Miten kannattaa toimia mä- ja ku-kuidun osalta? En halua niitä lahjoittaa.
Onko lepällä ja haavalla kysyntää? Jos niin minkälaisia eriä?
Tehdäänkö nykyisin hankintakauppamyyntiä.
Odotan hyviä ja asiallisia vastauksia!
En kannata ilmaisjakelua.
Onko lepällä ja haavalla kysyntää? Jos niin minkälaisia eriä?
Tehdäänkö nykyisin hankintakauppamyyntiä.
Odotan hyviä ja asiallisia vastauksia!
En kannata ilmaisjakelua.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Poikki ja pinoon havukuidut ja sitte kauppoja hieromaan. Haapa menee mutta rahaa siitä et juuri saa ja lepästä et saa mitään ellei sitä ole isoa määrää jolloin menis energiapuukasassa.
kiitos vastauksestnne.
Ymmärsinköhän mitä tarkoitat.
Kuidut tehdään/teetään kuiduksi, ja myymään?
1)Tuohan saattaa olla vielä huonompi vaihtoehto, miten siitä saa paremmin silloin?
Jos jää käsiin ?.
2) Haavan ostomäärät ja hinta?
3) Paljonko on paljon leppää ja hinta?
Leppää grillihiiliksi tekevät/teki jossakin joku! Onko tietoa.
2) Pohjois-Suomessa haapaa otetaan Marttaliiton (lue metsäboort) harvennuksilta noin 8 eur/ kiinto, minimi 5 kiintoa
3) leppää en ole saanut täällä ylhäällä myytyä, ts. on jäänyt polttopuuksi
- kuivana klapina paras hinta ,mutt tee itte. jopa 50e m2
Kuitupuu menee suurille yhtiöille valitettavan usein ihan olemattomalla hinnalla. Polttopuuna saa paremman hinnan, mutta joutuu askartelemaan. Polttopuun hinta on vielä pino- tai heittokuutiointia, eli kun puutavarayhtiöt ostavat kuitupuuta, on hinnoittelu kiintokuutiometrejä, jolloin pinokuutioita tulee paljon enempi.
Itse olen teettänyt ensiharvennuksia motolla suoraan polttopuuksi tulevaksi rangaksi, koska 12€ kiintokuutiometristä on aika vähän.
Haapa ja leppä soveltuu polttopuuksi, mutta kyllä niistä voi tehdä muutakin. Haapaa olen sorvannut hirsisorvilla hirsikehikoiksi, joilla saa käytännössä ihan saman hinnan, kuin kuusesta tai männystä sorvatulla hirsikehikolla. Huonompikin haapa, siis oksainen tai hieman väärä siistiytyy kummasti hirsisorvissa. Pihakalustoissa haapa on myös hyvää, ei tule pihkaa istuimista.
Yksi kaveri sahaa haapaa ja leppää kuitupuuna trukinlavoihin, siihen kelpaa melkein minkälainen hyvänsä, samainen kaveri tekee myös grillihiiliä. Itse olen sahannut jonkun verran haapaa ja leppää kenttäsirkkelillä laudaksi, mutta ei mikään suuri suksee ole ollut. Yhdellä kaverilla on ollut haapalaudasta kauppaa jääkiekkomailojen varsiin, joita hän on sahannut oman metsän puista. Minä olen sorvannut myös jonkun verran pesäpallomailoja haapapuista, mutta markkinat on siinäkin rajalliset, hyvä hinta tulee kuitenkin siinä kuitupuulle. Koiranpuruluita sorvasin myös lepästä jossain vaiheessa. Kopiosorvilla tulee nopeasti kappaleita.
Harjanvarsia jotkut sorvaa, mutta siihen tarvitsee olla hyvää mäntyä.
Eli vaihtoehtoja on, mutta jotain pitää itse alkaa tekemään niille kuitupuille, joko tyrkkäät ne klapikoneen tai kenttäsirkkelin läpi, tai sorvaat niitä johonkin muotoon mm. aitatolpiksi.
Jotkut tekevät niitä pihalatoja kuitupuista, ei ole huono homma sekään, jos osaa sitten myydä ne ladot.
Tuohon eivät pysty puoletkaan tytöistä, pojistakaan tuskin
Miten niin ei tytöt pysty tekemään polttopuita? Motolla urakoitsijat tekevät kuidut valmiiksi, virolaiset työntekijät tyrkkää ne kuitupuut klapikoneen läpi ja kuivatat klapit verkkohäkeissä. Kyllä tytötkin tuon osaa!
Eikä tuo trukinlavoja ja grillihiiliä valmistava kaveri itse niitä hommia tee, kyllä ne on toiset kun sotkee itsensä niissä hiilissä ja jigissä tekee niitä trukkilavoja, sekä sahaa niitä kuitupuita kenttäsirkkelillä.
