Hei te kaikki, jotka olette kärsineet suolistosyövästä.jaksaisitteko kertoa kokemuksianne, miten teillä alkoi oireilu, mitä oireita oli,kuinka nopeasti pääsitte hoitoon,oliko veriarvonne hyvät?
Itse olen kärsinyt vatsavaivoista jo pidempään, vuosi sitten tutkittiin kovaa ylävatsakipua ultralla ja verikokein, ei tähystetty.nyt oireinani on ollut nopea laihtuminen (-11kg) tahattomasti, verinen uloste-uloste on suht normaalia,verta on ulosteen päällä ja sisällä,verta on sekä kirkkaampaa, että tummempaa ei kuitenkaan täysin mustaa.kärsin myös ylävatsakivuista tälläkin hetkellä, kipu tuntuu oikealla vatsassa ja välillä kärjistyy koviin kipukohtauksiin. kuumetta on vaihtelevasti, ei korkeaa (37.8), kuume laskee välillä normaaliksi.minua on tutkittu päivystyksessä akuuttina vatsana, tällä hetkellä on suljettu pois pukamat ja melkein varmasti mahahaava. verikokeet ovat olleet normaalit-maksa,munuaiset,tulehdusarvot,hemoglobiini,perusverenkuva,veren hyytymisarvot ym. verta on ollut minulla ulosteessa nyt 8 päivää. ensi viikolla pääsen tähystyksiin ja sen jälkeen viipalekuvaan jos ei tähystyksestä syytä löydy. vaikka kyse voi olla jostakin harmittomasta, varaudun tällä hetkellä henkisesti pahimpaan.siksi haluaisin keskustella teidän kanssa, jotka olette suolistosyöpää sairastaneet.kiitos jo etukäteen!
suolistosyöpä kokemuksia
67
39025
Vastaukset
- mementomori
Eikös ketään ole kuulolla? :(
- syöpis
Vaikea uskoa, että olet vuoden ihmetellyt noiden oireiden kanssa!
Itselläni peräsuolen syöpä ei antanut mitään pitempiaikaisia ennakko-oireita.
Kerran vaan yhtenä perjantaina tuli pytty punaiseksi.
Seuraavan maanantain aamuna läheiselle yksityislekurille klo 8.00 ilman ajan varausta.
Saman viikon keskiviikkona tähystys ja syövän olemassaolon vahvistus julkisella puolella.
Valmistelevat toimenpiteet.
Röntgen, syöpäspesialistin tarkistus, verikokeita, viikon sädehoito ja leikkaus noin kuukauden kuluttua ensimmäisistä oireista.
9pv sairaalassa ja kotiin pas kapussi oikealla puolella alavatsassa.
3kk:n kuluttua pussiaukko umpeen, 6pv sairaalassa.
Kotona alkoi hiivatinmoinen pas kasouvi. Matot nurkissa ja lattioilla sanomalehtiä. Kaksi ensimmäistä yötä torkuin eteisen lattialla, avoimen vessanoven edessä.
Vaippahousuihinkin teippasin useita kerroksia talouspaperia.
Tuon jälkeen on tähystetty kahdesti ja sen jälkeen vain verikoe kerran vuodessa.
Seuranta-aikaa on jäljellä vajaa 2-vuotta.
Pari kuukautta sitten leikattiin toisen leikkausaukon arpityrä.
Ohutsuoli ei pysynyt paikoillaan.
Enää en tee maastavetoja enkä syväkyykkyjä ilman vyötä.
Syynä voivat olla myös pitkän lankun pitkät pidot.
Älä hellitä ennen kuinsaat itsellesi ymmärrettävän syyn oireisiin ja pikaiset jatkotoimet! - hhhh3
Kuulostaa siltä että kyseessä voisi myös olla Crohnin tauti tai haavainen paksusuolen tulehdus. Kannattaa oikeasti tehdä kaikkensa nyt että pääset sinne tähystykseen, sillä se on kumminkin noihin oireisiin se tehokkain tapa saada tietää totuus.
- mementomori
Syöpis, kiitos kun jaksoit jakaa kokemuksesi.kiitos myös hhh3:lle Ei helvetti syöpis on sulla rankat kokemukset takana :( toivon, että paranet ja hyvältähän tuo näyttää eikös?
tänään käsitellään mun tapaus gastroenterologisn puolella, toivon että saan tähystysajan pikaisesti. Olo alkaa olemaan todella kurja, ei jaksaisi pystyssä olla, ruoka ei maita, hengästyttää ja sydän hakkaa, verenpaineet koholla,oksettaa.ulosteessa edelleen verta, tummaa kuivunutta sekä kirkasta. Voi olla toki tulehduksellinenkin suolistosairaus, ripulia ei vaan ole ja tulehdusarvot normit. Mutta Se selviää tähystyksissä. Eikai tässä auta kun odottaa, eikai ne enää montaa päivää voi tässä tilassa pitää? - mementomori
mementomori kirjoitti:
Syöpis, kiitos kun jaksoit jakaa kokemuksesi.kiitos myös hhh3:lle Ei helvetti syöpis on sulla rankat kokemukset takana :( toivon, että paranet ja hyvältähän tuo näyttää eikös?
tänään käsitellään mun tapaus gastroenterologisn puolella, toivon että saan tähystysajan pikaisesti. Olo alkaa olemaan todella kurja, ei jaksaisi pystyssä olla, ruoka ei maita, hengästyttää ja sydän hakkaa, verenpaineet koholla,oksettaa.ulosteessa edelleen verta, tummaa kuivunutta sekä kirkasta. Voi olla toki tulehduksellinenkin suolistosairaus, ripulia ei vaan ole ja tulehdusarvot normit. Mutta Se selviää tähystyksissä. Eikai tässä auta kun odottaa, eikai ne enää montaa päivää voi tässä tilassa pitää?Ei hemmetti mä en enää ymmärrä.kävin sairaanhoitajalla sairaslomatodistusta varten, pyysin et mittaa hemoglobiinin kun on niin huono olo ka ulosteessa vieläkin verta.mittasi ja mulla oli yli 20pykälää korkeempi kun 5pv sitten. Yli 160. Mitä mun kropassa tapahtuu :/ sotii kaikkia luonnonlakeja vastaan et hemo nousee ku suolisto vuotaa verta, sen pitäisi laskee? Ainakin kertoo sen etten vuoda kovin paljoa, vaikka Se ulosteessa siltä näyttääkin.
- mementomori
mementomori kirjoitti:
Ei hemmetti mä en enää ymmärrä.kävin sairaanhoitajalla sairaslomatodistusta varten, pyysin et mittaa hemoglobiinin kun on niin huono olo ka ulosteessa vieläkin verta.mittasi ja mulla oli yli 20pykälää korkeempi kun 5pv sitten. Yli 160. Mitä mun kropassa tapahtuu :/ sotii kaikkia luonnonlakeja vastaan et hemo nousee ku suolisto vuotaa verta, sen pitäisi laskee? Ainakin kertoo sen etten vuoda kovin paljoa, vaikka Se ulosteessa siltä näyttääkin.
Selvis että mut on siirretty kirurgian puolelle, lääkäri siellä ei ollut vielä lähetettäni käsitellyt, huomenna soitan kirurgian puolelle.jumaliste et nää päivät tuntuu pitkiltä :(
- mementomori
mementomori kirjoitti:
Selvis että mut on siirretty kirurgian puolelle, lääkäri siellä ei ollut vielä lähetettäni käsitellyt, huomenna soitan kirurgian puolelle.jumaliste et nää päivät tuntuu pitkiltä :(
Syöpis, oliko sulla hemoglobiini minkä korkuinen kun syöpä todettiin? Mietin tässä että kuinka nopeasti hemppa laskee kun suolisto vuotaa?
- syöpis
mementomori kirjoitti:
Syöpis, oliko sulla hemoglobiini minkä korkuinen kun syöpä todettiin? Mietin tässä että kuinka nopeasti hemppa laskee kun suolisto vuotaa?
Tarkistin juuri nyt. 4vrk syövän havaitsemisen jälkeen oli Hb-lukemani 144.
7kk leikkauksen jälkeen 155.
Vuotta myöhemmin 163.
Korkeimmillaan se on käynyt 169:ssä josta kuntoilun lopettaminen ja päivittäinen tissuttelu pudotti sen 156:een.
Vaimollani on polysytemia veran eräs versio johon kuuluu Hb:n nousu.
197:n taso johti neljään aivohalvaukseen venesektioista huolimatta.
Nyt on yli 10-vuotta olleet käytössä solumyrkyt ja marevan disperinillä tehostettuna.
Näiden kokemusten perusteella olisin sinuna hyvin huolissani! - mementomori
syöpis kirjoitti:
Tarkistin juuri nyt. 4vrk syövän havaitsemisen jälkeen oli Hb-lukemani 144.
7kk leikkauksen jälkeen 155.
Vuotta myöhemmin 163.
Korkeimmillaan se on käynyt 169:ssä josta kuntoilun lopettaminen ja päivittäinen tissuttelu pudotti sen 156:een.
Vaimollani on polysytemia veran eräs versio johon kuuluu Hb:n nousu.
197:n taso johti neljään aivohalvaukseen venesektioista huolimatta.
Nyt on yli 10-vuotta olleet käytössä solumyrkyt ja marevan disperinillä tehostettuna.
