> Isoarvot tapreeksi isoiksi. Vaikka usein tulee kohinaa, mutta yökuvissa kuuluukin olla kohinaa.
> Käytä tarvittaessa salamaa, salamalla saa läheltä hyviä ja teräviä pysäytyskuvia, pimeässäkin. Älä käytä salamaa maisemakuvauksessa
> F4,jos mahdollista F2
> Käytä tarvittaessa salamaa, salamalla saa läheltä hyviä ja teräviä pysäytyskuvia, pimeässäkin. Älä käytä salamaa maisemakuvauksessa
> F4,jos mahdollista F2
Vastaukset 10
Vanhimmat
> f/0,95, jos on tämä http://aijaa.com/7cxz1C ja pieni syväterävyys sekä ehkä hieman pehmeä piirto ei haittaa.
Anteeksi, väärä linkki. Tässä oikea: http://www.bhphotovideo.com/c/product/855215-REG/Voigtlander_BA175M_Nokton_17_5mm_f_0_95_Lens.html
Valotuaika sitten käsivarakuvauksessa maksimissaan yksi jaettuna objektiivin polttovälillä eli vaikka 15-millisellä ajaksi 1/15. Kuvanvakaajat mahdollistavat nykylinsseissä pidemmätkin ajat. Jalusta on yökuvaajalle kuitenkin hyvä hankinta.
Valonvahvistin on näppärä vekotin ja sillä saa yöllä kuvia, kunhan nyt edes jotain valoa on jossain. Tosin kuvissa ei ole värejä (lähinnä musta-vihreitä) ja linssitkin ovat halvoissa melko heikkoja (pehmeät reunat).
Lidl on toisinaan myynyt noita ja senkin saisi kameraan, mutten ole kuitenkaan tehnyt sovitetta.
Toinen konsti on siirtyä takaisin filmikauteen ja hankkia Olympus Om4ti, jossa on pitkä automaattivalotus. Omani taitaa riittää jonnekin yli neljään minuuttiin. (Om2 oli 3,5 minuuttia ja nelkku on pidempi, mutten muista tarkkaa arvoa). Tuo ei tietenkään toimi hyvin kuin maisemajutuissa ja tyynellä.
Maisemakuvia voi myös ottaa pitkällä valotuksella siten, että pitää salamaa kädessä ja räpsii sillä monta kertaa eri suuntiin. Seinän kautta heijastamalla voi saada jopa ihan järkevän näköistä kuvaakin. Taskulamppukin toimii ja sillä voi "maalata" koko kuvattavan alueen, mutta sen käyttö on hankalampaa kuin salaman.
Filmille on myös vähemmän tunnettu konsti, jota käytetään tähtikuvauksessa. Filmin pystyy muuttamaan selvästi luvattua herkemmäksi, jos sille annetaan ennen kuvausta erittäin lyhyt välähdys valoa (muodostaa filmiin pieniä hopeaytimiä, jotka helpottavat reagointia hämärään valoon). En ole kokeillut, eikä olisi soviaa valoakaan, mutta väitetään toimivaksi.
Ei tarvitse hankkia Olympuksen filmikameraa; digijärkkäristä löytyy asetus/kuvaustila BULB, jossa suljin pysyy niin kauan auki kuin laukaisinta painetaan, ja on olemassa lanka-/kaukolaukaisimia, joilla laukaisinnapin saa lukittua alas (kaukolaukaisinta/lankalaukaisinta kannattaa muutenkin käyttää pitkillä valotuksilla). Näin pystyy valottamaan kuvaa halutessaan vaikka pari tuntia, jos akussa virtaa riittää.
Tuosta filmin herkentämisestä en tiedä, mutta väitänpä, että digitekniikalla saadaan kuitenkin suurempi herkkyys vähemmällä kohinalla.
Siis Canoneissa sen astuksen nimi on BULB, muista merkeistä en tiedä, mutta silläpä ei nyt ole juurikaan merkitystä.
Totta, mutta niissä vanhoissa Olympuksissa se pitkä valotus on automaattinen ja suljin menee kiinn heti kun valoa on tullut tarpeeksi.
Ei siis tarvitse etukäteen miettiä, vaan voi räpsiä salamalla tai taskulampulla valaista ihan summassa ja kun kamera on lopettanut kuvauksen, niin tietää heti että valotus on jotakuinkin oikein.
Jos käyttää B:tä, niin silloin joutuu koevalottelemaan moneen kertaan tai käyttämään taulukoita/käsimittareita ym. eikä silti voi käyttää salamaa kovin helposti. Tosin digien kanssa silloin kuluu vain aikaa hukkaan, mutta kun ei ole filmiä, niin ei tuhlaannu rahaa.
Digissä on kuitenkin se ongelma, että todella pitkissä valotuksissa sen kameran itse tuottama lämpö alkaa tehdä johonkin kohtaa kuvaa ylimääräistä kohinaa. Filmissä ei ole samaa ongelmaa, mutta se filmikin kannattaisi silti jäähdyttää jos on tarkoitus tehdä eritisen hyviä kuvia. Joissakin tähtikuvausjutuissa on käytetty filmikameran takaseinään tulevaa jäähdytintä, mutta tuossa on tietysti se pieni ongelma, että jos jäähdyttää liikaa, niin filmille alkaa tulla jääkiteitä jotka pilaavat sen kuvan.
Kuulepa B-L. Huonosti (hävyttömästi ja toisia loukkaavasti) käyttäytyvää kirjoittajaa ei palkita ohjeita antamalla.
On tutkittu, että erityisesti pojat hyötyvät kasvatuksesta, jossa on selkeät säännöt, ja jossa keskitytään palkitsemiseen ja liittämiseen silloin, kun menee hyvin. Tämän tapauksen kanssa on nyt käynyt niin, että kiitos nousee kusena päähän eikä hänen tarvitse välittää mistään säännöistä tai muiden ihmisten tunteista mitään.
Joten mitä tehdä? Kärsivälliset, hyvää tarkoittavat vanhemmat kirjoittajat katsovat loputtomiin sormien väli (eli sääntöjä ei olekaan - ihan kuin joku olisi jotakin niin erityistä, että säännöt eivät koske häntä?) . Tuloksenahan on häikäilemätön egoisti.
Minä en en ole Rapsulle ystävällinen, ennen kuin näen sanat KIITOS ja ANTEEKSi omaksuttuina ja käytössä. Muut osaavat ne. Kiistämätöntä ei auteta eteenpäin, koska suunta on väärä.
Ymmärretty, B-L? Ei neuvoja tälle tapaukselle, ennen kuin ilmenee edes alkeellinen yritys ilmaista se asia, että muitakin voisi kunnioittaa ja arvostaa. Vittuilusta ei kiitetä.
OK
(olen niin vähän täällä, etten ole varsinaisesti selvillä kenestäkään)
((lisäksi vaikeaa olla vastaamatta valokuvausaiheisiin))
Niin tai lopettaa canonien tai nikonien kanssa leikkimisen ja hommaa pentaxin kameran. Markkinoiden hämäräkuvauksen kingi. K5 esim.. lukekaa vertailuja.