Jokatytöllä, pojista puhumattakaan ei ole vaaka- eikä pystysorveja, kenttäsirkkeleitä. pyöritystraktoreita, halleja ym välttämätöntä askarteluun. Kyllä se on vain rajallinen joukko joka tekee yllä kuvattuja hommia. Yleispäteväksi ohjeeksi se ei käy. Edelleenkin yhtiöiden toimesta hakataan suurin osa olipa hinta mikä hyvänsä. Tosin olen minäkin tehnyt koivusta niittokoneen ramppoja, jolloin kiintokuution arvoksi tuli 60000(kuusikymmentätuhatta) markkaa
Ei ne kenttäsirkkelit ja sorvit ole meille toisillekaan siemenestä kasvaneet, hallitkin on pitänyt ihan itse rakentaa.
Klapikoneitakin myydään ihan vapaassa kaupassa ja lainaa saa pankista. Jotkut rahoittavat opiskelujaan klapikaupalla. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/opiskelijoiden-klapikone-tuottaa-polttopuuta-ja-yrittäjäkokemusta-1.57923
Mielestäni käy hyvinkin yleispäteväksi ohjeeksi nostaa kuitupuun jalostusastetta, koska ei tarvita (välttämättä) kummoisia investointeja, kun kuitupuu muuttuu huomattavasti arvokkaammaksi.
Jos on metsää, on silloin myös sen verran maapohjaa erilaisille varastoille ja ne koneet jopa kuittaantuu yhdessä kaupassa, jos vertaa sitä olematonta kuitupuun hintaa hieman jalostetun tuotteen hintaan. Sillä jo muutamaan tuhannen euron sijoituksella saa kelvolliset koneet alkeelliseen jatkojalostukseen mm. klapien tekoon.
Eikä kenttäsirkkelin tai vannesahaurakoitsijan paikalle tilaaminen vaadi kummoisia kykyjä tai kuljetusyrittäjän tilaaminen kuljetuksiin, ei meillä toisillakaan ole aivan kaikkea konearsenaalia käytettävissä. Hirsiäkin sorvataan ihan rahtina joidenkin yrittäjien koneilla asiakkaiden mittojen ja piirustusten mukaan. Monet metsänomistajat sorvauttavat puitaan hirsimökeiksi, etteivät koske lainkaan niihin puihin, kaikki hoituu ihan kännykän ja sähköpostien avulla.
Tämä puu jatkojalostus on vanha juttu. Jo isoisäni aikoinaan myi kaivospöllejä Englantiin ja jotain veistettyä parrua Egyptiin. Kylän hampit niitä veisti, ei isoisä tehnyt muuta kuin maksoi tilit. Ne hampit asui siellä metsäpalstalla sellaisessa halteksikopissa, jossa oli pienestä tynnyristä tehty kamina lämmittämässä.
Isä puolestaan sahasi koivutyveä tuppeen huonekalutehtaalle monet vuodet 1960-luvulla kitkasyöttöisellä kenttäsirkkelillä, joka oli jostain romusta kasattu.
Kuitupuu on niin halpaa, että sitä kannattaa ostaa metsänomistajilta ja jatkojalostaa. Monet klapikauppiaat ostaa lähes kaiken kuitupuun, harvalla riittää omista metsistä tuhansia kuutioita kuitupuuta vuosittain hakattavaksi.
Käykääpä ostamassa jostain maatalouskaupasta puolalainen kyllästetty aitatolppa ja miettikää millainen hinta tulee kuitupuulle!
Nykyään ei enään niittokoneen rampoja myydä kuin sämpylöitä ennen vanhaan. Nyt myydään hevosaituuksiin sorvattuja tolppia ja puomeja. Ei ole kummoinen sorvi millä tulee suoraa tolppaa mäntykuidusta. http://www.energian.net/posch/index.html
Entäs "kuusi laho koodi 233" isot kolmosiksi katkotut, jopa jättiläistukit? Nämä menee 8 euron hinnalla kuutiolta. Jos jättiläis kuusen tyvessä on (sivussakaan eli ei keskellä) lahoa edes nimeksikään, niin se ei kelpaa edes pinotavaraksi. Mitä järkevää käyttöä näille löytyisi.
Vannesahalla pystyy hyvin sahaamaan isot kuusijättiläistukit, monella urakoitsijalla on pyörien päällä kulkeva vannesaha. Järeää lankkua tai tuppeensahattua tavaraa tulee, mm. 3" paksuisena tulee mahtavia pöytiä ja raheja.
Itse olen niitäkin (laho kuusi) sahannut kenttäsirkkelillä lankuiksi, tulee hyvää lankkua, lahon voi raakata sieltä sisältä polttopuuksi. Yläterä pitää olla kenttässirkkelissä suurempiin pölleihin.
Hirsisorvissa saan pyörimään 600mm pöllin, joten pihakalustoihin saa hyvän pöydän kannen terveestä jättiläistukista, kun sorvattu pölli sitten halkaistaan. Googleta sana: hirsikalusto, tulee monenlaista vaihtoehtoa.
Viime keväänä tein ihan vaan haloiksi noita kuusipöllejä, kun ei ollut täyttä varmuutta niiden sisällöstä, metallit saan kyllä haistettua miinaharavalla, mutta kivensirut ja posliini ei löydy sillä. Kunnollisella hydraulihalkojalla menee 800mm tukki halki. Halkonakin kuusella saa paremman hinnan, kuin tuo 8€ kiintokuutiolta (joka on käytännössä 5€ pinomotilta).