Mulla on jo pitemmän aikaa ollut henkisesti tosi paha olla. Aluksi ajattelin että se on vain ohimenevää mutta tämä vaan jatkuu ja jatkuu ja pahenee. Tuntuu ettei mulla oo enää mitään. Oon rikkonu välit lähes kaikkien kavereiden kans, häpeän perhettäni, ei mitää harrastuksia mihin vois purkaa tätä ja tuntuu vaa ettei millää oo
mitään väliä!
Olin ennen elämän ilonen ja energinen mutta nyt. Toivon jopa kuolemaa! Oon luonteeltaa tosi sulkeutunu ja en osaa puhuu mistä siksi mua raivostytaa kun jokainen vain hokee että kannattaa puhua jollekki!! No voi jumalauta jos ei osaa tai halua puhua nii pitääkö sitte vaan kuolla pois tai selvirä omillaan.
Miten tän saa helpottumaan??
Sori sekavaa tekstiä
mitään väliä!
Olin ennen elämän ilonen ja energinen mutta nyt. Toivon jopa kuolemaa! Oon luonteeltaa tosi sulkeutunu ja en osaa puhuu mistä siksi mua raivostytaa kun jokainen vain hokee että kannattaa puhua jollekki!! No voi jumalauta jos ei osaa tai halua puhua nii pitääkö sitte vaan kuolla pois tai selvirä omillaan.
Miten tän saa helpottumaan??
Sori sekavaa tekstiä
Vastaukset 2
Vanhimmat
No niin se vaan on et helpointa on puhuu jollekki :/ Psykologit/psykiatrit (lieneekö väliä kumpi?) on musta siitä hyvii et ne kyllä kyselee jos et itte osaa puhuu. Tosin kesti ainakin ittellä hetken ennenkö löysin sopivan koska niitäki on aika monee junaan. Ja musta kannattas alottaa joku harrastus, jos ei ny mitkää sellaset huvita joissa on paljo ihmisii samoissa harkoissa, alota vaikka joku mitä voit tehä yksi kotona (ja miksei ny muuallaki). Tai sitte vaikka opetelet soittaa jotai ja otat yksityistunteja (ne on kyllä iha vitu kalliita). Tän enempää mun on vähä vaikee auttaa ku en tiiä tilannettas paremmi.
Aika samanlainen olo itellä. kaikki sanoo et mee puhuu jollekki mut se on vaikeeta ja en yksinkertasesti luota kehenkään tarpeeks..:(