Näiden kokemusten perusteella olisin sinuna hyvin huolissani!Kiitos kun vastasit. Lääkärit ei tunnu olevan huolissani koska hemppa on ollut niin hyvä, tästä viimisestä arvosta en ole jutellut lääkärin kanssa. Mulla on myös mcv ja mch arvot ylärajoilla. Olen lukenut vaimosi sairaudesta, pahoittelut hänen tilanteesta :( mitä muita oireita hänellä oli ja kuinka kyseinen sairaus todettiin?
olen tällä hetkellä todella huolissani tilanteestani, vaikka yritän ajatella positiivisesti. Eilen pystyin syömään, oli oikein nälkäkin ja kerkesin iloita. Illalla tuntui vatsassa oikealla kipua ja tunne siitä että alimmat kylkiluut painavat johonkin.nyt en kykene syömään mitään tämän tunteen takia mahassa. Eilisestä saakka on tullut järkyttävän paljon veristä limaa ulosteen mukana, tummaa verta on myös kokkareina ulosteessa.tänään uloste oli niukkaa ja suoli ei tyhjentynyt kerralla. Alkaa kypsyttämään tämä odottelu, lääkäri kirurgialla käsittelee lähetteeni aikasintaan huomenna:( kiitos syöpis että jaksat vastailla, tuntuu helpottavalta keskustella näistä jonkun kanssa. - syöpis
mementomori kirjoitti:
Kiitos kun vastasit. Lääkärit ei tunnu olevan huolissani koska hemppa on ollut niin hyvä, tästä viimisestä arvosta en ole jutellut lääkärin kanssa. Mulla on myös mcv ja mch arvot ylärajoilla. Olen lukenut vaimosi sairaudesta, pahoittelut hänen tilanteesta :( mitä muita oireita hänellä oli ja kuinka kyseinen sairaus todettiin?
olen tällä hetkellä todella huolissani tilanteestani, vaikka yritän ajatella positiivisesti. Eilen pystyin syömään, oli oikein nälkäkin ja kerkesin iloita. Illalla tuntui vatsassa oikealla kipua ja tunne siitä että alimmat kylkiluut painavat johonkin.nyt en kykene syömään mitään tämän tunteen takia mahassa. Eilisestä saakka on tullut järkyttävän paljon veristä limaa ulosteen mukana, tummaa verta on myös kokkareina ulosteessa.tänään uloste oli niukkaa ja suoli ei tyhjentynyt kerralla. Alkaa kypsyttämään tämä odottelu, lääkäri kirurgialla käsittelee lähetteeni aikasintaan huomenna:( kiitos syöpis että jaksat vastailla, tuntuu helpottavalta keskustella näistä jonkun kanssa.Tarkistin juuri vaimoltani.
Hän hakeutui lääkäriin usein toistuvien huonon olon jaksojen vuoksi.
Verenpaineen mittaus antoi hälyttävät tiedot, 200 / 100.
Lekuri mittasi useampaan kertaan ja ihmetteli mutta siihen se jäi.
Aikaisemmin vaimoni oli pikemminkin alipaineistettu.
Jonkin ajan kuluttua verikokeessa Hb oli 160. Ennen hän oli ollut anemian rajoilla, tuskin yli 120.
Ei vieläkään mitään toimenpiteitä.
Sitten alkoivatkin aivohalvaukset. 2:n viikon välein tehdyt venesektiot eivät antaneet oleellista apua.
Marevan lääkitys ei tehonnut riittävän hyvin vaan halvaus toistui vielä 3 kertaa joista viimeinen oli 3:n vuorokauden keskussairaala hoidon jälkeisenä ensimmäisenä iltana kotona.
Vasta sitten alkoi syiden selvitys toden teolla.
Viimeiset vuodet ovat menneet erinomaisesti kun tilannetta seurataan 4 -6:n viikon välein tarpeen mukaan lääkitystä säätäen.
Revohkan alussa vaimoni oli erittäin hyväkuntoinen, hoikka, ulkoileva, ei koskaan tupakoinut ja hyvin huono juomaan siideriäkään.
Olen herkkä selittämään tätä souvia koska luottamukseni julkisen puolen terveydenhuoltoon on mennyt ja toivon, ettei kukaanminulle tuntematonkaan ajaudu vaimoni kokemaa vastaavaan tilanteeseen. - mementomori
syöpis kirjoitti:
Tarkistin juuri vaimoltani.
Hän hakeutui lääkäriin usein toistuvien huonon olon jaksojen vuoksi.
Verenpaineen mittaus antoi hälyttävät tiedot, 200 / 100.
Lekuri mittasi useampaan kertaan ja ihmetteli mutta siihen se jäi.
Aikaisemmin vaimoni oli pikemminkin alipaineistettu.
Jonkin ajan kuluttua verikokeessa Hb oli 160. Ennen hän oli ollut anemian rajoilla, tuskin yli 120.
Ei vieläkään mitään toimenpiteitä.
Sitten alkoivatkin aivohalvaukset. 2:n viikon välein tehdyt venesektiot eivät antaneet oleellista apua.
Marevan lääkitys ei tehonnut riittävän hyvin vaan halvaus toistui vielä 3 kertaa joista viimeinen oli 3:n vuorokauden keskussairaala hoidon jälkeisenä ensimmäisenä iltana kotona.
Vasta sitten alkoi syiden selvitys toden teolla.
Viimeiset vuodet ovat menneet erinomaisesti kun tilannetta seurataan 4 -6:n viikon välein tarpeen mukaan lääkitystä säätäen.
Revohkan alussa vaimoni oli erittäin hyväkuntoinen, hoikka, ulkoileva, ei koskaan tupakoinut ja hyvin huono juomaan siideriäkään.
Olen herkkä selittämään tätä souvia koska luottamukseni julkisen puolen terveydenhuoltoon on mennyt ja toivon, ettei kukaanminulle tuntematonkaan ajaudu vaimoni kokemaa vastaavaan tilanteeseen.Tuo on todella harmittavaa :( itselläni meni myös julkiseen terveydenhuoltoon luotto aikoinaan kun sairastin maksatulehduksen, juoksin ja juoksin tk:ssa ja niiden olisi pitänyt olla kartalla kun minulla oli maksatoksisia lääkkeitä käytössä. Kuoleman rajoilla liikuttiin, onneksi kaverini tarkasti oireeni netistä, jolloin palaset loksahtivat kohdalleen.
Onneksi vaimollasi nyt asiat hyvin, tuollaista ei toivoisi kenellekään koettavaksi :(
tänään on todella huono olo, vatsa on kipeytynyt, kipeytyy syönnin yhteydessä. Vellikuurille alettava. Marmori-iho on levittäytynyt käsiinkin, lääkärille näyttäessäni oli vain reisissä.lääkäri ei tiennyt mistä johtuu, sanoi vaan ettei ole normaalia. - mementomori
mementomori kirjoitti:
Tuo on todella harmittavaa :( itselläni meni myös julkiseen terveydenhuoltoon luotto aikoinaan kun sairastin maksatulehduksen, juoksin ja juoksin tk:ssa ja niiden olisi pitänyt olla kartalla kun minulla oli maksatoksisia lääkkeitä käytössä. Kuoleman rajoilla liikuttiin, onneksi kaverini tarkasti oireeni netistä, jolloin palaset loksahtivat kohdalleen.
Onneksi vaimollasi nyt asiat hyvin, tuollaista ei toivoisi kenellekään koettavaksi :(
tänään on todella huono olo, vatsa on kipeytynyt, kipeytyy syönnin yhteydessä. Vellikuurille alettava. Marmori-iho on levittäytynyt käsiinkin, lääkärille näyttäessäni oli vain reisissä.lääkäri ei tiennyt mistä johtuu, sanoi vaan ettei ole normaalia.Jouduin tänään käymään päivystyksessä kun kipu meni niin kamalaksi.en siis käytännössä enää voi syödä, koska mahani tulee todella kiepäksi siitä.en pystynyt enää olemaan suorassa kivun takia jolloin hakeuduin taas lääkäriin. Lääkäri katsoi ja sanoi että suoraan sanottuna eihän tämä nyt hyvältä näytä, että suoli vuotaa edelleen ja on kamalat kivut.laitto kipulääkettä suoneen, ottivat verikokeet ja ne paljastui normaaleiksi.ei muuta kun kotiin lähettivät vahvemman kipulääkereseptin kanssa.lääkäri totesi että tämä pitää ehdottomasti selvittää tämä asia, mutta tämä ei ole päivystyksellinen asia. Itkien ja kivun kanssa lähdin kotiin lepäämään.odottelen että käsittelevät polulla tähystyslähetteen jota ei vieläkään ole käsitelty. :(:(
- Outoa on..
mementomori kirjoitti:
Jouduin tänään käymään päivystyksessä kun kipu meni niin kamalaksi.en siis käytännössä enää voi syödä, koska mahani tulee todella kiepäksi siitä.en pystynyt enää olemaan suorassa kivun takia jolloin hakeuduin taas lääkäriin. Lääkäri katsoi ja sanoi että suoraan sanottuna eihän tämä nyt hyvältä näytä, että suoli vuotaa edelleen ja on kamalat kivut.laitto kipulääkettä suoneen, ottivat verikokeet ja ne paljastui normaaleiksi.ei muuta kun kotiin lähettivät vahvemman kipulääkereseptin kanssa.lääkäri totesi että tämä pitää ehdottomasti selvittää tämä asia, mutta tämä ei ole päivystyksellinen asia. Itkien ja kivun kanssa lähdin kotiin lepäämään.odottelen että käsittelevät polulla tähystyslähetteen jota ei vieläkään ole käsitelty. :(:(
Minusta tuo vaivasi nimenomaan kuulostaa päivystykselliseltä asialta! Ihme vitkuttelua tervhuollon taholta, yksityisellä sut olisi jo tutkittu. Minkä ikäinen olet? Tsemppiä, toivottavasti jo tulevalla viikolla pääsisit tutkimuksiin!
