olenko teidän mielestänne loukkaantunut aiheetta, kun mieheni ei antanut mitään lahjaa 1-vuotiaalle lapsellemme, mutta edellisestä suhteesta olevalle lapselleen 270 euron arvoisen joululahjan? sama homma synttäreillä:( Tottahan tuo on että ei noin pieni vielä lahjojen päälle ymmärrä, mutta ite laitoin rahaa hänen tililleen kuitenkin. Mies on sanonut että lapset on hänelle yhtä rakkaita mut miks hän ei sit osta meidän lapselle ees joululahjaa? Sanoi että antaa myöhemmin jotain mutta musta tuntuu että sanoi vaan etten ois jouluaattona suuttunut. Luulee kai että unohdan asian...
oikeinko?
7+19
37261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
eikä siis olla mitään rikkaita, hän on ympäri vuoden säästänyt tätä joululahjaa varten ja nyt jouluna sit osti toiselle lapselleen tuon lahjan, ei siis se mitään kun ei oo varaa ostaa, sen ymmärrän hyvin, mut sit ei ois tarvinnut noin kallista ostaa toiselle lapselleenkaan..tai ees puolittaa toi lahjarahamäärän...
En ymmärrä sun tuohtumustasi. Ilmeisesti lahja lapselle on lahja sinulle.
Mitäköhän 1-vuotias ymmärtää lahjojen päälle?
Mistään ei ilmennyt, minkäikäinen se edellisen liiton lapsi on. Jotenkin tuntuu silti siltä, että isänsä osti lapselle jotain, jota lapsi on kauan kaivannut. Jos näin, niin onko sinusta väärin, että isänsä säästää sitä varten, että lapsi saa hartaasti toivomansa?
no ei lapsensa ollut mitään erityistä toivonut, mutta en ole kateellinen lapselle että sai lahjan isältään. Enkä itselleni olisi halunnut lapselleni tarkoitettua lahjaa. Vituttaa vain tuollainen ettei ollut varaa ostaa MITÄÄN meidän lapsellemme, silti hoilotetaan että yhtä rakkaita ovat! Vitut!
muutenkin oon huomannut, että mieheni ja varsinkin hänen äitinsä sekä lapsensa äiti hemmottelevat lapsensa piloille, ihmeen kiltti lapsi kuitenkin on. Itse kasvatan lapseni eri tavalla, tahtoisin vain että mies ostaisi ees vähän yhtä arvokkaita juttuja yhteiselle lapsellemme kuin edellisestä suhteesta olevalle..
Hmmm olisit nainnut edes hiukan rikkaamman ja lMIELELLÄÄN apsettoman miehen!
Tuntuu oudolta, että noinkin köyhällä miehellä on lapsia jo kahdelle naiselle, jotta täytyy 270 euron lahjaa varten säästää ympäri vuoden. Meillä lapsi osti lahjoja 130 eurolla, jotka olivat hänen omia rahojaan.
Sitä saa mitä tilaa, jos olet vienyt toisen naisen miehen ja toisen lapsilta isän, niin tuo on juuri oikein.
Meinaat siis, että kun rikkoo perheen saa kaiken itselle ja pitää unohtaa miehen entiset lapset. Ihan oikein mies toimi, osta sinä sille lapsellesi lahjat ja mies ostaa lapselle ketä rakastaa eniten.
Sitä saa mitä tilaa... ihan oikein.
Tuo juttu ewttä ei ostanu sun lapselle lahjaa mutta omelle osti, kuvaa juuri sitä että olet rkkonut hänen rakkaan perheen.
selvennykseksi vielä, en ole rikkonut heidän perhettään vaan he ovat eronneet jo kauan ennen kuin edes ollaan mieheni kanssa tutustuttu toisiimme. Selväksi on käynyt, että esikoinen on aina näkäjään miehelleni se tärkeämpi lapsi:( Tällasissa pikkuasioissa sen huomaa...
Tietenkin esikoinen on miehellesi tärkeä. Hänen ensimmäinen lapsensa teki hänestä isän. Toki se on ainutlaatuinen elämänkokemus.
Miksi otit noin helkkarin taitamattoman miehen, joka ei osaa tehdä sen verran rahaa, että olisi varaa ostaa edes vain kahdelle lapselle joululahjoja? Mihin te lapsilisät käytätte, jos ette lapseen?
Ensimmäiset lapset ovat aina ne tärkeimmät ja parhaimmat, niitä ei sivuuta mikään! Hahhaaa... hyvä mies tekee juuri noin, ekat on aina parhaat..
Idiootti!
