Miksi ei kukaan nyt osaa oikeasti kertoa, miten on? Jos ei ole tapaamissopimusta, mutta yhteishuoltajuus, niin onko sillä etällä oikeus ottaa lapsi hoitoon vai ei? Onko tosiaan kiinni kaikki lähin armeliaisuudesta, että saako sitä lasta tavata vai ei? Lastenvalvoja on sitä mieltä, että ei kuulemma kannata, mutta ei sano hänkään, teenkö rikoksen jos haen lapsen päivähoidosta luokseni. Onko se oikein, että emme ole saaneet tehtyä tapaamissopimusta, koska äiti ei sitä allekirjoita ja nytkin lastenvalvoja on varannut uuden ajan 2 kk päähän ja sinä aikana en saa nähdä lasta. Sitten jälleen sama tilanne, äiti on hankala ja taas uusi aika 2kk päähän. Eihän tämä lopu koskaan ja en näe lastani koskaan. Tälläistäkö Suomessa on?
Miksi en saa mistään vastausta?
LapseniMun
9205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
teillä yhteishuoltajuus eli sinulla täysin samat oikeudet lapseen kuin äidilläkin;
mulla päiväkotiasiassa/ hakemisessa aikoinaan vastaava tilanne ja päiväkodista kiellettiin sossun/ lastenvalvojan ym toimesta luovuttamasta lasta isälle, koska
ei sopimusta tapaamisista..myöhemmin sain avista päätöksen, jossa todettiin päiväkodin/ kunnan menetelleen virheellisesti jättäessään luovuttamatta lasta huoltajalle päiväkodista..selvästi se lastenvalvojakin nyt kieroilee ja puolustaa
äidin toimintaa; lapsen eristämistä ja vieraannuttamista sinusta, saisivat perus
tella ettei tapaamisia voida enää lapselle antaa, koska isä ei ole pitkähköön ai- kaan hoitanut lastaan, ollut lapsen elämässä..tyypillinen toiminta viranomaisilta
ja äidiltä saada lapsi erotettua isästään eli nyt yhteys hyvään asianajajaan Heti!!!..
Tässä pari AA Juha Manner ja AA Marjo valtonen, Turku
Jos äiti ei allekirjoita, kerro vieväsi asian oikeuteen. Noilla tiedoilla (ellet ole valehdellut) sinä kyllä saat tapaamiset. Eikä kannata hakea lapsia päivähoidosta ilman sopimista. Sitä voi käyttää aseena siellä oikeudessa. Sinusta voi antaa kuvan ailahtelevana ja lapsen hyvinvoinnista välittämättömänä.
mikäs ailahteleva se lapsen äiti ja sossu sitten on estäessään perusteetta ja
lainvastaisesti isän huollon ja lapsen hoidon toisena huoltajana ja vanhempana..
äidillä ja sossulla ei mitään erityisoikeuksia lapseen eli hakemaan vain/ yhteys asianajajaan...
Sinun mielestä oikeudessa sitten näyttää hyvältä tuollainen toiminta. Eipäs unohdeta, että itse hävisit siellä.
Toivoo toisillekin miehille pahaa kun on omat saumansa pilannut
"Samat oikeudet lapseen"... että mitä? Lapsella on oikeudet vanhempiinsa, ei päinvastoin. Ei lapset ole mitään hyödykkeitä, joista voi tapella ja heitellä niitä edestakaisin. Te olette kerran rakastaneet ainakin hetkellisesti, koska siitä on lapsi syntynyt. Älkää nyt pilatko omaa ja lapsen elämää lopullisesti tuolla vehtaamisella. Sovitte reilusti tapaamisista ja jos ei äiti siihen suostu, annat vaihtoehdoksi oikeuskäsittelyn. Millä hän perustelee tuon, ettei anna lasta? Onko teillä historiassa parisuhdeväkivaltaa...? Puolin ja/tai toisin?
Sinuna ottaisin tuossa tilanteessa yhteyttä lakimieheen (tai mieluummin lakinaiseen) ja keskustelisin asiastahänen kanssaan. Lakimies taas ottaa yhteyttä lapsesi äitiin ja kertoo miten asiat ovat.
Tämähän ei vielä tarkoita oikeuteen menemistä, mutta jollei lapsen äiti ala noudattaa lakimiehen neuvoja, niin silloin asia pitää käydä oikeudessa katsomassa ja äidin toiminta ei todellakaan näytä kovin hyvältä oikeuden silmissä. Tilanteesta riippuen en pitäisi ollenkaan mahdottomana jopa lähiuoltajuuden muuttamista.
Tämän hyvä lakimies tekee lapsesi äidille hyvin selväksi.
Älä missään tapauksessa ota oikeutta omiin käsiisi, sillä se heikentää sinun (ja tietenkin myös lapsen) mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen kohteluun.
Saako udella minkäikäisestä lapsesta on kysymys, ja kauanko lasta on vieraannutettu isästään?
Noita asiota kannattais miettiä ennen eroa. Eroaminen kun tarkoittaa sitä että ET SAA NÄHDÄ.
Tälläistähän se on se eroaminen: Kurjaa.
Itse otin lapsen pois tarhasta kunnes oikeuden päätös saatiin, jottei mitään ristiriitaista etän lapsenhakemis-sekoilua edes päässyt tapahtumaan, mutta jos olis päässyt, niin poliisit olisin perään soittanut. (minulla ei ollut etän osoitettakaan, koska hän ei sitä suostunut kertomaan, enkä olisi tiennyt minne lapsen vei)
Sain sitten yksinhuoltajuuden, ja asiat ovat nyt kunnossa.
Sanoisin, ettei kannata aiheuttaa minkäänlaista riitaa myöskään eron jälkeen. Mutkistaa vain asioiden hoitoa tulevaisuudessa
Ihmisille tulee tuo eroaminen sitten kuitenkin kauheana yllätyksenä. Eroaminen tarkoittaa, ettet sitä lastasi enää oman mielesi mukaan näe. Edellinen puolisosi ei ehkä koskaan enää puhu sinulle mistään, ollenkaan. Revi siitä.
Kyllä se ero voi tullakin aivan yllätyksenä.