- mementomori
Outoa on.. kirjoitti:
Minusta tuo vaivasi nimenomaan kuulostaa päivystykselliseltä asialta! Ihme vitkuttelua tervhuollon taholta, yksityisellä sut olisi jo tutkittu. Minkä ikäinen olet? Tsemppiä, toivottavasti jo tulevalla viikolla pääsisit tutkimuksiin!
kiitos tsempeistä (: niin minunkin mielestäni, vatsaa ei edes ultrattu, sappiarvot oli hyvät, joten siksi varmaan. lääkärit kun tuijottaa niitä veriarvoja kun Jumalaa. ensimmäinen kirurgi päivystyksessä tuntui tajuavan tilanteen, sanoi että tähystetään molemmat päät ja sitte viipalekuvaukseen, että laihtuminen jo pelkästään pitää selvittää, oli pahoillaan kun oli joulunpyhät.. tällä hetkellä olen taas laihtunut lisää, vaikka tuossa uuden vuoden jälkeisinä söin aamupuuron, 2 lämmintä ateriaa, välipalan ja iltapalan, iloitsin kun ruokahalu tuntui palaavan.no eikä mitä, nyt en sitten vaan voi syödä muuta kun kauravelliä, ettei maha kipeydy.se kipu on nimittäin jotain aivan järkyttävää.
en ymmärrä miksi jatkuva laihtuminen, kovat vatsakivut, lämpöily ja verinen limainen uloste ei ole päivystysasia. toivon todella, että ensiviikolla tulee kutsu tutkimuksiin. mulla on tällä hetkellä myös imusolmukkeita turvonnut, kaulalla ja toisessa nivusessa. olen 27-vuotias.
- Dukes 3
hei mementori. Sain suolistosyöpädiagnoosin tasan 2 vuotta sitten. Epämääräiset oireet ei kipuja. Hb laski hieman vuodessa. Satuin sellaisten lääkäreiden potilaaksi että eivät lopettaneet ennenkuin asia selvisi. Vajaa vuosi meni ja CT kuvat toi lopullinen selvyyden asiaan. Ja sitten oltiinkin parin viikon päästä leikkauspöydällä. 13x7 cm tuumori ja puoli metriä suolta pois. Erittäin nopea parantuminen leikkauksesta. Tässä seuraillaan nyt sitten 5 v. uusiutumista peläten. Oireesi voivat olla syöpääkin mutta enemmän ehkä tulehdusperäistä juttua. Ultra ei näytä syöpäkasvainta ainakaan tarkkaan, ja sitä ei siinä minultakaan havaittu. Toivottavasti asiasi selviää lähiaikoina .
- mementomori
Hei Dukes 3 ja hyvä, että asia on hyvin päin, toivotaan että asia niin pysyy. Haluaisitko kertoa niistä epämääräisistä oireista? Tuliko näkyvää verta? Toki toivon, että kyse olisi mieluummin tulehduksellista, lääkärit vaan ovat sanoneet ettei ole tulehduksellista. Mutta eihän sitä loppuviimein nää kun tähystämällä.
vihdoin sain sen verran selvyyttä, että tähystys on kahden viikon päästä ja mahalaukun tähystyksellä aloitetaan. Mitä en tosin ymmärrä kun kirurgit ovat olleet sitä mieltä että kolonoskopia ensin koska sieltä todennäköisesti vuotaa. Kaksi viikkoa tuntuu älyttömän pitkältä ajalta, vaikka koitan miettiä että olisi voinut mennä kai pidemmällekin. Tässä mietin yksityiselle puolelle kolonoskopiaan menoa, hintavaa vaan on, mutta tuntuu että pää ei kestä tämän epätietoisuuden kanssa. Pelkään myös että menen huonompaan kuntoon kun en voi kunnolla syödä. Miten selviydyitte henkisestä myllerryksestä? - Dukes 3
mementomori kirjoitti:
Hei Dukes 3 ja hyvä, että asia on hyvin päin, toivotaan että asia niin pysyy. Haluaisitko kertoa niistä epämääräisistä oireista? Tuliko näkyvää verta? Toki toivon, että kyse olisi mieluummin tulehduksellista, lääkärit vaan ovat sanoneet ettei ole tulehduksellista. Mutta eihän sitä loppuviimein nää kun tähystämällä.
vihdoin sain sen verran selvyyttä, että tähystys on kahden viikon päästä ja mahalaukun tähystyksellä aloitetaan. Mitä en tosin ymmärrä kun kirurgit ovat olleet sitä mieltä että kolonoskopia ensin koska sieltä todennäköisesti vuotaa. Kaksi viikkoa tuntuu älyttömän pitkältä ajalta, vaikka koitan miettiä että olisi voinut mennä kai pidemmällekin. Tässä mietin yksityiselle puolelle kolonoskopiaan menoa, hintavaa vaan on, mutta tuntuu että pää ei kestä tämän epätietoisuuden kanssa. Pelkään myös että menen huonompaan kuntoon kun en voi kunnolla syödä. Miten selviydyitte henkisestä myllerryksestä?sitte siihen henkiseen puoleen. En vaan missään vaiheessa ole vielä luovuttanut. Itse en kuulu kirkkoon mutta tiedän että vienoja katseita on ylöspäinkin luotu. Tieto siitä että joku puolestani näinkin ajattelee ei ole tuntunut pahalta.
Itselläni oikeastaan pahin henkinen "myllerrys" tuli vasta viime syksynä. Ehkä kunto alkoi olla niin hyvä että jaksoi käydä noita asioita läpi. Ei se auta kuin päivä kerrallaan elää ja pyrkiä nauttimaan kun vielä pystyy. Mitään en jätä tekemättä minkä voin nyt tehdä eli viikkojen tai kuukausien päähän en suunnittele asioita.
Kaksi viikkoa on loppujen lopuksi lyhyt aika mutta jos resurssit riittää niin käy ihmeessä yksityisellä. Kun tuo hb on sinulla noinkin hyvä niin ei se huonokaan merkki ole. Vähän oudolle kyllä hoitosi kuulostaa.
- Dukes 3
no enstex,tuttavani tähystettiin kummastakin päästä yhtäaikaa. Yritä vaatia sitä. On vähän hurjaa hommaa mutta pyydä esilääkitys niin muutama minuutti ja ohi on.
Nuo maha ja suolistojutut on hankalia, niin lääkäreille kuin potilaillekin. Mahan tähystyksessähän he pääsevät sinne ohutsuolen alkuosaan asti että ei se missään nimessä turha ole. Minullekin se tehtiin ensin ja kun mahalaukussa oli sitten helikobakteeria niin sehän hoidettiin pois . Voip olla yksi oireittesi aiheuttaja.
Mahassani oli jotain muutoksia joten kait lääkäri siksi ja oireiden (jotain tunti syönnin jälkeen pakko käydä vessassa vaikka mitään ei sitten tullutkaan, ei näkyvää verta ulosteessa, testiä ei tehty yhtään kertaa; vaalea leipä ja punainen liha ei mennyt eikä vieläkään mene alas) perusteella laittoi lausuntoonsa että mikäli oireet jatkuu niin ct tutkimus. Se oli sitten helppo saada kun erikoislääkäri oli jo kirjannut määräyksen.- Dukes 3
:)) ei nyt varmaan yhtäaikaa vaan samalla käyntikerralla. yes tämä on tätä.
- mementomori
Dukes 3 kirjoitti:
:)) ei nyt varmaan yhtäaikaa vaan samalla käyntikerralla. yes tämä on tätä.
Kauheasti voimia, toivon että pysyt terveiden kirjoissa loputkin seurantavuodet, on ollu sulla jo ihan tarpeeksi vipstaakkeleita matkalla :( missään nimessä turha ei mahalaukun tähystys minulla ole, koska a) on refluksitauti ja b) kovat vatsakivut paikallistuu ylävatsalle. Ajattelin vain, että toisesta päästä alotetaan, koska sieltä arveltiin johtuvan. Olen ehkä hieman malttamaton vain nyt. Täytyy olla kiitollinen että edes pääsin tutkinnan alkuun.
itse uskon ylempään, uskon myös että kaikella on kohdallani tarkoitus, niinkuin tähänkin asti on ollut. Voimat alkaa vaan olemaan lopussa, mutta koska te olette pahan selättänyt, yritän ajatella sitä, että syöpä on vasta silloin kun Se on diagnosoitu. Voimia!
- TOIVEKAS
Hei mementomori
Minulta leikattiin suolistosyöpä marraskuussa. Se todettiin lokakuun alussa. Pääsin siis aika nopeasti leikkaukseen. Pelkäsin että minulle tehdään avanne,
vaikka se olisi pieni paha jos kaikki muuten menisi hyvin. Avannetta ei tarvinnut tehdä vaan tähystyksellä saatiin kaikki pois. Toivoisin että sinä jaksat odottaa
tähystystä. Se on vain niin helppo sanoa kun tunteet jylläävät joka suuntaan.
