pakkomielle olla täydellinen?

Mul on tapana pyrkiä täydellisyyteen koko ikäni mulle on hoettu et 9 kokeesta riittää mut musta itestäni se ei oo tarpeek joissain aineiss. Mun todistus oli hyvä 9.4 ka mutta en ollut yhtään iloiinen koska ystävilläni oli 9.5. Tunsin itseni huonoksi koska olin huonompi kuin he. Jos teen jotain teen sen kunnolla ja mahdollisimman täydellisesti. Pelkään myös epäonnistua ja siksi vieritän selllaiset asiat mistä en ole varma ja saatan epäonnistua muille. Mikä avuksi haluan eroon täydellisyyden tavoittelusta koska se aiheuttaa minulle vain pahaa oloa ja stressiä!
7277
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

vedä muutamasta kokeesta 5-, ni kyllä rupee 9 ja10 taas maistumaan..

Äänestä

Ei kannata verrata itseään muihin siitä johtuu alemmuuden tunne,teet vaan parhaasi se riittää.Älä ole niin ankara itsellesi,relaa elämäs on muutakin kuin koenumerot.

Äänestä

Älä vertaa itseäsi muihin. Itse aina tein niin ja olin jatkuvasti masentunut, pohdin jopa itsemurhaaa. Onko joku painostanut sinua olemaan "parempi" kuin muut? Ei semmosta kannata kuunnella. Kannattaa puhua jollekin ystävälle tai psykologille asiasta. Ei elämä mitään suorittamista ole, eikä tarvitse olla. Kukaan ei ole määrännyt ottamaan paineita elämästä, miksi siis ottaa?

Äänestä

Olen itsekin perfektionisti ja luku-aineiden keskiarvo on 9.9. 9.4 on jo todella hyvä eikä sitä tarvitse parantaa. Suomen parhaimpiinkin lukiohin pääset keskiarvollasi. Älä turhaan vertaile itseäsi muihin. Suhtaudu itseesi ja epäonnistumisiinkin ymmärryksellä, olet fiksu ja hyvä juuri tuollaisena! Yksittäisillä kokeilla ja arvosanoilla eikä kyllä ka:llakaan ole loppujen lopuksi elämässä paljoa merkitystä. Eikä niistä kannata stressata. Kaikkea ei tarvitse tehdä satasella eikä kaiken tarvitse olla pelkkää suorittamista. Keskity mukaviin ja sinulle tärkeisiin asioihin. Nauti elämästä!

Äänestä

mun huonoin keskiarvo on 6.4 ja paras 7.4 ja en stressaa mistään mitään. Pelkästään se oli päämääränä että pääsen luokalta toiselle. Mun äitikin sano vaan että ne on numeroita....jos ei kiinnosta mennä kouluun niin älä mene vaan pidetään yhteinen vapaa päivä :) Ne oli hienoimpia yhteisiä hetkiä kun sai vaan jäädä kotiin äitin kanssa ja ihan luvalla....ei kuule ollu mitään paineita vaikka taas kouluun mennessä sattu olee joku koe tms.....Tuntu hullulta että jotkut samalla luokalla olevat luki ja luki ja harjotteli kokeisiin kaikki välitunnit ja oli ihan paniikissa kun koe alko....se on aika säälittävää. Ja se on just niin että ne on vaan jonkun ihmisen antamia numeroita ja ei ne loppujen lopuks mitään muuta merkkaa kun että pääset ehkäpä just johonkin lukioon..

Itse selvisin omasta mielestä tosi hyvin peruskoulun ja sitten ammattikoulun ja töihin kun pääsi niiin kukaan koskaan mitään koulunumeroita kyselly....töitten jälkeen lähdin yrittäjäksi ja voi kuule nyt menee loistavasti....joskus on tullu mieleen että mitenhän niillä hikipinkoajilla menee jotka mun luokalla oli, että onkohan niistä kukaan oppinu ottamaan asioita vähä helpommin :)

Äänestä
  • Mulla on ihan sama ja tiiän et mun ongelma on perfektionismi mut alkuun sitäkään en voinu itselleni myöntää
    haluaisin päästä täst eroon ku jotenki saa jatkuvasti käydä kilpailua ittensä kanssa, nostaa rimaa eikä mikään oikeen tunnu miltään tai asioista ei pysty nauttimaan kun pitää ressata sitä et kaikki sujuu täydellisesti

    eikä se auta vaikka sulle sanottais et ota rennommin, älä oo niin ankara itelles ja miks pitää aina tehdä kaikki niin täydellisesti :(

    Äänestä

Perfektionismi on piirre jonka kanssa on elettävä, itse pidän siitä piirteestä itsessäni, koska minusta se ei ole ottanut valtaa.
Arvomaailma kuntoon, mikä sinulle on tärkeätä, mistä pidät, mikä sinusta tulee isona. Kun tiedät vastauksen noihin kysymyksiin on sinun helpompi pitää tavoitteet realistisina ja huomaat jos olet järkevä ettei koulu edes sijoitu arvomaailmassa korkealle. Jos koulu tuntuu tärkeimmältä asialta niin melkeinpä kannatan ammattilaiselle juttelemista. Huolehdi että elämässäsi on jtn miellekästä (harrastus&ystävät).

Äänestä

Kommentoi aloitusta


stressaantunut kirjoitti:

Mul on tapana pyrkiä täydellisyyteen koko ikäni mulle on hoettu et 9 kokeesta riittää mut musta itestäni se ei oo tarpeek joissain aineiss. Mun todistus oli hyvä 9.4 ka mutta en ollut yhtään iloiinen koska ystävilläni oli 9.5. Tunsin itseni huonoksi koska olin huonompi kuin he. Jos teen jotain teen sen kunnolla ja mahdollisimman täydellisesti. Pelkään myös epäonnistua ja siksi vieritän selllaiset asiat mistä en ole varma ja saatan epäonnistua muille. Mikä avuksi haluan eroon täydellisyyden tavoittelusta koska se aiheuttaa minulle vain pahaa oloa ja stressiä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu