Seinän lisäeristämine rintamamiestalossa

Talo on siis ollut pystyssä noin 50 vuotta. Älä missään nimessä ala mitään muoveja laittamaan jos haluat että se on vielä vuonna 2054 pystyssä. Vanhaan puutaloon voi laitella lisäeristystä sisäpuolelle maksimissaan 50 mm. Kannattaisi varmaan odottaa siihen ulkoverhoiluremppaan ja laittaa sitten 100 mm kunnon rintamamiestaloon kuuluvaa eristettä eli pellavaa tai muuta. Sitten katsot tuulensuojan, ilmaraot ja kaiken muun kohdalleen. Toivon sinulle mukavaa asumista talossasi, mutta älä ihan oikeasti usko neuvonantajia, jotka tietävät ehkä jotain vuonna 2000 luvulla rakennetuista taloista iv- koneineen. Vanha puutalo on ihan jotain muuta ja sitä pitää rempata perinteellä. IV- kone ja muovipullotalot on nyt in, mutta luulenpa että kymmenen vuoden päästä tälläkin palstalla on monta itkijää.

Jätä ulkoseinät rauhaan, jos kerran lämpö pysyy muutenkin. Lisäeristys sitten ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä. Näin on parempi.

Höyrynsulun lisäämisestä ei pitäisi olla haittaa, mutta mitä turhaa, kun kerran ilmankin pärjää. Mutta joku jossain keskustelussa esitti hyvän pointin, että kosteusrasitus kasvaa sitten siellä, missä ei ole höyrynsulkua, siis yläpohjassa. Epäilen silti, ettei asialla ole käytännössä merkitystä.

Kosteiden tilojen tekemisestä asuinkerrokseen on kokemusta. Kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella, myös iv. Jos ja kun pintalaatta valetaan, kannattaa se tukea työvaluun/välipohjaan, ettei se pääse painumaan ja vesieriste ratkeamaan. Muovikammoisille kysymys: jättäisittekö vesieristyksen pois pesuhuoneesta ja alupaperin saunasta, ettei vaan ko. tilat mätäne, kun kaakelin ja paneelin takana onkin höyrynsulku? (Tuo on samalla vastaus siihen viimeiseen, eli vesieristyshän on höyrynsulku)

Opettajamme sanoi, että juuri rintamamiestaloissa hänen mielestään paras ratkaisu lisäeristämisen kannalta olisi ulkoverhouksen alle pelkkä tuulensuojalevy. Eli vanha verhous pois, tuulensuojalevy pintaan, tuuletus kuntoon ja uusi verhous päälle. Mielestäni tuo kuulostaakin järkevältä. Sekä työn osalta, että kustannuksiltaan.

rintamamiestalon ja eristin sisäpuolelta viiden sentin villalla v.-92. Höyrysulun laitoin seiniin mutta en kattoon. Lisäksi varustin lämmöntalteenotolla ja ilmanvaitokoneella talon. Ja voin sanoa että asukkaat eivät halua enää takasin painovoimaista ilmanvaihtoa.

Ulkopuolelle laitettuna 100 mm:n lisäeristys tekee talosta kauhean näköisen, ikkunat ja perustus syvällä sekä räystäät lyhyet.
Voi kauheaa!

Kiitos vastauksista.

Tässä kootut kommentit.

