Älä lisää tarpeettomasti huonelämpö.

1 asteen lämmönlisäys, nostaa lämmityskustannuksia 5%.

Ihan sama, meillä pitää voida olla sisällä kevyissä kamppeissa ja lämpöä on talvella 23-24 astetta.

Haa, kannattaa rakentaa siis talo, jossa ei ole ikkunoita ollenkaan.

Lämmityspatterit täysille vaan!!

Vain varakkailla on varaa hankkia kallit lämmöntuottovempeleet, törsätä lämpöä harakoille sekä pilkata toisia jotka pyrkivät vähentämään energiankulutusta.
Kaikilla ei ole varallisuutta tai edes haluja kerskalutukseen.
EU ja maamme energiatehokkuus tavoitteeseen on asetettu energiankulutuksen vähentämiseen.
Vain omaa kukkaroasi sinä kevennät ja asetetuista tavoitteista viisveisaat.

Suurin osa maamme pienkiinteistöistä vuotaa lämpöä ja kylmää ulkoilmaa.
Vähäinen osaaminen ja tietomäärä nostaa lämmityskustannuksia 10-20 %.
Kun ylimääräistä rahaa on, niin mikäs siinä.

" Älä lisää tarpeettomasti huonelämpöä".
Huonelämmön nostaminen lisää aina lämmityskustannuksia.
Jokaisen asteen lämmön-nostaminen lisää lämmityskustannuksia a 5%.
Huonelämpöjä joudutaan yleensä nostamaan kosta lämpö karkaa jostakin kohtaa ja huoneeseen tulee tilalle kylmää ulkoilmaa.
Tiivistämällä ikkunat, ovet ja niiden lämpöeristykset estetään lämmön karkaaminen ja kylmän ulkoilman pääsy huonetilaan.
B&D pistelämpömittarilla voidaan tarkistaa muut lämpöä vuotavat liitoskohdat.

Vasta tiivistystoimien jälkeen tarkistetaan ilmanvaihdon säädöt ja toiminta

"Tehokkain tapa". Järkeen meneviä, edullisia, pienitöisiä ja tehokkaita lämmitysenergian säästöohjeita.

Pistelämpömittarilla nuo kaikki lämpövuotokohdat löytyy. Kiitos

Talvipakkasilla ei kai kukaan mene ulos t-paidassa ja sortseissa. Kuitenkin jotkut haluavat olla talvella sisällä tässä asussa. Miksi?

Muuten huonelämpötilan yhden asteen muutoksen vaikutus energiankulutukseen on 5 % silloin kun ulko- ja sisälämpötilojen ero on 20 astetta. Yleensä ulkolämpötila on alempi eli yhden asteen eron vaikutus on 2 - 5 prosenttia, ei 5 %

Tuo on teoriatietoa. Kokeile asiaa käytännössä, pakkaskautena. Kyllä se on aina 5 % tai hyvinkin lähellä viittä prosenttia.

Lämmitysenergian tehokasta käyttöä ei pidä säädellä asumismukavuutta heikentävillä ja kosteusvaaroja lisäävillä sisälämpötiloilla.
Oikeat sisälämpötilat määräytyvät, huoneen ilmavirtausten eli ilmanvaihdon ilmavirtausten ja vuotoilman aiheuttamien ilmavirtojen mukaan.
Ilmavuotokohdista tulee sisätiloihin kylmää ulkoilmaa ja poistuu lämmintä sisäilmaa. Keskity tähän asiaan.
Toimiva ilmanvaihto ylläpitää terveellistä sisäilmaa, joka aiheuttaa myös lämmityskustannuksia. Säädä ilmanvaihtoa.
Terveyden ja kiinteistön ylläpito pitäisi aina olla etusijalla ja lämmitysenergian kiihkomielinen säästö vasta sen jälkeen.

