tapahtuu ei muutoksia tule. Psykiatria ei itseään muuta, koska heidän koko asialtaan putoaisi pohja. Ne harvat psykiatrit, jotka ovat jo asiaan heränneet ovat saaneet pian huomata yrityksistä huolimatta, että kanavat tietouden levittämiseen ovat nopeasti suljettu.
Psykiatrit ovat luoneet valtavan iatrogeenisen aivovaurioepidemian, jonkalaista ihmiskunta ei ole koskaan historiansa aikana nähnyt tai todistanut. Aivan, kuten Nordic Cochrane Centerin johtaja ja lääketieteen professori Peter C. Gotzsche toteaa, tämä on järjetöntä!!
https://www.youtube.com/watch?v=DiJcSoo3C4Q#t=146Fyysistä poikkeavuutta? Se, että ei ole löydetty fyysistä poikkeavuutta, ei välttämättä tarkoita, etteikö sellaista olisi olemassa. Aivojen toimintaa ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin, mutta aivoissa nämä "100 % psyykkiset ongelmatkin" syntyvät.
Ehkä sinun pitäisi päästä aikamatkalla käymään muutaman kymmenen vuoden takaiseen mielisairaalaan. Ei olisi ahneen lääketeollisuuden tuotteita käytössä. Psyykkisiä ongelmia hoidettaisiin ihan ei-somaattisin keinoin - lähinnä rajoittamalla ja huolehtimalla perusravitsemuksesta ym. Kohtaisit lamaantunutta väkeä ja toisaalta täysin kaoottista menoa.
Kirjoituksestasi päätellen uskot kovasti psykoterapeuttisiin ja ei-somaattisiin hoitoihin. Juuri sellaista väkeä tuossa vapaana vellovan harhaisen ahdistuksen ja täydellisen lamaantuneisuuden tyyssijassa tarvittaisiinkin. Voisit sitten hoitaa psyykkisiä ongelmia ei-lääkkeellisesti. Intoahan sinulla riittää. - Totuuden lapsi
............ kirjoitti:
Fyysistä poikkeavuutta? Se, että ei ole löydetty fyysistä poikkeavuutta, ei välttämättä tarkoita, etteikö sellaista olisi olemassa. Aivojen toimintaa ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin, mutta aivoissa nämä "100 % psyykkiset ongelmatkin" syntyvät.
Ehkä sinun pitäisi päästä aikamatkalla käymään muutaman kymmenen vuoden takaiseen mielisairaalaan. Ei olisi ahneen lääketeollisuuden tuotteita käytössä. Psyykkisiä ongelmia hoidettaisiin ihan ei-somaattisin keinoin - lähinnä rajoittamalla ja huolehtimalla perusravitsemuksesta ym. Kohtaisit lamaantunutta väkeä ja toisaalta täysin kaoottista menoa.
Kirjoituksestasi päätellen uskot kovasti psykoterapeuttisiin ja ei-somaattisiin hoitoihin. Juuri sellaista väkeä tuossa vapaana vellovan harhaisen ahdistuksen ja täydellisen lamaantuneisuuden tyyssijassa tarvittaisiinkin. Voisit sitten hoitaa psyykkisiä ongelmia ei-lääkkeellisesti. Intoahan sinulla riittää.Haha taitais tulla kiire kotiin tietokoneelle julistamaan Suoli24:ssa.
Aloittaja on oikeassa tässä lääkeasiassa. Nykyaikana se vaan menee niin että lääkäri määrää lääkkeet että pääsee potilaasta nopeasti eroon ja lääkeyhtiöt saavat rahaa niistä vehnäjauhoista joita ovat lääkepillerin muotoon puristaneet. Ilman lääkkeitä kun eroon masennuksesta pääset niin tuntuu itsestäkin jopa paremmalta
Kukaan ei varmasti syö lääkkeita, jos niistä ei ole apua. Ei tässä sinun neuvojasi kaivata. Lääkeyhtiöiden voitot ovat hyvä asia, koska niillä rahoilla lääkeyhtiöt voivat kehittää uusia lääkkeitä paitsi masennukseen, myös muihin sairauksiin. Lääkkeiden syöjät ovat siis tavallaan hyväntekijöitä.
