Taannoin jouduin tilanteeseen, jossa minusta tehtiin rikosilmoitus. Henkilö oli minulle entuudestaan tuntematon. Asia eteni esitutkintaan. Minua kuulusteltiin ja sitten minulle lähetettiin esitutkintapöytäkirjat (asia ei edennyt pidemmälle).
Esitutkintapöytäkirjoissa selvisi minulle rikosilmoituksen tekijän nimi tai oikeammin sanottuna nimet.
Ihmettelen vaan miten on mahdollista, että nuorehko, kolmekymppinen henkilö, joka minusta rikosilmoituksen teki, oli ehtinyt muuttamaan sukunimensä kuusi kertaa, etunimet kolme kertaa (yksi etunimistä pysyi samana). Ja asuinkuntakin oli muuttunut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana seitsemän kertaa.
Olisi ymmärrettävää, että jos henkilö olisi työn perässä muuttanut paikkakunnalta toiselle, mutta tämä henkilö oli ollut työttömänä koko ikänsä eikä hänellä ollut edes ammattikoulutusta.
Hänen esitutkinnassa vaatimansa korvaussumma oli tähtitieteellisen suuri. Se vastasi jotakuinkin minun puolen vuoden nettotulojani.
Asia ei siis edennyt pidemmälle, mutta jäin vaan miettimään, että kuinkahan paljon on sellaisia ihmisiä, jotka tekevät ammattimaisesti rikosilmoituksia ihmisistä ja elelevät saamillaan korvaussummilla?
Esitutkintapöytäkirjoissa selvisi minulle rikosilmoituksen tekijän nimi tai oikeammin sanottuna nimet.
Ihmettelen vaan miten on mahdollista, että nuorehko, kolmekymppinen henkilö, joka minusta rikosilmoituksen teki, oli ehtinyt muuttamaan sukunimensä kuusi kertaa, etunimet kolme kertaa (yksi etunimistä pysyi samana). Ja asuinkuntakin oli muuttunut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana seitsemän kertaa.
Olisi ymmärrettävää, että jos henkilö olisi työn perässä muuttanut paikkakunnalta toiselle, mutta tämä henkilö oli ollut työttömänä koko ikänsä eikä hänellä ollut edes ammattikoulutusta.
Hänen esitutkinnassa vaatimansa korvaussumma oli tähtitieteellisen suuri. Se vastasi jotakuinkin minun puolen vuoden nettotulojani.
Asia ei siis edennyt pidemmälle, mutta jäin vaan miettimään, että kuinkahan paljon on sellaisia ihmisiä, jotka tekevät ammattimaisesti rikosilmoituksia ihmisistä ja elelevät saamillaan korvaussummilla?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ammattimaisia, tai ainakin puoliammattimaisia rikosilmoitusten tehtailijoita ja kantelijoita Suomesta löytyy runsaasti. Parisenkymmentä vuotta sitten Iltalehti teki aiheesta jutun, joka perustui Poliisiammattikorkeakoulussa tehtyy oppilastyöhön.
Johtopaikkaa piti silloin nyt jo manan majoille mennyt naispuolinen oik.kandidaatti.
Hänen vihansa kohdistui poliisiin ja rikosilmoituksia poliiseja kohtaan oli häneltä siihen mennessä kertynyt n. 600 kpl.
Hänen lisäkseen löytyi kymmenittäin niitä, jotka tekevät työkseen kanteluja eri viranomaisille. Useilla jopa satoja kanteluja niin, että heistä on tullut kyseisiä asioita käsitteleville jo tuttuja.
Noista ajoista vauhti on vain kiihtynyt, sillä nykyisenä sähköisen viestinnän aikana rikosilmoituksen, tai kantelun tekeminen on helppoa verrattuna vanhaan aikaan, jolloin ainakin kantelut piti naputella kirjoituskoneella paperille, tai raapustaa käsin, sekä erikseen vielä postittaa.
Yksityishenkilöihin kohdistuneet perättömät rikosilmoituken ovat huomattavasti harvinaisempia, kuin viranomaisiin. Toki Suomesta löytyy ns. käräjäpukareita, kuten esimerkkikin osoittaa. He hakemalla hakevat aihetta päästäkseen kuluttamaan käräjäsalin penkkejä. Ei ole tiedossa hyötyvätkö he siitä, mutta harmia se aiheuttaa kohteelle ja viranomaisille turhaa työtä kalliilla rahalla. Kantelut koskevat taas aina viranomaisten tekemiä päätöksiä.