Minulla lämminta nyt talvella on ollut 12-- 16 astetta, riippuen ulkolämpötilasta. Lämmitän vain pelkilla puu-uuneilla, sähköpattereita ei ole vara laittaa päälle koska ne syö vanhassa ok-talossa aivan sairaasti sähköä. Toivottavasti ei itse sairastu, mutta elihän ne ennen kylmemmissäkin oloissa. Onneksi talvet on lämmenneet.
Paras ulkolämpötila olisi korkeintaa -5 astetta silloin uunit jaksavat pitää lämmön jotain 17-18 asteessa. Siitä kun pakkanen kovenee talo viilenee totaalisesti.
Kun lämpötila laskee jonnekin -20 tienoille on sisällä lämmintä 12--14 riippuen siitä poltatko kahdessa uunissa kaksi kertaa vai kerran päivässä. Saa olla sisälläkin reilusti päällä että tarkenee. Nyt on -9 pakkasta ulkona ja sisällä uunien lämmitysten jälkeen 16.

Ääripäät ovat asia erikseen. Yleisesti voidaan sanoa, että etenkin pientaloissa on enimmäkseen paljon puutteita ja sairauksille altistavia asioita. Yleisimmät ja toistuvat puutteet.
Täysin ala-arvoisia ja puutteellisia ilmanvaihtoja. Tästä seuraa poikkeuksetta kosteusongelmia ja terveydellle haitallisia sisäilman laatuja. Vetoisat ja harvat liitokset aiheuttavat myös kosteusongelmia, huonoa sisäilmaa ja kalliita lämmityskustannuksia.
Hallittu ilmanvaihto ja tiiviit rakenneliitokset eivät ole pientalohaltijoiden osaamisalueita.

Miksi tiivistää ovi ja ikkunoita, mulla ainakin sellainen laite joka pumppaa lämmintä ilmaa ulos koko ajan ja sitä ei saa rakennusvalvonnan määräyksestä milloinkaan sammuttaa

Hallittu
Hallittu ilmanavihto, tarkoittaa että jostakin tulee sisätiloihin vain suodatettua korvausilmaa ja poistuu sille tarkoitettua kanavaa pitkin. Räppänä ja suodatin ei maksa paljon.

Koneellisessa ilmanvaihdossa on tärkeintä rakennuksen tiiveys ja ilmanvaihdolle aika-ajoin suoritetut säätötoimet.

Sisätiloille suositellaan 21 asteen lämpötilaa. Tämä on mahdollista vain, jos huone on liitoksistaan sekä ikkunoiden ja ovien kohdista ilmatiivis.
Lisäksi huonetilaan ei saa johtaa suoraan kylmää korvausilmaa.
Jos aikoo laskea huoneiden lämpötiloja, on edellä mainituille asioille tehtävä jotakin.
Nykyisten talojen oikeat sisälämpötilat ovat noin 22-24 astetta.

Sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella, nostaa lämmityskustannuksia 5 % ja kahden asteen nostaminen, lisää lämmityskustannuksia yli 10 % jne.
Sisälämpötilan laskeminen yhdellä asteella, laskee lämmityskustannuksia 5 % ja jne.

Lämpötiloja nostetaan yleensä, vuotoilman aiheuttamien kylmien ilmavirtausten vaikutusten vähentämiseksi.
Vuotoilman poistaminen, mahdollistaa huoneen lämpötilojen laskemisen ja asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä.

Eikö talvella voisi vain yksinkertaisesti pienentää poistoilman tehoja.
Silloin huonetilaan tulisi hitaammin uutta kylmää ilmaa ja kerkiäisi paremmin sekoittua huoneen lämpöiseen ilmaan.
Eihän ilmanvaihtoa saa missään olotiloissa poistaa kokonaan.

Tiivitäminen taitaa olla ainoa edullinen ja tehokas keino millä poistaa vedon tunnetta ja lisää huoneen lämpötilaa. Putoaako lämmitysenergian kulutus?

Ikkunoiden ovien ja niiden rakenneliitosten tiivistäminen on ainoa tapa varmistaa ilmanvaihdon toiminta säätöjen mukaisesti.
Ikkunoiden vaihto ei ole mikään edullinen tapa tiivistää ikkunat, koska niidenkin tiivisteet on vaihdettava aika-ajoin.

Jos ikkunat ja ovet eivät ole ilmantiiviitä, on kaikki muutkin energiantehokkuusparannukset melkein turhia ja kalliita toimenpiteitä.
Vain ilmatiiviit ikkunat, ovet ja niiden rakenteet mahdollistavat hallitun ilmanvaihdon.

Maamme rakennusmääräyksistä puuttuu vanhojen rakennusten ilmantiiveysmääräykset.