- öjdfsajklfdsaä
Lääkkeiden väärinkäyttäjät ja muut narkomaanit ovat kanssasi varmasti samaa mieltä. Lääketeollisuuden merkittävä funktio sen hyveellisten tavoitteiden lisäksi on toimia laillisena huumeteidentuottajana sekä syrjäytyneille että kunniakansalaisille. Onneksi he voivat täten kokea olevansa hyödyllisiä, kun voivat rahoittaa lääkeyhtiöiden massiivisia voittoja, joista muutama prosentti menee lääkekehitykseen. Huomattavasti suurempi osa niistä menee markkinointiin, jolla tuotetaan uusia narkomaaneja ja mielenterveyspotilaita. Markkinointiin menee sen vuoksi niin massiivisesti rahaa, koska se tuottaa enemmän voittoja kuin lääkekehitys. On vaikea tuottaa oikeasti tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä. Se on riskialtista eikä oikein sovi markkinalogiikkaan, kuten ei tieteen teko ylipäätään, mikä vaatii kommunistista tiedon jakamista ja pitkäjänteistä sitoutumista ilman takuuta onnistumisesta.. Paljon tuottoisampaa on uskotella kuluttajille, että markkinoille tulee jatkuvasti tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä.
öjdfsajklfdsaä kirjoitti:
Lääkkeiden väärinkäyttäjät ja muut narkomaanit ovat kanssasi varmasti samaa mieltä. Lääketeollisuuden merkittävä funktio sen hyveellisten tavoitteiden lisäksi on toimia laillisena huumeteidentuottajana sekä syrjäytyneille että kunniakansalaisille. Onneksi he voivat täten kokea olevansa hyödyllisiä, kun voivat rahoittaa lääkeyhtiöiden massiivisia voittoja, joista muutama prosentti menee lääkekehitykseen. Huomattavasti suurempi osa niistä menee markkinointiin, jolla tuotetaan uusia narkomaaneja ja mielenterveyspotilaita. Markkinointiin menee sen vuoksi niin massiivisesti rahaa, koska se tuottaa enemmän voittoja kuin lääkekehitys. On vaikea tuottaa oikeasti tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä. Se on riskialtista eikä oikein sovi markkinalogiikkaan, kuten ei tieteen teko ylipäätään, mikä vaatii kommunistista tiedon jakamista ja pitkäjänteistä sitoutumista ilman takuuta onnistumisesta.. Paljon tuottoisampaa on uskotella kuluttajille, että markkinoille tulee jatkuvasti tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä.
Eikös tuo uskottelu nimenomaan vähentäisi sen hetkisten lääkkeiden käytön aloittamisia, kun ihmiset jäisivät odottamaan uusia?
- Kildare
öjdfsajklfdsaä kirjoitti:
Lääkkeiden väärinkäyttäjät ja muut narkomaanit ovat kanssasi varmasti samaa mieltä. Lääketeollisuuden merkittävä funktio sen hyveellisten tavoitteiden lisäksi on toimia laillisena huumeteidentuottajana sekä syrjäytyneille että kunniakansalaisille. Onneksi he voivat täten kokea olevansa hyödyllisiä, kun voivat rahoittaa lääkeyhtiöiden massiivisia voittoja, joista muutama prosentti menee lääkekehitykseen. Huomattavasti suurempi osa niistä menee markkinointiin, jolla tuotetaan uusia narkomaaneja ja mielenterveyspotilaita. Markkinointiin menee sen vuoksi niin massiivisesti rahaa, koska se tuottaa enemmän voittoja kuin lääkekehitys. On vaikea tuottaa oikeasti tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä. Se on riskialtista eikä oikein sovi markkinalogiikkaan, kuten ei tieteen teko ylipäätään, mikä vaatii kommunistista tiedon jakamista ja pitkäjänteistä sitoutumista ilman takuuta onnistumisesta.. Paljon tuottoisampaa on uskotella kuluttajille, että markkinoille tulee jatkuvasti tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä.
