minulla on nyt ongelma, joka saattaa kuulostaa aika typerältä, mutta se vaivaa minua kuitenkin:
minulla on ollut juttua erään pojan kanssa jo pian kuukauden päivät, ja ensi viikonloppuna olemme menossa yhdessä ulos.. ja luultavimmin alamme seurustella tuon illan jälkeen. kaikki kuulostaa hyvältä, mutta.. äitini ei yhtään pidä ko. pojasta. tai hän ei pidä pojan isästä, ja kuvittelee heidän olevan samanlaisia luonteeltaan, vaikkei hän tiedä mitään ko. tyypistä. kun puhuin, että menen hänen kanssaan ulos, hän sanoi: " et kai sinä nyt ota miestä samalta kylältä..? ei sitä poikaa. " sitten sanoin, ettemme ole yhdessä, ja hän snaoi, että "hyvä, sen kanssa ei kannatakkaan pitää mitään peliä". minusta tuo oli loukkaavaa, sillä välitän pojasta aidosti. en kyllä anna äitini vaikuttaa päätöksiini ihmisten suhteen, mutta asia siltikin vaivaa minua.. mitä pitäisi tehdä, jättää poika sikseen vai kuunnella mamman tahtoa?
minulla on ollut juttua erään pojan kanssa jo pian kuukauden päivät, ja ensi viikonloppuna olemme menossa yhdessä ulos.. ja luultavimmin alamme seurustella tuon illan jälkeen. kaikki kuulostaa hyvältä, mutta.. äitini ei yhtään pidä ko. pojasta. tai hän ei pidä pojan isästä, ja kuvittelee heidän olevan samanlaisia luonteeltaan, vaikkei hän tiedä mitään ko. tyypistä. kun puhuin, että menen hänen kanssaan ulos, hän sanoi: " et kai sinä nyt ota miestä samalta kylältä..? ei sitä poikaa. " sitten sanoin, ettemme ole yhdessä, ja hän snaoi, että "hyvä, sen kanssa ei kannatakkaan pitää mitään peliä". minusta tuo oli loukkaavaa, sillä välitän pojasta aidosti. en kyllä anna äitini vaikuttaa päätöksiini ihmisten suhteen, mutta asia siltikin vaivaa minua.. mitä pitäisi tehdä, jättää poika sikseen vai kuunnella mamman tahtoa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
unohda sitä poikaa vain äitisi takia... Älä anna siis äitisi vaikuttaa omiin päätöksiisi, vaan kuuntele omia tunteitasi... Voithan esim tuoda tämän pojan kotiisi ja näyttää äidillesi ettei hän ole samanlainen kuin isänsä...
Tsemppiä! :)