Tsemppiä!! - patchy1
Heippa Mementomori!
Miten jakselet, onko mitään selvinnyt?
Valitettavasti minulla ei ole mitään tietoa/kokemuspohjaa, jotta voisin olla avuksi, mutta huolestuin oireistasi ja olisi mukava kuulla onko olosi kohentunut?
Itse olen tässä sairastellut muilla tavoin, omituisia oireita ollut jo pian 3kk, eikä mitään löysy mistään, ja tiedän tuon ahdistavan epätietoisuuden tunteen.- mementomori
Heippa toiveikas ja patchy1! Ensinnäkin, hyvä että toiveikas pääsit nopeasti hoitoon, varmasti vaikutti siihen ettei tarvinnut avannetta, onneksi :) minkälaiset oireet saivat sinut hakeutumaan hoitoon? Ja kiitos patcylle kuulumisten kysymisestä :) toivon että sinunkin oireille saataisiin nimi, epätietoisuus on todella pahinta.haluatko kertoa oireistasi?
olen menossa alkavalla viikolla gastroskopiaan, sillä aloitetaan. Olo ei ole kovin kummoinen, verta edelleen ulosteessa, mahan toiminta on alkanut oikkuilemaan ja edelleen kykenen syömään todella vähän kerralla ja en monta kertaa päivässä. Esimerkiksi eilen tuli syötyä moneen kertaan pieniä juttuja, niin tänään en kykene syömään varmaan kun vasta illalla. Maha tulee niin kipeäksi muuten ja on todella täysi olo, ettei kyllä teekään mieli syödä. Librax auttaa hieman kipuihin.
Voimat on aika lopussa, olen käynyt kävelemässä hiljakseen, mutta sekin tuntuu raskaalta. Mieli on välillä parempi, välillä huonompi.. Tiedän, että jotakin hoitoa vaativaa tämä on, kun veri ei tyrehdy ja olo ei ole helpottanut, tai no, lämpöä ei enää ole ollut, tai ei ainakaan ole tuntunut siltä. Joka päivä siis tulee verta ulosteen mukana, ulosteet on todella kummallisia, en viitsi sen kummemmin avata, jos on herkkiä liikkeellä.
Olen käynyt ennenkin tähystyksissä, mutta jostain syystä nyt pelottaa hieman. Kaikista harmillisinta on, ettei voi eikä uskalla suunnitella tulevaisuutta ennenkun tämä selviää.
- Patchy1
Kiva kun vastasit ja ikävää ettei oireet ole juuri helpottaneet. :( Odottaminen on pahinta ja epätietoisuudessa eläminen tuskaa.
Itsellä ollut nyt 3kk verran niin laaja oireisto, ettei lääkärit suoraan sanoen enää keksi mitään tutkittavaa. Ollut siis lihas- ja nivelsärkyjä liikkuvasti, otsasärkyä ja posken tuntoheikentymää sekä vatsa- ja selkäkipuja. Tarkemmin en ala avaamaan, koska lista olisi loputon. Mutta tässä ollaan tutkittu borrelioosit, reumat, MS-taudin mahdollisuutta mietitty jne. Tiedän kuitenkin tunteen, kun ajatukset valtaa se kaikkein pahin pelko, syöpä se on itsellänikin käynyt mielessä, mutta lääkärit eivät osaa tutkia enempää. Oireet jatkuu, muttei mitään löydy! Stressihän voi lisätä oireita, mutta silti olen eniten huolissani vatsan kivuista, joita ei ole ennen ollut. Tunnistan kyllä ne oireet, jotka liittyvät ärtyneeseen suoleen ja nämä eivät ole niitä. Nimenomaan tällä hetkellä jatkuva täysinäinen olo, nälkä ei tule ollenkaan ja vatsaa kolottaa. Pakko kuitenkin syödä, että pysyy pystyssä. Itse pystyn tällä hetkellä siis muuten kyllä normaalisti toimiaan, mutta kivut kulkee mukana.
Henkisesti tällaisessa eläminen on todella rankkaa; yhtenä hetkenä on varma, että nyt on jotain kuolemanvakavaa ja hetken päästä voi olla jo ihan toisissa tunnelmissa, että kyllä tästä selvitään. On tullut oltua kyllä aika synkissä ajatuksissa välillä ja ymmärrän tuon tunteen, ettei uskalla ajatella edes tulevaisuuttaan. Vasta sitten kun sairastuu, niin ymmärtää kuinka haavoittuvainen se elämä todella on.
Toivottavasti oireillesi löytyy syy ja kaikki kääntyisi parhain päin! Chronin tauti? Nyt ei kannata yliyrittää yhtään, vaan suo itselleen sen, että keho ja mieli tarvitsee nyt lepoa. :) Jos jaksat päivittää taas kuulumisia ja vointeja, niin kuulisin mielelläni!- mementomori
Heippa taasen. Onko sinua patchy1 tähystetty? Onko kilpirauhasarvot katsottu? Mahaa ultrattu? Kurjalta kuulostaa sinunkin oireesi :( onko jatkotutkimuksia jo päätetty?
nyt on ylävatsa tähystetty, ei kuulemma selitä vatsakipuja, verentulon nyt jo tiesin johtuvan alempaa suolistosta. Koepaloja vielä odotellaan ja laittoi heti ajanvaraukseen paksusuolentähystykseen, sanoi että kiireellisesti pitää Se tehdä. Eilen oli parempi fiilis, että maha näytti hyvältä, tänään on taas tosi kurja olo, kipeä maha, heikottaa ja väsyttää. Taitaa mennä sohvalla maaten tämä päivä. Nyt ei auta taasen kun odottaa seuraavaa tähystystä. Haavainen paksusuolentulehdus ja crohnin tauti on käynyt mielessä, olettaisin vaan että Sillon olisi kovaa ripulointia ja tulehdusarvot koholla. Alan olla aika paatunut tähän tilanteeseen, enää ei oikeastaan jaksa edes miettiä mikä on. :( - mementomori
mementomori kirjoitti:
Heippa taasen. Onko sinua patchy1 tähystetty? Onko kilpirauhasarvot katsottu? Mahaa ultrattu? Kurjalta kuulostaa sinunkin oireesi :( onko jatkotutkimuksia jo päätetty?
nyt on ylävatsa tähystetty, ei kuulemma selitä vatsakipuja, verentulon nyt jo tiesin johtuvan alempaa suolistosta. Koepaloja vielä odotellaan ja laittoi heti ajanvaraukseen paksusuolentähystykseen, sanoi että kiireellisesti pitää Se tehdä. Eilen oli parempi fiilis, että maha näytti hyvältä, tänään on taas tosi kurja olo, kipeä maha, heikottaa ja väsyttää. Taitaa mennä sohvalla maaten tämä päivä. Nyt ei auta taasen kun odottaa seuraavaa tähystystä. Haavainen paksusuolentulehdus ja crohnin tauti on käynyt mielessä, olettaisin vaan että Sillon olisi kovaa ripulointia ja tulehdusarvot koholla. Alan olla aika paatunut tähän tilanteeseen, enää ei oikeastaan jaksa edes miettiä mikä on. :(Paksusuolentähystysaika tuli,sitä odotellessa..vointi ei ole mikään hyvä, peräaukkoa, häntäluuta, ristiluuta, alaselkää särkee ja mahaa. Yleisvointi kun olis kova flunssa, ilman flunssaa. Mites pathcy1 voi?
- Pussinkuljettaja
mementomori kirjoitti:
Paksusuolentähystysaika tuli,sitä odotellessa..vointi ei ole mikään hyvä, peräaukkoa, häntäluuta, ristiluuta, alaselkää särkee ja mahaa. Yleisvointi kun olis kova flunssa, ilman flunssaa. Mites pathcy1 voi?
Hei mementomori, toivon sinulle onnea tähystykseen, ja että vaivojesi syy olisi joku muu kuin syöpä.
Itse sairastuin peräsuolensyöpään reilu neljä vuotta sitten. Viime keväänä suolistosyöpämerkkiarvo pompahti yhtäkkiä ja monien kuvantamisien jälkeen etäpesäke löytyi ristiluun "kyljestä". Se leikattiin viime lokakuun lopussa ja kun huonossa paikassa oli, kaikkea ei aivan saatu pois. Tuolla ristiluun alla on suuri hermokimppu eikä sitä voida hirveästi kaivella. Tuosta leikkauksesta minulle tuli todella ikäviä vammoja ja hermosärkyjä siitäkin huolimatta, että kirurgi yritti varovainen olla.
Tänään minulla alkaa kolmen viikon mittainen sädehoito, jolla yritetään tuhota jäljelle jäänyttä syöpää.
Tsemppiä sinulle!
- Patchy1
Moikka ja anteeksi etten ole ehtinyt vastata!
Harmi ettei olo ole helpottanut! Jatkuva kipu on oloista pahin :(
Itselläni oireet jatkuu ja muuttuu... Kilppariarvot on katsottu ja olivat normaalit, ei ole tähystetty tai ultrattu. Kävin viime viikolla yksityisellä kun lonkan alla kipu kävi kovaksi, mutta ei oirekuvailujeni perusteella voinut auttaa. Käsittämätöntä, että lääkärissä joutuu kuulemaan nuo sanat.