Ei tosiaan kannata kehittää toimivaa lääkettä, mitä lääkeyhtiö siitä hyötyy, silloinhan ihmiset lakkaavat ostamasta sitä kun toipuvat eivätkä enää tarvitse - miten muuten selittyy se, että psyykelääkemarkkinat ovat pullollaan tehottomia ja vielä enemmän haitallisia lääkkeitä? Hulluthan on vaan hulluja. Ei meistä kannata piitata, tehdään rahaa huonoilla lääkkeillä niin että kunnon kansalaiset saa elää hyvää elämää.
Sanoisin että pahoinvointivaltio, mutta tämä on pahoinvointiMAAILMA. - osku27
Kildare kirjoitti:
Ei tosiaan kannata kehittää toimivaa lääkettä, mitä lääkeyhtiö siitä hyötyy, silloinhan ihmiset lakkaavat ostamasta sitä kun toipuvat eivätkä enää tarvitse - miten muuten selittyy se, että psyykelääkemarkkinat ovat pullollaan tehottomia ja vielä enemmän haitallisia lääkkeitä? Hulluthan on vaan hulluja. Ei meistä kannata piitata, tehdään rahaa huonoilla lääkkeillä niin että kunnon kansalaiset saa elää hyvää elämää.
Sanoisin että pahoinvointivaltio, mutta tämä on pahoinvointiMAAILMA.Nykyään ihmiset elävät pidempään ja terveempinä, kuin sata vuotta sitten. Mahdollisuuksia on itsensä toteuttamiseen ihan toisin, kuin agraarisessa maailmassa. Aivoista sen verran, että ympäristö ja sen herättämät tunteet muokkaavat aivoja kemiallisesti ja sitä kautta rakenteellisesti. Lääkkeet voivat auttaa virheellisen rakenteen muokkaamiseen...
- 19+19
osku27 kirjoitti:
Nykyään ihmiset elävät pidempään ja terveempinä, kuin sata vuotta sitten. Mahdollisuuksia on itsensä toteuttamiseen ihan toisin, kuin agraarisessa maailmassa. Aivoista sen verran, että ympäristö ja sen herättämät tunteet muokkaavat aivoja kemiallisesti ja sitä kautta rakenteellisesti. Lääkkeet voivat auttaa virheellisen rakenteen muokkaamiseen...
Mutta samoin vanheneminenkin muovaa aivoja rakenteellisesti. Emme me täällä kuitenkaan ikuisesti ole.
- Annin paluu
Älä alistu!
- AATSAVTÖK
Miksi en käyttäisi lääkettä joka auttaa? Vakavan masennuksen vaikeasteinen jakso helpotti 3 kuukaudessa. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että olisin ehkä joutunut psykoosiin ja sairaalahoitoon. Tämä siksi, etten saanut enää nukuttua kunnolla ja sain jo aistiharhoja.
Sivuvaikutukset voivat olla hankalia aluksi ja lääkkeiden käytön lopetus pitää tehdä vähä kerrassaan annostusta pienentäen.
Itselleni sopiva valmiste on vähän vanhempaa lajia ja siksi edullinen vaihtoehto.
Niin. Mitäpä se muille kuuluu, millaisia valintoja teen, jos näin olen pysynyt työkykyisenä? Eivätkä ne masennuslääkkeet ketään "huumaa" tai anna jotain kicksejä. Kalliimpi vaihtoehto on jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, jos ei mihinkään kykene.
Yleensä asioista vouhkaavat ne, jotka eivät edes tiedä, miten pirullista masennus pahimmillaan on. Ajatellaan, että se on jotain henkistä laiskuutta tai apeutta, joka poistuu kun tarpeeksi perseelle potkii. - Märise rauhassa
Aivan varmasti syön koska olotilani on parantunut lääkityksen ansiosta. Saat märistä rauhassa. Sinulla on siihen oikeus.