@ebu
"Talo on siis ollut pystyssä noin 50 vuotta. Älä missään nimessä ala mitään muoveja laittamaan jos haluat että se on vielä vuonna 2054 pystyssä."
En usko pelotteluun enkä uskomuksiin. Ennemminkin olisin kiinnostunut mitä talolle tapahtuu kun tulisijalämmityksestä luovutaan ja pesutilat tuodaan puurakennuksen sisään.
Toki varminta olisi palauttaa kakluuni entiselle paikalleen ja hommata vanhuksille uudet jalat jotta pääsevät kellariin peseskelemään ja pannua lämmittämään. Mutta sepä ei ole realistista. Jotain tarttee tehdä.
"Vanhaan puutaloon voi laitella lisäeristystä sisäpuolelle maksimissaan 50 mm."
Sitä olen itsekin miettinyt että vanhaa seinä rakennetta ei kannattane kokonaan pistää pakkaselle, eli jos sisäpintaan eristää, niin ei paksulti.
"Kannattaisi varmaan odottaa siihen ulkoverhoiluremppaan ja laittaa sitten 100 mm kunnon rintamamiestaloon kuuluvaa eristettä eli pellavaa tai muuta."
Ulkonäkökysymys. Eiköhän jokin 50mm eristelevy ole maksimi minkä ulos tohtisi laittaa talon ulkonäön kärsimättä. Eristeeksi tuulenpitävä mutta hengittävä (runkoleijona tjsp).
"Toivon sinulle mukavaa asumista talossasi, mutta älä ihan oikeasti usko neuvonantajia, jotka tietävät ehkä jotain vuonna 2000 luvulla rakennetuista taloista iv- koneineen."
Se on anoppila/appila. Itselle rakennan kivitaloa, varman päälle.
Ilmastoinnin kunnostus on anoppilaan kuitenkin pakkorako. Muuten anoppi tukehtuu appiukon tupakansavuun ja rakenteet mätänee kosteuden lisääntyessä.
"Vanha puutalo on ihan jotain muuta ja sitä pitää rempata perinteellä. IV- kone ja muovipullotalot on nyt in, mutta luulenpa että kymmenen vuoden päästä tälläkin palstalla on monta itkijää."
On kaksi ääripäätä. Molemmista "leireistä" löytyy onnellisia ja tyytyväisiä ihmisiä mutta molemmissa suunnissa voi myös kämmätä. Jos hommat tekee kunnolla niin ratkaisut toimii. Muovipulloa anoppilasta ei saa kuin puskutraktorilla.

@ppp
"Jätä ulkoseinät rauhaan, jos kerran lämpö pysyy muutenkin. Lisäeristys sitten ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä. Näin on parempi."
Jep. Vilkaisen mitä SPU:n 30mm vilhelmi maksaa. Mutta luultavasti pinkopahvi saa jäädä.

"Höyrynsulun lisäämisestä ei pitäisi olla haittaa, mutta mitä turhaa, kun kerran ilmankin pärjää. Mutta joku jossain keskustelussa esitti hyvän pointin, että kosteusrasitus kasvaa sitten siellä, missä ei ole höyrynsulkua, siis yläpohjassa. Epäilen silti, ettei asialla ole käytännössä merkitystä."
Jep. Ilmastointia on pakko parantaa joten en usko kosteustasapainon yms. huononevan teen sitten niin tai näin.

"Kosteiden tilojen tekemisestä asuinkerrokseen on kokemusta. Kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella, myös iv. Jos ja kun pintalaatta valetaan, kannattaa se tukea työvaluun/välipohjaan, ettei se pääse painumaan ja vesieriste ratkeamaan."
Kiitos vinkistä. Arvelen että kylppäri WC vesieristetään sertifioiduin muovimatoin. Lattia tehtäneen levyttämällä ja siihen asennettaneen lattialämmitys sähköllä (peruslämpö vesipatterilla jossa jatkuva säädettävä virtaus ilman termostaattia).
"Muovikammoisille kysymys: jättäisittekö vesieristyksen pois pesuhuoneesta ja alupaperin saunasta, ettei vaan ko. tilat mätäne, kun kaakelin ja paneelin takana onkin höyrynsulku? (Tuo on samalla vastaus siihen viimeiseen, eli vesieristyshän on höyrynsulku) "
Moisessa tilanteesssa olisi varmaan varminta jättää rungosta höyrynsulku pois ja antaa vesieristyksen olla ainoa "höyrynsulku".


