Yleltä bongattua: "Kauppalehden haastattelema Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti on sitä mieltä, että suomalainen voisi ruotsalaisen tavoin laittaa rahojaan muuallekin kuin asuntolainan lyhennyksiin."
Meillä on lainaa 150000€. Mieluummin torppaan korkoriskiä, kuin lihotan rahastojenhoitajia.
Meillä on lainaa 150000€. Mieluummin torppaan korkoriskiä, kuin lihotan rahastojenhoitajia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos teillä on lainaa 150000euroa niin lyhennä vaan,se on oikeastaan vähän pakkokin,se riippuu sinun iästäsi ja tuloistasi voisiko sijoittaa samalla muualle,ei siis autoihin ja muuhiun romuun mutta tulevaisuutta ajatellen kuten tuleva eläköityminen.
Kaikkea elämänsä tienestäjä ei kannata upottaa asuntoon,se olisi suurin virhe tässä ainoassa elämässä.
Ruotsista ei kannata ottaa mallia ,he eivät näet juuri lyhennä vaan hassaavat kulutukseen,edessä onkin nyt ruotsissa muutosten tuulet,heillä muuttuu sävelet ja lainoja pitää alkaa maksamaan juuri sen takia koska pankkeja pelottaa todella.
Ruotsiin mitä ilmeisemmin on muodostumassa suuri lama,kansa ei pysty kuluttamaan enään kun lainoja aletaan lyhentämään,tätä ei ruotsissa ole ymmärretty alkuunsakaan.
Suomalaisten ei pidä ottaa mallia tai jos otetaan niin otetaan se hetkeksi ja kulutetaan jolloin saadaan talous hieman piristymään,samalla otetaan alv:vero 24% 8 % niin alkaa kauppa käymään.
Aivan. Tuosta alvista pitäisi päästä tykkänään eroon. Se vaan kun tästä verosta on tullut jo keskeisin ja suurin valtion verotulo. Se siis on jo suurempi kuin valtion progressiivinen tulovero. Toki valmisteverot ovat vähän samanalinen painolasti ja nekin ovat iso veroluokka. Vaikka se toivottomalta tuntuisi niin edes vähä vähältä pitäisi pyrkiä tätä alvia laskemaan. Se vaan kun politikot aina räknäilevät miten taas joku 1 prosentinkin alvia korottamalla saataisiin budjettiin paljon verotuloa törsäiltäväksi eikä se missään tuntuisi eikä kukaan edes sitä huomaisi. Mm. tämä ruotsalaisten entinen puheenjohtaja Wallin ehdotti viime vaalien alla alvin muutaman prosentin korottamista budjettivajeiden korjaamiseksi, kun sillä hänen mukaansa saataisiin helposti kehitettyä lisää rahaa budjettien tilkkeeksi, no nostivatkin nämä sitten taas alvia.
Ennen eu:ta meillä ei ollut lainkaan alvia. Sen tilalla oli liikevaihtovero joka veroluokkana oli paljon pienempi ja kohdistui toisin kuin mitä tämä alvi.
Noin 76 kuukautta jäljellä. Mieluummin ajattelen tätä aikana kuin euroina.
Minusta Ruotsissa on hyvä malli.
Oletteko te koskaan miettineet, että kenelle näitä omistusasuntoja oikein maksatte, itsellekö luulette maksavan?
Se on niin että perikunta korjaa hyödyn. Minä toimisin niin, että maksaisin rahoituskulut ja vähän lyhentäisin pääomaa.
Suurimmasta osasta suomalaista asuntokantaa ei kukaan, ei edes perikunta korjaa enää hyötyjä. Tilit on nostettu ja niillä joilla ei ole, ei sitä enää koskaan tule olemaankaan.
150 000 on jo sellainen velkapotti, että sen voi kokonaisuudessaan laskea tappioksi. Talo johon laina kohdistuu, tulee niiden 76 velanmaksukuukauden aikana pudottamaan hintaansa sen maksettavan 150 000 euron verran. Näin ainakin satavarmasti silloin, mikäli talo on ollut hintaluokassa 350 000 euroa.
Koska kerran virheinvestointi on jo tehty, lienee kiivas maksutahti ainoa järkiliike enää. Tuolla taustalla tuskin on viisasta lähteä sijoitusmarkkinoille. Samalla tavalla sielläkin virheajoittaja kynitään putipuhtaaksi.
Kieltämättä on harmillista että elämän perushyödykkeillä toisia jallitetaan aivan säälittä.
"Oletteko te koskaan miettineet, että kenelle näitä omistusasuntoja oikein maksatte, itsellekö luulette maksavan?
Se on niin että perikunta korjaa hyödyn. Minä toimisin niin, että maksaisin rahoituskulut ja vähän lyhentäisin pääomaa."
Eli ei siis ole ostettu asuntoa.
Noilla eväillä se jää ostamattakin.
Luuletkos, että kukaan antaisi lainaa jos sanelet itse nuo ehdot. Minä kylläkin näyttäisin heti ovea, jos velanottaja luulee, ettei tarvitse maksella ihmeemmin pääomaa pois.
Herää todellisuuteen.
Jotta pystyt arvioimaan tappiota, niin sinun pitää pystyä kertomaan verratuna mihin vaihtoehtoon tappio suhteutetaan.
Tämä jäi kertomatta niin muutoin arvoituksellisessa viestissäsi. Joskin tämähän on tyypillistä ihmisille, jotka ovat pahasti vajain tiedon ja taidon varustettuja.
Ikuisen nousun vaihtoehtoon tai edes siihen muulipiireissä viimeaikoina suosiota saavuttaneeseen "vakaiden hintojen" illuusiovaihtoehtoon. Katsos kun monet mattimyöhäiset ostelivat asuntoja laput silmillä velaksi kuplassa vielä 2011 vuonnakin.
"Vakaiden hintojen" vaihtoehdossa takkiin tulee se rommaus, vaikkapa 150 000 ja nousu-uskovaisuuden osalle koituu lisäksi tappioksi toteutumaton nousuodottama, vaikkapa 100 000 euroa. Kokonaispersnetto siten 250 000 ja se kaikki on nettona pois omista tai perikunnan odotuksista.
Osakkeita voi ostaa suoraankin, ei siihen tarvita rahastoa väliin. Tosin 150000 on vielä sen verran suuri summa, että riskiä olisi hyvä pienentää. Jarruttelun aika on sitten, kun vapaata varallisuutta - siis muuta kuin asunto - on enemmän kuin lainaa. Vasta siinä vaiheessa asunto on turvassa.
Suomalaisten pitää ottaa mallia Ruotsista. Se on Nina Arkilahden viesti.
http://www.kauppalehti.fi/omaraha/suomalaiset asuntovelalliset, ottakaa oppia ruotsista/201412713216?ext=ltr&utm_source=email&utm_medium=28-12-2014&utm_campaign=uutiskirje
Olisikohan Handelsbankilla tassa uutisessa pikkusen oma lehma ojassa? Mista se pankki saa korkotuloja, joista se elaa, jos kellaan ei ole lainaa?
Täällähän tuhnut ovat sanoneet, ettei pankki tykkää siitä, että jättää lyhentämättä. Eli kumminpäin se nyt on?
Kannattaa jättää lyhentämättä, jos on minimarginaali ja 3kk euribor.
Jos taas on joku sikakallis korkosuoja ja 2% marginaali 4%+ kokonaiskorolla, niin lyhentäminen alkaa jo kannattaa.