- Ihmisten tutkinta
Tässä asiassa olen aivan samaa mieltä. Masennus johtuu asioista jotka ovat
epäkunnossa ja aiheuttavat tressiä.Kuten talaoudelliset seikat joihin itse ei kykene
vaikuttamaan vaikka kuinka yrittäisi. Sekavista ihmisuhteista ja on suoranaista
hulluutta että virheellisistä luuloista tai asioista joita pidetään totuuksina alettaisiin
hoitamaan lääkkeillä. Voihan sitä viedä ihmisen ympäristöön ja alkaa mukama
hoitaa hössöttää virheelliseltä pohjalta tai syöttää lääkkeitä niin että ihminen on
ttokkurassa eikä enään ymmärrä mitään.
Itse toivuin masennuksesta jolloin en jaksanut edes ajatella tekemällä mökillä
raskaitakin töitä jotka vaativat ponnistelua. Laitoin talouteni kuntöön ja irtaannuin
ympäristöstä jossa aina törmäsin näennäistietoihin. Selittäminenkin oli vaarallista joten muita vaihtoehtoja ei edes ollut.- huohhh
hyvältä kuullostaa, olis vaan se mökki missä paiskia hommia, ympäristö mistä irtautua ja talous puolikikaan ei paljoa röillä hymyile, eipä auta kun selitellä ja törmäillä näennäis tietoihin ;P
- asfdasdfSDFF
- ewsgwrg
Eläkkeelle ei pääse jos lääkkeitä ei ole kokeillut, ne pitää hakea apteekista säännöllisesti, mutta niitä ei ole pakko syödä.
Mitenköhän ketjun aloittaja sitten hoitaa kaikki masentuneet? Vaikeasti masentunut tarvitsee sekä lääkitystä että terapiaa. Lukuisia tutkimuksia on tehty ja näiden perusteella masennuksen aikana aivojen välittäjäaineiden kulussa on ongelmatiikkaa. Lääkkeet, jotka on kehitetty masennuksen hoitoon, tasaavat tätä epäsuhtaa. Terapia toimii lääkityksen tukena. Myönnän kuitenkin, että tänä päivänä määrätään mielialalääkkeitä turhaankin. Mutta mitä tehdä, kun ihmiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle aivan 'tavallisessa surussa'? Poikaystävä jätti, koulussa menee huonosti jne. Ja jotkut jopa vaativat 'ihmepilleriä' apuun. Nyky-yhteiskunnassa kaikkeen kun pitää saada apua heti, tässä ja nyt. Tavallista, elämään kuuluvaa surua ei kestetä. Herranjestas! Elämään kuuluu surut ja ilot. Eri asiasta puhutaan, kun joku on oikeasti masentunut. Silloin usein tarvitaan lääkitystä, terapiaa. Vaikemmissa tapauksissa hoitoa psykiatrisessa sairaalassa. Sähköhoitoakin. Elämä ei ole niin mustavalkoista!
- herätyszzz
"Vaikeasti masentunut tarvitsee sekä lääkitystä että terapiaa."
Ei tarvitse. Kun ihmisiltä kysyy mistä he ovat tällaisen kuvan saanneet, ei kukaan osaa vastata. Lääkäri sanoi on yleisin. Tutkimustulokset osoittavat kertatoisensa jälkeen, että paras apu erilaisissa psyykkisissä tuskatilanteissa on toisen ihmisen kohtaaminen, kuuntele ja kunnioitus, eli keskusteluapu. Pillerit yleensä heikentävät tulosta varsinkin pitkällä tähtäimellä.
"Lukuisia tutkimuksia on tehty ja näiden perusteella masennuksen aikana aivojen välittäjäaineiden kulussa on ongelmatiikkaa.Lääkkeet, jotka on kehitetty masennuksen hoitoon, tasaavat tätä epäsuhtaa. "
Lukuisia tutkimuksia on tehty ja näiden perusteella masennuksen aikana aivojen välittäjäaineiden kulussa EI OLE ongelmaa. Lääketeollisuus ja psykiatria levittävät tätä harhakäsitystä omia intressejään ajaakseen. SSRI ja vastaavat sekoittavat normaalia aivojen välittäjäainetoimintaan ja aiheuttavat siihen todellisen epäsuhdan.