"Yksityishenkilöihin kohdistuneet perättömät rikosilmoituken ovat huomattavasti harvinaisempia, kuin viranomaisiin"
Tämä kuulostaa jo aika lailla huuhaalta, ja kun ei niitä tilastojakaan ole olemassa.
"Olisi ymmärrettävää, että jos henkilö olisi työn perässä muuttanut paikkakunnalta toiselle, mutta tämä henkilö oli ollut työttömänä koko ikänsä eikä hänellä ollut edes ammattikoulutusta."
Mistä sinä tämän tiedät? AIka hyvin selvitetty kun olet jostain saanut selville koulutustiedotkin.
Oli aika helppo selvittää tuo seikka, niin työhistorian kuin koulutuksenkin osalta siitäkin huolimatta, että henkilö oli tiuhaan vaihtanut nimeään ja paikkakuntaa - tai ehkäpä juuri sen vuoksi. Enempää en voi kertoa tästä. Suomi on yllättävän pieni maa ja miltei jokaisesta meistä löytyy yllättävän paljon julkista, rekisteröityä tietoa.
Totta kai minua kiinnosti tietää taustat henkilöstä, joka minusta rikosilmoituksen tekee kun en tällaisessa tilanteessa ole aikaisemmin ollut.
Taas vakihärö paljasti tietämättömyytensä. Eikö aloittaja kertonut, että poliisi lähetti hänelle (ei ilman pyyntöä) esitutkintapöytäkirjan ? Siitähän ne kaikki tiedot on luettavissa.
Tosin on melko harvinaista, että nämä kaikki olisivat pöytäkirjassa, mutta ei mitenkään ainutkertaista. Riippuu tutkijasta ja siitä, miten hän tutkittavaan asiaan paneutuu ja mitä kyselee.
Esitutkintapöytäkirjassa näkyvät ainakin osapuolten
nimet, kaikki entiset nimet olivatpa sitten avioliiton
kautta tai muuten muutetut. Syntymäajat ja syntymä-
paikat, nykyiset kotikunnat, ammatit ja jos kuten
jo mainitsit, asiaa tutkiva poliisi on perusteellinen,
hän voi kysyä hyvinkin seikkaperäisesti asioita. Ja
jos asianomaiset ovat molemmat halukkaita
selvittämään asian niin esitutkintapöytäkirja
on kuin pienoiselämäkerta.
Olin itse taannoin epäiltynä erään härön tekemän rikosilmoituksen perusteella. Tilasin jälkeenpäin (härön vedettyä rangaistusvaatimuksensa pois) pöytäkirjan esitutkinnasta ja siinä oli vain tämän härön kertomus noin nelirivisenä.
Siinä ei näkynyt yhtään kysymystä. Olikohan tältä häröltä kysytty mitään vai oliko tämä saanut satuilla vapaasti? Ainakaan mitään pollarin kyselyosiota ei löytynyt.
Kysymyksiä ei luetella pöytäkirjaan, se kerrotaan vaan ns. Kertomuksena jonka poliisi näpyttelee koneelle edessäsi. Lopuksi kysymysten jälkeen kysytään, että vastaako tarina tapahtunutta...
Syy on yksinkertaisesti se, että lain mukaan esitutkinta on heti lopetettava, kun asianomistaja ei asianomistajarikoksessa vaadi rangaistusta, tai peruu sen, tai poliisi tutkinnan muun syyn vuoksi päättää.
Siksi mitään ylimääräistä lässytysta ei pöytäkirjassa ole.
entäs yleisen syyttäjän alainen rikos epäily..mites siinä,,juttuahan ei voine vetää pois..?jos ei vaatimuksia ola?
Myös virallisen syytteen alaisessa rikoksesssa on, tai voi olla asianomistaja. Jos asianomistaja ei silloin esitä vaatimuksia, niin jatkoista päättää poliisi, tai syyttäjä.
Esitutkintalaissa ja esim. tieliikennelaissa on pykälät, joiden perusteella tutkinta voidaan lopettaa, keskeyttää, tai antaa epäillylle huomautus.
Periaate on se, että jos teosta ei ole odotettavissa muuta kuin sakkoja, niin tutkinta voidaan poliisin päätöksellä lopettaa, ellei asianomistaja esitä vaatimuksia ja tekoa voi kokonaisuutena arvostellen pitää vähäisenä. Jos taas esittää, niin silloin syyttäjä voi tehdä saman päätöksen. Samat vaaltuudet syyttäjällä on sakkoa törkeimmissäkin rikoksissa.