Tässä nyt on oireet jatkuneet kipuina lonkan ja jalan alueella, nenäverenvuotona ja yöhikoiluna. Ensi maanantaina mulla on TK- lääkäri ja toivon saavani sieltä jotain apua tai osviittaa. Täähän voi olla mitä vaan lymfoomasta johonkin muuhun.
Itselläni henkinen ahdistus on tällä hetkellä pahin ja se hankaloittaa elämääni eniten. En todellakaan tiedä enää mitkä oireet, vai kaikki?, johtuu ahdisuksesta ja mikä jostain muusta. Jos yritän käydä esim ulkoilemassa olo on kuin jyrän alle jäänyt ja haluan vain takaisin kotiin möllöttämään. Vastaavasti tämä jatkuva olojen tutkailu ahdistaa.
Toivo ehkä elää kuitenkin jossain ja haluaisin uskoa että kaikki kääntyy parhain päin!- mementomori
Kiitos pussinkuljettaja tsempeistä! Ole todella pahoillani tilanteestasi :( ja toivotaan että hoidot tehoaa, koskaan ei menetetä toivoa, eikös? Yritän itsekin ajatella, että tämä voi olla muutakin, mutta kyllä Se syövän perkele pyörii tuolla aivoissa, kun ei olo korjaannu, kivut lisääntyvät ja yleisvointi on huono. Eniten ihmettelen sitä, että miksei verentulo lopu? Taas on ollut näitä huonompia päiviä, Hyvä kun jaksan omaa tytärtäni nostaa. Kävelyllä käyn edelleen vaikka lihakset niin heikkona että jalkojen nosto on kun nostaisi betonia. Jaksaisitko pussinkantaja kertoa alkuoireesi, miksi hakeuduit hoitoon?
Ja Patchy1 kiva kun kirjoitit, olen miettinytkin vointiasi. Toivon myös todella, että Tk-lääkäri ottaa asiakseen selvittää. Voit hänelle myös kertoa, että henkinen paine asiasta alkaa olemaan jo aika kova, kun ei pysty normaalisti elämään ja olemaan oireiden kanssa. Toivon, että Se ei ole mitään vakavaa - mementomori
mementomori kirjoitti:
Kiitos pussinkuljettaja tsempeistä! Ole todella pahoillani tilanteestasi :( ja toivotaan että hoidot tehoaa, koskaan ei menetetä toivoa, eikös? Yritän itsekin ajatella, että tämä voi olla muutakin, mutta kyllä Se syövän perkele pyörii tuolla aivoissa, kun ei olo korjaannu, kivut lisääntyvät ja yleisvointi on huono. Eniten ihmettelen sitä, että miksei verentulo lopu? Taas on ollut näitä huonompia päiviä, Hyvä kun jaksan omaa tytärtäni nostaa. Kävelyllä käyn edelleen vaikka lihakset niin heikkona että jalkojen nosto on kun nostaisi betonia. Jaksaisitko pussinkantaja kertoa alkuoireesi, miksi hakeuduit hoitoon?
Ja Patchy1 kiva kun kirjoitit, olen miettinytkin vointiasi. Toivon myös todella, että Tk-lääkäri ottaa asiakseen selvittää. Voit hänelle myös kertoa, että henkinen paine asiasta alkaa olemaan jo aika kova, kun ei pysty normaalisti elämään ja olemaan oireiden kanssa. Toivon, että Se ei ole mitään vakavaaKerrtohan Patchy1 heti mitä Tk:saa sanottiin? Ja pysyt tiukkana!
- Pussinkuljettaja
Hei mementomori. Olen kyllä lukenut näitä viestejä, mutten ole aiemmin jaksanut osallistua.
Minulla tämän syövän "ilmaantuminen", ja kaikki muutkin tämän sairauden vaiheet on menneet hyvin epätyypillisellä tavalla. Minulla ei esim. tuota verenvuotoa ollut ollenkaan, ei ainakaan niin, että silmin olisi nähnyt.
Minulle tuli sellainen vaiva ensin, että vatsa alkoi olla usein kipeä. Kavereiden kanssa juteltiin, että vissiin tulee "vanhaks" kun vatsa ei mitään siedä. Pari kolme kk oli tämmöstä. Sitten alkoi vessassa ramppaaminen, tuntui ettei suoli tyhjene kunnolla ja monta kertaa päivässä piti käydä. Jokunen viikko mentiin näin ja sitten työssäni (hoitaja), kun kollegan kanssa siirrettiin painavaa potilasta, jolta molemmat jalat amputoitu, pyörätuolista sänkyyn, siinä nostovaiheessa minulle tuli kova kipu vatsan seutuun. Kipulääkkeellä se sitten rauhoittui. Tuon kipukohtauksen jälkeen en enää saanutkaan ulostettua kuin sellaista hyvin ohutta "spaghettinauhaa". Olin varma, että minulle on tullut kohdunlaskeuma ja varasin ajan gynelle.
Gyne ultrasi ja saman tien hihkaisi, että täällähän on suuri tuumori. Siitäpä se sitten lähti rullaamaan asia eteenpäin keskussairaalan puolelle.
Heti ensimmäisessä leikkauksessa minulle tuli avanne loppuelämäksi (siitä tuo nimimerkki- Pussinkuljettaja
Jotain töpeksin, kun tuo edellinen katkesi kesken. Koko teksti ei jostain syystä tullutkaan. No kirjoitan jossain vaiheessa uudelleen, kun jaksan.
Tsemppiä kaikille kirjoittajille! - mementomori
Kiitos, pussinkuljettaja, että jaksoit jakaa ikävät kokemuksesi. Oliko sinulla kova vatsakipu alavatsalla vai ylävatsalla? Mulla on kivuttomia päiviä onneksi välissä, tossa pari päivää oli ihan helkustin kipeetä taas, mutta tällä kertaa tosiaan alavatsa, selkä, ristiluu, häntäluu ja peräaukko. Ylävatsakivun olen saanut asioihin, kun vaan en syö paljoa ja harvoin. Eilen söin ns. normiruokaa moneen päivään, tänään en nyt ainakaan aamulla ole pystynyt syömään mitään, maha ilmoittaa itsestään ja on todella täysi olo.
Nyt on taas ollut huonompia päiviä kokonaisvaltaisesti, olo on ku olisi korkea kuume, vaikka kuumetta ei ole. Olo on kun jyrän alle jäänyt, olisin vaan sängyssä, mutta se ei oikein pienen lapsen kanssa onnistu se koko aika sängyssä olo. Lihakset ei jaksa mitään, eikä ole voimia. Tämä minua juuri pelottaa, että mikä hemmetti voi aikaansaada tällaisen olon ja voimien katoamisen ja sen, ettei veri tyrehdy. Uloste minulla ei ole mennyt nauhamaiseksi, josta päättelin, että tuskin ainakaan mikään iso kasvain on, jos nyt kasvain ollenkaan. Toivon niin, että saan vastauksen ensi viikon tähystyksessä, epätietoisuus hajottaa pääni. Tsemppiä myös minulta kaikille teille vastanneille!! Ja kiittelen taas, että saan keskustella näistä teidän kanssanne. - mementomori
Kolonoskopia läpikäyty, normaalilta näytti, odotellaan koepaloja. Eli syöpä on näin sanoen suolistosta ainakin poissuljettu. Jatkohoidon tarvetta mietitään kun saadaan koepalat. Olin niin lääkkeissä, että sain sanottua vain, että haluan että tämä tutkitaan, johon lääkäri vastasi 'aina ei laihtumiselle löydy syytä'. Kun kyse olisikin pelkästään siitä, mutta olin niin pöpperössä, että valmiiksi valmistemani lauseet jäi sanomatta. Olen helpottunut, mutta myös herkillä, koska odotin, että tämä tutkimus antaisi minulle vastaukset oireisiini. Kysyin mistä se veri ja lima sitten tulee, kohautti olkapäitä ja sanoi et 'varmaan jossain peräaukossa ollu joku pieni haavauma'. öö, ei. sitä on tuseerattu niin monta kertaa ja todettu ettei haavoja, todettu ettei tule peräsuolesta. Mutta siis, paksusuolen syövästä ei ole kyse, se olisi varmastikin näkynyt muutenkin kuin vasta koepaloissa.
Kiitän silti kovasti kaikkia, minulle vastanneita, teistä oli todella iso apu. Olen pahoillani siitä, mitä olette joutuneet läpikäymään, mutta onnellinen, että te olette sen selättäneet <3 Hirveästi tsemppiä tulevaisuuteenne, toivotaan että kaikki menee hyvin vastedeskin.
Ja tämä minun tarinani olkoon esimerkki siitä, että vaikka minulla oli melkein kaikki paksusuolensyövän tai tulehduksellisen suolistosairauden 'tyyppioireet', ainakaan kasvainta ei tutkimuksissa löytynyt. Tulehdukselliset vastaukset tulee loppuviimein koepaloissa. En tarkoita sitä, että ei tarvitsisi huolestua, jos kokee samoja oireita kun minulla on ollut. Kehoitan kaikkia, jotka joudutte samankaltaisia oireita kärsimään, menkää lääkäriin mahd. nopeasti, että tutkimukset lähtevät käyntiin ja oman mielenrauhan takia.