Ei kannata rikkoa kenenkään perhettä. Yleensä se kostautuu ain arikkojalle. Niin kävi sullekin, ekat on aina ekat... heistä ei mies halua eroon koskaan, toiset ovat toiset, ja niitä ei tarvi rakastaa samoin kuin ekoja.
...puolisoiden kanssa käy päinvastoin. Eka on moka ja toinen vasta rakas!
""Niin kävi sullekin, ekat on aina ekat... heistä ei mies halua eroon koskaan, toiset ovat toiset, ja niitä ei tarvi rakastaa samoin kuin ekoja.""
Suhtaudutko näin siis myös omiin lapsiisi?
Kuinka monta lasta sinulla on? Jos enemmän kuin yksi, niin säälin kovasti niitä muita lapsiasi, kun et pidä heitä yhtä rakkaina ja arvokkaina kuin ensimmäistä.
Minulla on omat lapset saman miehen kanssa. Eikä ole miehelläkään muita. Jos olisi nämä lapset olisivat ne parhaat toiset muun ihmisen kanssa olisi ne toiset ei niin täkreät kuin nämä ekat.
Kuulostaapa kamalalta.
Eli jos sinulla olisi lapsi myös jonkun toisen miehen kanssa, tämä lapsi olisi arvottomampi ja vähemmän rakas kuin ne edellisen miehen kanssa saadut?
Kerta kaikkiaan kamalan kuuloista...
Eiväthän lapset ole vanhempiensa jatkeita, vaan omia yksilöitään. Miten lapsia voi laittaa tärkeysjärjestykseen sen perusteella, ketkä heidän vanhempiaan ovat? Miten kukaan voi olla rakastamatta jokaista omaa lastaan, ja laittaa nämä tärkeysjärjestykseen sen perusteella, kuka on se toinen vanhempi?
Lapsi ei voi valita vanhempiaan, ja jokaisella tähän maailmaan syntyvällä lapsella on oikeus olla tärkeä ja rakastettu juuri sellaisenaan kuin hän on. Ihan sama, kuka on hänen vanhempansa, ja syntyykö hän tämän kyseisen vanhemman ensimmäiseksi, toiseksi vai kolmanneksi lapseksi, oli se toinen vanhempi sitten kuka tahansa.
Tekee niin pahaa lukea tällaista. Uskomatonta, että sinun kaltaisiasi ihmisiä on olemassa.
Miten sen kertoisi että ymmärtäisit vihdoinviimein ? Ihminen josta erotaan ei todellakaan ole rakas ja kun erotaan lapsen äidistä niin se ei todellakaan tarkoita että erotaan lapsesta ja isyydestä ! Ja nyt aiheseen kyllä lahjan antaminen on lapsen iästä kiinni 1vuotias ei varsinaisesti tarvitse lahjaa vaikka saattaa senkin ikäisestä tuntua kivalta repiä paketteja auki mutta 5> vanhemmat tarvisevat joitakin käyttö esineitä(luistimet,puhelin/tabletti)jotka on luonnollista antaa jouluna tai syntymäpäivä lahjana joten ei asiasta isompaa teatteria kannata tehdä.
Ja kyllä tervepäinen aikuinen pitää lapsia saman arvoisisina ... ...ja vaimo tulee aina ennen EX vaimoa !!
Ei ole oikein, että noin köyhät tekee lapsia.
eipä kannata lähteä väittelemään tuollaisten ihmisten kanssa, musta ainakin kaikki lapset pitäis olla yhtä tärkeitä, olivatpa esikoisia, keskimmäisiä taikka kuopuksia. Mun pointtini vain oli että oonko ny aivan turhasta suuttunut kun meidän yhteiselle lapsellemme ei riittänyt rahat lahjaan miehelläni. Ehkäpä sit loukkaannuin aiheetta...jotenki vaan tökkii toi ettei ostanut mitään ja vanhemmalle lapselleen noin kalliin jutun. Ja rikkaatko vain sais tehdä lapsia, siis munkin oisi pitänyt odottaa että oon joku 35 että oisin ollut rikkaampi? Tiesittekö että nuorena lapset kannattaa tehdä, pienemmät riskit ym...terveys on musta tärkeämpi kuin raha!
Kyllä nuorilla ja köyhillä vasta sairaita lapsia onkin, eikä varaa hyvään hoitoon, kun 270 euroa pitää vuosi säästää.
Ehkä miehesi paikkasi lahjalla huonoa omaatuntoaan siitä, että on tavallaan hylännyt lapsensa. Tai ehkä hän halusi sillä osoittaa, että välittää lapsestaan, vaikka ei enää asukaan yhdessä tämän kanssa. Kannattaa kysyä häneltä, jos asia vaivaa.