"Eri asiasta puhutaan, kun joku on oikeasti masentunut. Silloin usein tarvitaan lääkitystä, terapiaa. Vaikemmissa tapauksissa hoitoa psykiatrisessa sairaalassa. Sähköhoitoakin."
Niin sanottu kliininen masennus on myytti. Se on todellisuudessa sama asia kuin olla masentunut. Ero on vain, että pidempiaikaisesti ja monesti suru ja paha mieli ovat merkittävästi suurempaa, joka näkyy elämässä suoritumisessa. Psykiatrista "sairaalaa" ei tarvita mihinkään. Ne voitaisiin korvata muilla avoimemmilla hoivakodeilla tai vastaavilla. Sähköshokkia tai aivojen vaurioittamista muuntenkaan ei tarvita koskaan. Se, joka haluaa aivojaan vahingoittaa se hänelle sallittakoon. - 5+12
herätyszzz kirjoitti:
"Vaikeasti masentunut tarvitsee sekä lääkitystä että terapiaa."
Ei tarvitse. Kun ihmisiltä kysyy mistä he ovat tällaisen kuvan saanneet, ei kukaan osaa vastata. Lääkäri sanoi on yleisin. Tutkimustulokset osoittavat kertatoisensa jälkeen, että paras apu erilaisissa psyykkisissä tuskatilanteissa on toisen ihmisen kohtaaminen, kuuntele ja kunnioitus, eli keskusteluapu. Pillerit yleensä heikentävät tulosta varsinkin pitkällä tähtäimellä.
"Lukuisia tutkimuksia on tehty ja näiden perusteella masennuksen aikana aivojen välittäjäaineiden kulussa on ongelmatiikkaa.Lääkkeet, jotka on kehitetty masennuksen hoitoon, tasaavat tätä epäsuhtaa. "
Lukuisia tutkimuksia on tehty ja näiden perusteella masennuksen aikana aivojen välittäjäaineiden kulussa EI OLE ongelmaa. Lääketeollisuus ja psykiatria levittävät tätä harhakäsitystä omia intressejään ajaakseen. SSRI ja vastaavat sekoittavat normaalia aivojen välittäjäainetoimintaan ja aiheuttavat siihen todellisen epäsuhdan.
"Eri asiasta puhutaan, kun joku on oikeasti masentunut. Silloin usein tarvitaan lääkitystä, terapiaa. Vaikemmissa tapauksissa hoitoa psykiatrisessa sairaalassa. Sähköhoitoakin."
Niin sanottu kliininen masennus on myytti. Se on todellisuudessa sama asia kuin olla masentunut. Ero on vain, että pidempiaikaisesti ja monesti suru ja paha mieli ovat merkittävästi suurempaa, joka näkyy elämässä suoritumisessa. Psykiatrista "sairaalaa" ei tarvita mihinkään. Ne voitaisiin korvata muilla avoimemmilla hoivakodeilla tai vastaavilla. Sähköshokkia tai aivojen vaurioittamista muuntenkaan ei tarvita koskaan. Se, joka haluaa aivojaan vahingoittaa se hänelle sallittakoon.Mahtavat, täydelliset keskustelut käytiin terapiassa avoimesti, puhuttiin niin paljon, ettei ollut enää puhuttavaa, 5 vuotta terapiaa, ei auttanut, hirveä ahdistus edelleen ja meni jo siihen pisteeseen etten jaksa enää parantua, haluan kuolla.
- Lbjkbkjljblkjökb
Juuri näin. Ihmiset mieluummin pesevät kätensä puhtaaksi kaikesta epämiellyttävästä ympärillään ja uskottelevat itselleen lapsellisesti, että kun vetää pillerin alas, niin kaikki epämukava muuttuu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1072745Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302385Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen212290Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631021876- 1141610
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1671324Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2801149- 711024
- 801014
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha179936