Itse jään odottelemaan koepalojen tuloksia ja tietoa siitä, pääsenkö sinne viipalekuvaan niinkuin luvattiin, jollei jotakin uutta ilmaannu ennen sitä. Minä vaan en voi tyytyä tuohon lääkärin vastaukseen, koska en voi maata sängyssä koko elämääni ja olla syömättä normaaleja annoksia, ettei vatsa kipeytyisi. Haluan päästä taas syömään normaalisti, takaisin urheilemaan ja olemaan lapselleni sellainen äiti, joka ei joudu suurin osa päivistä sanomaan, äiti ei nyt jaksa, äiti on kipeä.
- sivustaseurannut
Olen iloinen kanssasi siitä, ettei syöpää ainakaan silmämääräisesti löytynyt ja toivon, ettei myöskään koepaloissa ollut. Mielenkiinnolla olen seurannut tarinaasi ja elänyt mukana. Jos vaan jaksat, niin olisi mukavaa kuulla jatkostasikin, aina siihen asti, että joko paranet tai ainakin syy huonoon oloosi löytyy.
En muuta voi, kuin toivottaa sinulle jaksamista ja paranemista. - Patchy1
Hyvä kuulla, ettei toistaiseksi mitään vakavaa ole löytynyt! Varmaan huojentavaa, mutta tietysti se vaivaa niin pitkään, kun syy löytyy tai oireet helpottaa. Lääkärin käytös varmasti turhauttaa, koska jokapäiväistä elämää haittaavat vaivat vaikuttaa ihan kaikkeen! Sekä henkiseen, että fyysiseen jaksamiseen. Nyt vaan kannattaa jotenkin pyrkiä kääntämään pelkoajatuksia pois ja koittaa vaan keskittyä arkeen ja sen hyviin asioihin. Kokemuksesta sanon, että stressi ja pelko on hirveä tila ja nyt kun siitä on päässyt vähän eroon, niin on paljon parempi olla. Vaikkei ne fyysiset krempat vielä loppuisikaan, niin silti se helpottaa oloa edes jollain tasolla. Tsemppivoimaa täältä!
Omasta voinnista sen verran nopeasti, en viitsi viedä palstatilaa hirveästi kun ei oikeen tekstiketjun aiheeseen sovi, niin jollain tasolla tutkitaan edelleen, mutta ensi viikon vatsan uä:n ja lannerangan röntgenin jälkeen ollaan lääkärin mielestä tutkimuksissa jo niin pitkällä, ettei tarvitse huolissaan olla, ellei uusia ilmaannu. Tk:n omalääkärini on kyllä maailman ihanin henkilö. Tässä välissä olen käynyt neurologilla ja pään magneetissa, mitkä oli ihan ok. Lisäksi keliakia ja laktoosi testit otettiin, joiden tuloksia odottelen edelleen.
Aika paljon mieliala kohentunut ja koitan olla noteeraamatta suuremmin kipuja tai oloja. Pitänee kai hyväksyä, että tämä jäänee arvoitukseksi tai sitten syy löytyy myöhemmin.
Hirveästi jaksamista ja uskomista tulevaan! Mukava kuulla, että keskustelusta täällä on ollut apua, mutta edelliseen viestiisi tuolla aiemmin viitaten, niin niiden läheisten rooli on tärkeimmillään juuri silloin, kun heitä eniten tarvitaan eli puhu heille rohkeasti ja kerro oloistasi/peloistasi! Ja tietysti tännekin. :) - mementomori
Kiitos sivustaseurannut ja patchy1! Hyvä, että sinulla Pathcy on olo helpottanut! Toivotaan, että kaikki selviää tai että olo helpottaa lopullisesti.
Mulla edelleen verta ulosteessa, en voi käsittää, että sitä tulee, mutta kukaan lääkäri ei ole löytänyt a)pukamia b) haavaumia eikä kolonoskopiassa näkynyt mitään. Ei mene mun järkeen. Yritän henkisesti ottaa asenteen, että kaikki selviää aikanaan, tai sitten ei selviä. Haluaisin vain, että oireet sitten katoaisivat.
Eilen oli parempi olo, ajattelin, että noniin, kyllä tämä tästä..kunnes lähdin kauppaan lapseni kanssa. Yleiskunto aivan tapissa edelleen. Nyt on kiusallinen yöhikoilu tullut taas mukaan kuvioon. Yritän olla miettimättä koko tilannetta, mutta se ei ole helppoa. Kerkesin jo eilen hetken iloitsemaan, että varmaan kohta pääsen jo salille, mutta kauppareissun jälkeen tajusin, ettei olla lähelläkään, että jaksaisin. - Päihdelääkäri2
Tämä ei ole suora vastaus kysymykseen, mutta koulutettu koiria (esimerkiksi Schäfer, Labradorinnoutaja ja Kultainennoutaja) kykenevät haistamaan alkavan syövän. Eräässä tutkimuksessa koira löysi 20 purkista juurin sen oikean purkin, jossa oli mutatoituneita syöpäsoluja.
Tässä on se etu, että koiran avulla syöpä havaittaisiin ajoissa ja silloin ennuste toipumisesta paranisi radikaalisti.
Sinänsä tässä ei ole mitään mystiikkaa, koska koiran haluaisti on ihmiseen verrattuna noin 70-80 tuhatta kertaa parempi. (hajuepiteelit)
Samoin erittäin vaikea epilepsia, jonka aiheuttamia kohtauksia ei voida enää lääkkeillä täysin estää.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä koulutettuja koiria.
Noin 5-10 minuuttia ennen epileptistä kohtausta ihmisestä lähtee haju, jota tietenkään ihminen itse ei haista, mutta koulutettu koira haistaa sen ja kuonolla tökkien esimerkiksi reiteen ilmoittaa alkavasta epileptisestä kohtauksesta, jolloin epileptikko ehtii mennä tulevassa kohtauksessa mahdollisimman turvalliseen paikkaan. - Kippeenä
Lääkärit osaavat hoitaa työllisyyttään hyvin. Jos vatsavaivoista kärsivä ohjattaisiin heti sisätautilääkärin hoitoon ja tutkimuksiin , jäisi monta ensiapulääkäriä ja terveyskeskus (arvauskeskus)lääkäriä työttömäksi ;) Itselläkin ollut tod. kovia jokapäiväisiä ja öisiä vatsakipuja. Useita käyntejä ensiavussa-josta kipu-ja närästyslääkkeitä. Kipujen lisäksi todellakin uloste muuttanut muotoaan: nauhamaisia, pieniä papanoita, levymäistä...
- mementomor
Onko sulla kippeenä selvinnyt syy vaivoihisi? Mitä tutkimuksia tehty? Mulla vaivat ei edelleenkään kadonneet, odottelen sisätautilääkärin lausuntoa jatkotutkimuksista, lähdetäänkö lisätutkimuksiin vai ei. Toisesta vaivasta joudun nyt lisätutkimuksiin, mammografiaan, 'hauska' nähdä onko näillä oireilla joku syy-yhteys. Ensimmäisen kerran kuulin lääkäriltä että refluksikin voi aiheuttaa laihtumista. :-o verikokeet otetaan taasen, katsotaan onko ne edelleen ok. Mites teille muilla vastanneille kuuluu? T. Ap, ei antanut käyttää enää nimimerkkiäni tämä s24
- Nykyeläkeläinen
Mitä kuuluu mementomori ja patchy1? Onko hommat jo selvinnyt. Tsemppiä joka tapauksessa.
Vaivat eivät ole kivoja. Niiden kanssa vaan on elettävä. Kaikkea hyvää Teille kaikille sairastuneille ja tukijoille.
- Nykyeläkeläinen
Minulla alkoi ruljanssi ensin ruokalasta palatessa meno vessaan ja samantien ripuli eikä kivun tunnetta tai kuumetta.Töissä väsytti iltapäivällä ja kotiin päästyä tunnin nokoset. Laihduin 10-kiloa lyhyessä ajassa ja luulin että se johtui lisääntyneestä kuntoilusta. Vaimo patisti menemään lääkäriin. Työterveyden Lääkäri ei osannut sanoa sanoa mitään, vaan määräsi lääkettä ripuliin. Vähän ajan päästä menin uudelleen, nyt toiselle lääkärille. Hän pisti kolonoskopiaan. Olipa jysäyttävä kokemus itsekin nähdä monitorista syöpänsä paksussa suolessa. Sairaanhoitaja kysyi,että "onko teillä kotona joku jolle voitte kertoa asiasta". Minä vastasin" vaimo on kotona ja hyppii seinille". Hoitaja sanoi että" on paras kertoa asiasta vaikka kuinka hyppisi seinille" Vaimo sanoi, että "minähän sanoin,että et ole kunnossa". Vajaan viikon sisällä keskus-sairaalaan ja leikkaukseen. Herätessäni tunnustelin, olisko laitettu avannetta. Ei ollut, jeee. Olivat lyhentäneet paksua-suolta 30 senttiä.Olin viikon sairaalassa ja sitten passitettiin kotiin. Ensin oli kolmen kuukauden välein verikokeet, sitten kuuden kuukauden välein. näin mentiin puolitoista vuotta. Sitten oli CRP koholla ja veriarvot laskeneet. Eikun Tomografiaan, se munkkirinkula-laite. Ei löytynyt mitään. Kirurgi mietti hetken ja sanoi "pistetään mies Tampereelle yliopistolliseen sairaalaan tutkittavaksi" Siellä sitten löytyi syöpää paksusta suolesta ja imusolmukkeista pari. No leikkaukseen taas, poistettiin loputkin paksusta suolesta ja imusolmukkeista. Nyt ilmaantui myös avanne. Sitä pidettiin runsas kahdeksan kuukautta. Pusseissa olikin hommansa, välillä vuosivat ja sängyssä piti olla alunen suojaamassa lakanaa. Avanteen poistoleikkauksesta juuri ennen joulua pääsin kotiin. Ilman vaimon tukea en tiedä, kuinka olisin selviytynyt. Nyt on viimeisestä leikkauksesta vajaa viisi vuotta ja kunto on suhteellisen normaali. Lumihommia jaksaa tehdä ja näitä harrastuksiakin harrastella. Ainoa mitä vielä muistuttaa,on jalkapohjat, varpaat sekä sormet ovat arkoja ja pehmeitä sytostaattihoitojen jäljiltä. Eli kitaran soitto on jäänyt. Nyt soi sähköurut. Toivoisin että, jos jollekin tulee vastaavia oireita, niin heti lääkärille.