Yhteiselle lapsellenne parasta ja tärkeintä on se, että isä asuu hänen kanssaan samassa kodissa ja on joka päivä paikalla. Ei yksivuotias sen kummempaa lahjaa tarvitsekaan.
Voi kuule. Ei se samassa osoitteessa asuminen ole avain onneen ;). Usein siellä neljän seinän sisällä on melkoisen sairaita kuvioita meneillään. Todella monet ydinperheet asuvat samassa asunnossa vain taloudellisen pakon vuoksi, ts. jos ei ole näyttöä väkivallasta, kumpikaan vanhempi ei suostu muuttamaan pois.
Tiedän toki, että luusereita riittää. Mutta saa kai luuserikin (tai luuserin entinen puoliso) yrittää paikata huonoa omaatuntoaan ja korvata lapselleen sitä, että heistä ei ollut hänelle vanhemmiksi.
..tai että lapsen toisesta vanhemmasta ei ollut puolisoksi. Sehän ei ole lapsen vika.
Ei tosiaankaan ole lapsen vika. Ehkä aloittajan mies on ajatellut juuri sitä säästäessään rahaa lahjaa varten.
Minulla ja aviomiehelläni on yhteiset 1- ja 3-vuotiaat lapset. Miehelläni on myös kaksi esiteini-ikäistä lasta ex-avoliitostaan.
Koska olemme avioliitossa, rahamme ovat käytännössä yhteisiä rahoja. Päätämme aina yhdessä, mitä joululahjoja kullekin lapselle ostamme.
Tänä jouluna perheemme molemmat esiteinit saivat ikiomat tabletit. 3-vuotiaamme sai autoradan ja 1-vuotias vain kummien ja mummien antamat pyjamat jne. 1-vuotias ei vielä ymmärrä joulun ja lahjojen merkitystä. Kun annoimme hänelle lahjapaketit, hän tutki niitä hetken ja päästi sitten käsistään. 3-vuotias oli aivan onnessaan autoradastaan.
Mielestäni ikä pitää ottaa huomioon lahjoja hankittaessa. Varmasti myös perheemme pienemmät kasvettuaan saavat myös tabletit tai muuta vastaavaa, mikä nyt silloin onkaan se halutuin ja eniten in.
Minulla ei käynyt lahjoja miettiessämme mielessä kertaakaan, että kylläpäs isommat saa kalliimmat lahjat, taitaapa olla tärkeämpiä. Minusta on päivänselvää, että jokainen lapsi on tärkeä vanhemmilleen. En näe mitään syytä hankkia 1- tai 3-vuotiaalle tablettia, läppäriä, telkkaria, pleikkaria tai mitään muutakaan kallista. Tuon ikäisille suunnatut jutut harvoin ovat samaa hintaluokkaa kuin edellä mainitut.
Ei tietenkään 1-vuotias tajua materian päälle, ei tässä siitä ollut kysymys. Vaan siitä, että kohteleeko mies kaikkia lapsiaan tasavertaisesti. Jos huomioi isoja, pitää huomioida myös pieniä suhteessa ikätasoon. Muutoin voi alkaa kasvaa melkonen k---rpä otsaan sillä pienempien äidillä ;). Jos mies haluaa hoitaa uutta parisuhdettaan niin ilman muuta on osattava huomioida myös uuden parisuhteen lapset. Jos mies ostelee nyt satojen eurojen lahjat isoille entisen suhteen lapsille, niin sitten pitää ostella yhtä arvokkaat lahjat pienemmille kunhan ovat sen ikäisiä. Minä ainakin pidän siitä huolen.
eka joka ymmärsi oikein mun pointin:) Kiitos sulle!
Eihän mies sen kummemmin kuin nainenkaan pysty kohtelemaan kaikkia lapsiaan tasapuolisesti, jos ei asu kaikkien lastensa kanssa yhdessä. Totta kai ne, jotka eivät enää asu vanhempansa kanssa yhdessä, jäävät mopen osille etävanhempansa huomiosta, huolepidosta ja elatuksesta.
Miten mielestäsi uuden vaimon pitäisi hoitaa parisuhdettaan? Eihän moinen hoitaminen kuulu vain miehelle. Luulenpa, että normaali mies arvostaa sitä, että uusi vaimo kohtelee miehen kaikkia lapsia hyvin ja tasapuolisesti, ilman kaunaa ja kateutta.
.. sinä itse, joka vastauksen kirjoititkin... aika säälittävää...
Mutta huom! "kunhan ovat sen ikäisiä".
En ymmärrä miksi yksivuotiaalle nyt kannattaisi jotain kovin kallista joululahjaa ostaa.