@mies ja kirves
"Opettajamme sanoi, että juuri rintamamiestaloissa hänen mielestään paras ratkaisu lisäeristämisen kannalta olisi ulkoverhouksen alle pelkkä tuulensuojalevy. Eli vanha verhous pois, tuulensuojalevy pintaan, tuuletus kuntoon ja uusi verhous päälle. Mielestäni tuo kuulostaakin järkevältä. Sekä työn osalta, että kustannuksiltaan. "
Jep. Tuollaisesta ei liene vielä huonoja kokemuksia.

@vanha
"rintamamiestalon ja eristin sisäpuolelta viiden sentin villalla v.-92. Höyrysulun laitoin seiniin mutta en kattoon."
Jos höyrynsulku on villan sisäpuolella niin olet valinnut ilmeisesti pomminvarman ratkaisun. Talo "hengittää" edelleen mutta paksuuntunut seinärakenne on turvassa kosteudelta. (jossainhan on raja jonka jälkeen kosteus ei enään kerkiä poistua seinästä ennen kuin sinne seuraavana pakkaskautena tiivistyy uutta kosteutta)
"Lisäksi varustin lämmöntalteenotolla ja ilmanvaitokoneella talon. Ja voin sanoa että asukkaat eivät halua enää takasin painovoimaista ilmanvaihtoa."
Uskon sen. Synnyinkodissani (70 luvulla rakennettu) oli painovoimainen ilmanvaihtumattomuus. Olihan se joskus tunkkaista, mutta terveenä siinä on eletty kuitenkin. (sen sijaan "täydellisen hengittävässä" hirsitalossa yökyläillessäni talvipakkasella alkoi nenän limakalvoni aina vuotaa verta)
Jos laiminlyö IVK:n suodattimen vaihdon, talo muuttuu herkästi ylipaineiseksi ja yläpohja mätänee. (ja idiootit syyttäisi esim. muoveja ja ilmastointia vaikka syy olisi asukkaan)

"Ulkopuolelle laitettuna 100 mm:n lisäeristys tekee talosta kauhean näköisen, ikkunat ja perustus syvällä sekä räystäät lyhyet.
Voi kauheaa!"
Jep. Talvella Leville matkaavien kannattaa nuita käydä kauhistelemassa esim. Haparannalla (toisesta liikenneympyrästä vasemmalle ja sitten eka ympyrästä oikealle). (samalla kannattaa hakea 2.25% ööliä ja cideriä janojuomaksi, hinta on 1/3 suomen hinnoista, netto låg pris on siitä toisesta liikennenneympyrästä oikealle ja ekasta risteyksestä vasemmalle)

Siteeratakseni Talotohtorin viisauksia...

Höyrynsulkua ei pidä mennä laittamaan osaan taloa, koska talon kosteustasapaino muuttuu ja suluttomilla kohdilla voi tulla liian suuria kosteusrasituksia.

Jos höyrynsulku laitetaan, niin sen pitää olla tiivis, ja koko talossa. Esim välipohjan kohtaan höyrynsulkua on mahdoton tehdä tiiviiksi tällaisessa remonttikohteessa.

Ulkoseinien sisäpintaan emme laita höyrynsulkua (koska ei siitä täydellistä tulisi kuitenkaan).

Jos pinkopahvia joudutaan poistamaan asennetaan seinään huokolevyt. Ulkoseinän sisäpintaan 22mm huokolevy, väliseiniin 12mm:n tapaus.
www.suomenkuitulevy.fi
(lämmön- ja ääneneristävyys ja ilmantiiveys paranee hieman)

Joskus tulevaisuudessa, kun ulkoverhouksesta aika jättää, poistamme verhouksen ja asennamme vinolaudoituksen päälle runkoleijonalevyn, koolauksen tuuletusrakoineen ja uuden pintaverhouspaneloinnin.

(talon räystäitä on jatkettu ränneillä 10cm joten en usko olkonäön turmeltuvan tuosta. Samalla kun kellrin/sokkelin ulkopintaan asennetaan 50mm EPS rappaus pysyy kokonaisuus siistinä.)

jne...