- mementom
Heippa kaikki!
Nykyeläkeläinen, onneksi vaimosi pysyi tiukkana, että menit tutkimuksiin. Ja olen onnellinen, että tilanteesi on nyt parempi (: Toivottavasti näin pysyykin.
Haluisin kuulla myös teidän muitten tilannetta, mites teillä menee patchy1 ja kippeenä?
Itse sain kirjeen, siinä luki, että pitää käydä verikokeissa ja sitten oli lääkärin vastaanottoaika, se on tämän kuun lopulla. En siis ole saanut mitään tietoa itselleni kolonoskopiassa otetuista koepaloista? Mutta, kaipa tuo on hyvä asia, vähän jännittää vaan kun oli tosiaan vaan, että lääkärin vastaanottoaika ja sitä ennen pitää mennä otattamaan seuraavat labrat: b-tvk, b-la, p-crp, p-krea,p-alat,p-afos, p-alb.
Olo mulla ei ole edelleenkään korjaantunut. Alan olla kyllästynyt kun ei mene ohi. Olo on tosi vetämätön, kokoajan kylmä, paitsi öisin hikoilen ja kroppa tuntuu kun olisi kokoaikainen flunssa.ap täällä (: - Pussinkuljettaja
Hei mementomori! Kurjaa, ettei olotilasi ole yhtään helpottanut. Mutta onneksi tuo lääkäriaikasi on jo lähellä ja pääset kuulemaan koepalojen tuloksia. Toivon niin tosissani, ettei niistä ole löytynyt mitään ikävää.
Kokemuksesta tiedän, että lujana pitää sairaan jaksaa olla ja vaatia tutkimuksia. Ja siksi neuvonkin sinua, että jos oireillesi ei noista koepaloista selitystä löydy, vaadi tiukasti pääsyä magneettikuvaukseen.
Kysyit tuolla aiemmin minulta vatsakivusta, että missä kohtaa kipuillut. Olen ollut niin tosi väsynyt tuon sädehoitojakson jälkeen, ja kun jälleen sain komplikaationa ison paiseen lantionpohjaan, en ole oikein jaksanut kirjoitella.
Minulla vatsakivut ovat olleet aina alavatsalla. Ainoastaan silloin, kun ensimmäisen sädehoitojakson jälkeen tulleen lantionpohjapaiseen seurauksena ohutsuolta "liimaantui" 30cm lantionpohjaan aiheuttaen suolitukoksen, on kipu ollut ylävatsalla.
Minulla nuo vatsakivut ovat aina liittyneet syömiseen. Tyhjänä vatsa on ollut aivan oireeton. Se tässä juuri on ollutkin niin kurjaa, kun syöminen kuitenkin on yksi ihmisen elämän nautinnoista, ja kun syömistä seuraa aina helvetilliset kivut, tulee siitä välttämätön paha ja pakko, joka on kuitenkin tehtävä. "Huumorintaju" ja jaksaminen ovat kyllä kovalla koetuksella jokaisella, joka näistä ruoansulatuselimistön vaivoista tai sairauksista kärsii. Ruoansulatuselimistö ja sen toimiminen on niin kokonaisvaltainen osa ihmisen elämää, ja kun se on mennyt "rikki", on särkynyt paljon.
Minulla on myös loppukuusta lääkärin vastaanotto, jota edeltävästi käyn labrassa otattamassa CEA:n, syöpämarkkeriarvon.
Vastaanotolla sitten kuulen tuon vastauksen. Arvo oli juuri ennen sädehoidon alkamista jälleen noususuuntainen, toivottavasti säteet ovat saaneet sen laskemaan.
Tuo arvo sanelee melko pitkälle, miten kohdallani jatkot menee. En oikeastaan ole jaksanut sitä miettiä. Mieli on ollut lujilla viime lokakuun leikkauksessa tulleen hermovaurion aiheuttamien kipujen vuoksi. En vieläkään pysty istumaan, kuin toisella lonkalla. Kipulääkkeitä menee reippaasti (oxycontin,oxynorm,lyrica), lisäksi aiemman kilpparisyövän vuoksi poistetun kilpparin korvaajana thyroxin, sädehoidon aiheuttaman ennenaikaiseen menopaussiin hormoni ja nyt vielä kuuriluonteisesti unilääke, kun en saa millään nukutuksi.
Oikein kauhistelin tässä yhtenä päivänä tuota pillerimäärää, näyttää samalta kuin vanhainkotimummojen doseteissa.
Mutta vielä tässä pärjätään. Ihmeellinen voimaannuttava vaikutus on näillä teidän tarinoiden lukemisella. Ettei kuitenkaan tässä ole yksin. Kun sanotaan, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, niin tässä se toimii kuin käänteisesti: jaettu oman henkilökohtaisen elämän suru, se jakaantuu pienemmiksi ja pienemmiksi, ja niiden kanssa taas jaksaa eteenpäin.
Toivon kovasti kaikille piristävää kevättä, ja että jaksaisitte kuulumisia tänne palstalle kirjoitella.
Tsemppiä!- Nykyeläkeläinen
Pussinkuljettaja on oikeassa, että nämä muidenkin kertomukset jotenkin saa huomaamaan, ettei olla yksin kokemuksiemme kanssa. Tuskin kukaan, joka itse ei ole kokenut näitä hoitoja omakohtaisesti, ei osaa kuvitella mitä kaikkea liikkuu päässä. Verikokeita, kolonoskopiaa, röntgeniä ja tietokonekuvausta itselläkin jo vuodesta 2008. Jossain vaiheessa luulin, että en ehdi nähdä lapsenlapsia, nyt on jo 2- kappaletta ja oikein papan kullanmuruja. Tänään taas verikokeita ja viikon päästä kolonoskopia. Oliskohan jo viimeinen kerta......
Olo kohtuullinen ja jaksaa tehdä askareita, mutta töissä ei varmaankaan 8-tuntia jaksaisi. Minusta on upeaa, että monet Teistä vaivaituu kirjoittelemaan tänne kuulumisia.
Hyvää kevättä kaikille ja tsemppiä!
- mullamyös
Olipa mielenkiintoista, joskin ikävää, luettavaa. Itsellänikin mahaongelmia, ja muutama vuosi sitten löytyi paksusta suolesta polyyppi. Tutkittiin, koska huomattiin, että olin aneeminen. Nyt jälleen kerran raudat heikot ja nousevat todella huonosti rauta lisistä huolimatta. Mulla oli tammikuun alussa voimakas kipukohtaus vatsassa, joka meni noin tunnissa ohi. Pian tämän jälkeen huomasin, että uloste muuttui mustaksi ja tervamaiseksi. Helmikuussa lopetin lääkkeen, jonka haittavaikutuksissa mainittiin mahdolliset suolistoverenvuodot. Lääkkeen lopettamisen jälkeen uloste muuttui normaalin väriseksi. Saattoiko olla niin, että mulle puhkesi vatsaan haava? Olen terveyskeskuksessa tutkimuksissa ja uusi aika on varattuna ensi viikolle. Hb viitteissä, vielä ainakin, mutta johtunnee rautalääkkeistä.
Kyselen asiasta sen vuoksi, koska olen ymmärtänyt, että haavat paranevat itsestään, kun ärsyke poistuu? Eikö ulosteen värin muuttuminen normaaliksi myös viitaisi siihen suuntaan, että verta ei enää vuoda (ainakaan paljon). Vatsaan ei satu paljon, ja ainoa vaiva on kurkku, joka on karhean tuntuinen (närästyskö?). Havaihduin, että mullakin vatsa kaikista rauhallisin, kun on ollut syömättä. Uloste on välillä nauhamaista ja vaihtelee löysästä kovaan.
Kyselen tässä lähinnä kokemuksista ja sen semmoisesta.- Nykyeläkeläinen
Ei sitä verta niin vain huomaa,vaatii kyllä ulostusnäytteen. Muuten samantyyppisiä oireita, kuin minulla. Paitsi ei kipua missään vaiheessa. Närästys myös oli tuttu oire. Minulla oli hemoglobiini myös alle normiarvojen. En halua lietsoa paniikkia, mutta pyydä rohkeasti tutkimuksiin.
Parempi saada selvyys, kuin epävarmuudessa arvailu. Hyvää jatkoa ja peukut pystyyn.
- mullamyös
Mitä tutkimuksia? Haastavaa tässä on se, että tk-lääkäri ei aina lainkaan ole samaa mieltä asioista.