Varmaan miehesi ostaa teidän lapsellenne sen 270 euron arvoisen lahjan sitten kun teidän lapsenne on sen ikäinen, että siitä jotain ymmärtää. Aivan samoin kun hän tuskin on ostanut sille edellisen suhteen lapselle 1-vuotiaana sellaista lahjaa. Jos hän nyt ostaisi yksivuotiaalle niin kallista, niin silloinhan hän sortaisi sitä vanhempaa lasta, joka ei saanut aikoinaan, saman ikäisenä mitään.
Jos yksi lapsistasi saisi silmälasit, niin ostaisitko samalla kaikille? Vai ostaisitko vain sille, joka niitä tarvitsee ja jättäisit muut ilman laseja, koska he eivät tarvitse? Vai sanoisitko sille tarvitsevalle, että valitettavasti et voi nyt ostaa hänelle laseja, koska sinulla ei ole varaa kuin yksiin laseihin ja muut lapset eivät näin ollen voi saada? Eikö se ole tasapuolisuutta, että huomioidaan kaikkia lapsia heidän omien tarpeidensa mukaan, ei kenenkään muun tai minkään muun mukaisesti?
Jos sinä et olisi suuttunut, niin kaikki olisivat teidän perheessä ihan tyytyväisiä. Eikö siis sinun suuttumisesi ole se, mikä pilaa teidän perheen joulun ja yleensä perhe-elämän, ei se lahjan puuttuminen. Sitten kun yksivuotiaanne on 15-vuotias, niin hän saa todennäköisesti vielä kalliimpia lahjoja kuin se isompi lapsi, joka on silloin jo aikuinen ja ei ehkä saa enää oikein mitään, joten hänestä säästyy rahaa. Tai entä jos vaadit miehen osoittamaan tasa-arvoa tuolla tavalla, niin se saattaa kostautua oman lapsesi kohdalla. Ehkä hän kohta kieltäytyy tasapuolisuuden nimissä maksamaan yhteisestä lapsestanne enempää kuin elatusmaksuja maksaa siitä toisesta. Sekä tietysti ostaa lahjoja, joita lapsi ei tarvitse ja arvosta.
No tässäpä kuule tulee juurikin esille se ero ydinperheen ja uusperheen välillä. Ydinperheessä on se pitkä historia ja tieto siitä, että kukin lapsi saa saman verran (tai ainakin pitäisi) vuorollaan, kun ikää karttuu. Uusperheessä on usein vaimo ennestään lapseton ja saa ensimmäisen lapsensa uusperheeseen. Tällöin jää pois kokonaan sellainen normaali perheeksi kasvaminen. Sanokaa mitä sanotte, mutta viisasta olisi vähän pehmentää äitipuolen fiiliksiä. Ja, sorry vaan... mutta moni mies saa 2. kierroksen lapsia aika vanhana. Sitten kun 1. kierroksen lapset on vihdoinkin aikuisia (tapahtuu nykyään aikaisintaan 25-vuotiaana), ei tahdo enää löytyä voimia eikä ehkä rahaakaan 2. kierroksen lapsille. Nähty on, valitettavasti. Johtaa helposti 2. avioliiton rikkoutumiseen.
Eihän tuo yksivuotias nyt mittään vielä ymmärrä, mutta tuo toinen hänen lapsistaan varmaan ymmärtää.
Odota, kun se teitin yhteinen vanhenee niin takuulla saa lahjoja.
Minusta on muutenkin hullua kiukutella tuolaisilla asioilla ja laskea mitä kukin saa ja kuinka paljon, lapsellista kateutta sinulta.
Juu kukaan lapsi ei ymmärrä yhtään mitään, niin on tolloja kaikki.
mutkun ei saanut yhtään mitään!!!!Ei ees lastenlevyä josta mies aiemmin puhui enkäs ole miehelleni tästä mitn. kiukutellut - vielä...
No kuule pöhkö, meillä on jo yli 10 vuotta kuitattu 2-sarjan lapset näin, että he saavat kuitenkin niin paljon muualta lahjoja (eli äidiltä ja äidin puolen suvulta) :/. Isä on ihan räikeästi suosinut 1-sarjan lapsia, vielä aikuisinakin 2-sarjan ollessa pieniä. Eikä äijä tajua mittään vieläkään, vaikka erokin on jo tullut mm. tämän syyn takia. Silmät pyöreenä vaan ihmettellöö. Että pitikin valita ulkonäön perusteella isä lapsille.
voi sinnuu ja teidän lapsia, ei tasan mee nallekarkit näköjään...no, jotain positiivista ees ettei tuu hemmoteltuja muksuja meiltä ja sit ettei olla ainuita:)