- Nykyeläkeläinen
Minulla lähti tutkimukset alkuun siitä ulostenäytteestä, sen jälkeen kolonoskopia ja silloin löytyi paksusuolesta syöpä. Oli aika karua itsekin monitorista havaita kasvain. No onneksi hoito eteni nopeasti ja oikeasti, missään vaiheessa ei tarvinnut kipua kärsiä. Ei edes leikkausten jälkeen. Nyt on muistona palleasta alas molemmin puolin napaa olevat arvet ja entisen avanteen arpi.
Tsemppiä - Anonyymi
Nykyeläkeläinen kirjoitti:
Minulla lähti tutkimukset alkuun siitä ulostenäytteestä, sen jälkeen kolonoskopia ja silloin löytyi paksusuolesta syöpä. Oli aika karua itsekin monitorista havaita kasvain. No onneksi hoito eteni nopeasti ja oikeasti, missään vaiheessa ei tarvinnut kipua kärsiä. Ei edes leikkausten jälkeen. Nyt on muistona palleasta alas molemmin puolin napaa olevat arvet ja entisen avanteen arpi.
TsemppiäMulla oli Hb vain 78..
- KPp09
Tietoa myös täällä: http://www.suolistosyopa.fi/
Verkkolääkäri on siellä myös, ja kysymyksiä jo vastauksineen. - keskustelua.seurannut
Hei mementomori! Olisi kiva tietää mitä sinulle kuuluu?
- Anonyymi
mementomori ootko vielä hengissä?? Kerro pliis mitä sulle kuuluu näin 6 vuotta myöhemmin?
- Anonyymi
Olisi kiva tietää mien mementomori voit?
Luin 9.3.2021 nämä tarinat koska itsellä oireilu ollut jo pitkään suolistossa. On myös ibs . Nyt tutkitaan gynegologilla ens. Lonkkakipu voi olla yhteyksissä vatsa ja suolivaivoihin minulla.
Mutta miten voitte kaikki 6 vuotta sitt kirjoitelleet? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi kiva tietää mien mementomori voit?
Luin 9.3.2021 nämä tarinat koska itsellä oireilu ollut jo pitkään suolistossa. On myös ibs . Nyt tutkitaan gynegologilla ens. Lonkkakipu voi olla yhteyksissä vatsa ja suolivaivoihin minulla.
Mutta miten voitte kaikki 6 vuotta sitt kirjoitelleet?Suolistovaivoihin oikea apu on tullut, elämäntyylin rauhoittaminen, ei syö klo 18 jälkeen. Sitten ruokailun reipas keventäminen sokerit ja pullat pois. Viimeisenä kun edellämainittuja on harjoiteltu niin paasto pelkän veden kanssa on kova sana, aluksi 3pv. Sitten pidempiäkin jaksoja, kyvyn mukaan Suolisto tykkää hyvää kun saa huilata. Työ lapsiperhe ja urheilu yhdistettynä on todellinen suoliston tuhoaja. Kuin tietysti se toinenkin ääripää eli ettei tee muuta kuin makoilee ja ei liiku. Alkuun heräilee yöllä nälkään mutta kannattaa sinnitellä että nälkä menee ohi, kun tottunut ei yönälkää enään juuri tule.
Sitten varmin tapa onnistua on pyytää Jeesusta auttamaan, hän voi antaa voimia vastustaa syntiä ja parantaa sinut sairauksista mikäli haluat tehdä parannusta elämässäsi. Ja kaikista paras näissä on se ettei nämä keinot maksa mitään. Lääketeollisuus ei voi tälläisiä asioita markkinoida koska ei ole myytävää tuotetta. Sairaudet kuitenkin ovat seurausta synnystämme ja luopumista Jeesuksen tarjoamasta pelastuksesta. Se että uskovat sairastavat myös johtuu paljon siitäkin ettei pelkkä usko hyödytä mitään mikäli elät synnissä ilman halua tehdä parannusta. Herra nuhtelee rakkaimpiaan. Moni vaan eksyy armosta ja lähtee etsimään lääkäreitä eikä etsi vikaa omasta luopumisesta Jumalan ilmoittamasta totuudesta. Heprealaiskirje 12 luku kertoo siitä kuinka ihminen joka seuraa herran nuhteli on saava siitä kiitoksen herralta ja parantumisen.
Hei! Oli todella mielenkiintoista lukea teidän kokemukset jäin kovasti kaipaamaan menentomori sun kuulumisia. Itsellä samat oireet kuin sinulla. Toivo et näät tämän. Sydän:)
- Anonyymi
Oon N18 ja luulen että mulla on suolistosyöpä.. Verta ulosteessa ollut jo n.2 vuotta mutta vaan vähän ja sillon ku on ummetusta. Nyt viimesen 2 viikon aikana verta on tullut ihan järjetön määrä, koskaan ei oo ollu ulosteessa niin paljoa verta eikä vessapaperissa. Kirkkaanpunaista siis väriltään. Ja nyt joka kerta siitä lähtien kun oon käynyt kakalla niin on tullut kamalasti verta. Sitä on todella paljon vessapaperissa, niinku menkat olis. Ja myös ulosteen pinnalla ja välissä!! Ei oo muita oireita mutta pelottaa että tää on syöpä :(
- Anonyymi
Luultavasti on peräpukamia jos helakkaa verta. Kantsii käydä lääkärissä kuitenkin
- Anonyymi
Ei välttämättä,voi olla että peräsuolessa olevat peräpukamat on puhjenneet..punainen veri ei ole niin vaarallista!Meneppä lääkäriin kuitenkin lääkäriin,peräsuolen tähystyksellä asia selviää ja saat mielenrauhan
- Anonyymi
Hei! Olisi kiva kuulla mitä keskustelun aloittajalle ja muille kommentoijille kuuluu? Löytyikö oireisiin syytä?
- Anonyymi
Olen 25 vuotias mies ja minulla on perä pukamia 2 johtuu kaiketi kovasta ulostuksesta ja liika istumisesta todenäköisesti ja kärsin myös refluksista tänä aamuna oli ensinmäistä kertaa lievää pahoinvointia ei tullut oksennus ja jos en väärin luule niin on aiks vaihtelevaa ulostusta ja joskus suolisto ei tyhjene kunnolla ja se ongelma on yleensä vasta jos uloste on tosi löysää että saa käydä aika piakoin uudestaan nii kyselisin että mahtaako olla mitään vakavaa
- Anonyymi
Kyselen vain että kuin moni teistä on selvinnyt kyseisestä syövästä?
hautaanhan se vääjäämättä vie ainakin omalla kohdalla 😌, ei siitä pääse yli eikä ympäri... kun en "hoitoihin" mene. tosin selviytymisprosentti muutenkin lähes 0, kuten sisäelinten syövissä lähestulkoon aina. voi olla että useammankin vuoden kituan vielä, mutta se ei oo ihmisarvost elämää, sen voin sanoo 🎗️
Hei, oikein paljon kiitos kysymyksestä. kokemusta on 😌 aivan järkyttävät kivut tällä hetkellä 😓 itseaiasiassa alunperin keuhkoista lähtenyt aika räväkästi leviämään... en toivoisi sitä edes pahimmalle vihamiehelle 😢 toki onneksi menee välillä hetkeksi ohi jolloin pystyy nukkumaan edes en pienen hetken 😴 tai voinnin salliessa tekemään edes hetken jotain järkevää. tälläkin hetkellä vaan makoilen kotona hirveissä tuskissa sattuu aivan prksti... 😪😭 panadolia mennyt taas koko purkillinen 💊 ensiapuna tähän ⚕️... ei auta kun rukoilla luojaa apuun 🙏 🎗️
- Anonyymi
Hei sinä viimeksi kirjoittanut!
Itse tiedän, monistakin kokemuksista, että elämää ei ole pelkästään tämä fyysinen olotila. Kun minun isäni oli kuolemankielissä, hän kävi siellä rajan takana. Hän palasi sairaalasta kotiin ja kertoi, ettei olisi sieltä toiselta puolelta mitenkään tahtonut tulla pois. Me kaikki kuolemme kerran niin kaltaiseni tavantallaajat kuin suurmiehetkin!
Se on tosiasia.
Itse olen miettinyt kuolemaani neljä vuotta. Olen kai tehnyt tilit selviksi.
Haluaisin tehdä asioita, jotka lohduttavat kuolevaa tai sitä pelkäävää...
Muuta en voi sanoa kuin pelko on aivan turha! Vastassa siellä jossain on jotain, mitä et edes uskonut olevan olemassakaan.
Tämä elämän virta kyllä kantaa, Älä pelkää! Edessäsi on jotain äärimmäisen kaunista ja ihanaa. Kuuntele vaikka Pekka Strengin laulu, Sydämestäni portin löysin!
Me kaikki löydämme sen portin, usko vain!
Rakkain terveisin Asta - Anonyymi
Mulla löytyi suolistosyöpäseulonnassa verta ulosteessa,
sitten pikaiset tutkimukset ja2kk. kululuttua leikkaukseen.
Nyt kulunut leikkauksessta n.1.5vuotta.
Tällä hetkellä seurannat 3kkvälein.
Kolonoskopia tammikuussa.
Tsemppiä kaikille - Anonyymi
Lisään vielä edelliseen,että peräsuoli poistettiin.
Olen siis avannepotilas.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124090MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822101Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5501658Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin991405Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671127Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331048Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt216943Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60893- 171864
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3838