Kamu viiltelee...

sitten ei viiltele enää!

Ketä?.no sano sen vanhemmille että toimittaa pehmustettuun huoneeseeen

...mut en tajuu tosta viiltelystä lasta enkä paskaa! Mitä järkee siin on? Ottais vaiks punasen kynän ja vetäis kädet täytee niit jälkii... Ei pysty tajuumaa!!

Vaihtoehto viiltelylle ja itsarille

Tässä monet ovat esittäneet ongelmien ratkaisuksi joko viiltelemistä tai itsaria eli itsetuhoista käyttäytymistä, mutta minä esitän teille vaihtoehtoisen menetelmän, joka voi auttaa teidän ongelmissanne.
Kerron ensin omista kokemuksistani, sitten psykordaamamenetelmästä ensin omin sanoin ja sitten muutaman linkin aiheeseen liittyen mm. Psykydraamayhdistyksen linkin http://www.psykodraama.net
ja Ihmissuhdetyö ry linkin http://www.ihmis.fi/framest.htm
Psykodraamaterapia

Itselläni on ollut ikävä lapsuus äiti hakkasi aina ja isä oli alkoholisti ja olen menettänyt eri syistä johtuen lähes kaikki ystäväni v.2002, jolloin koko maailmani romahti ja menetin kaiken ja samoin oli hiljattain v.2004 joulukuun alussa yhden parhaan 6.v kestäneen viimeisen ystäväni menetys, jolloin menetin luottamuksen ihmisiin sekä kuolin tunteen tasolla, mutta noista kaikista olen selvinnyt myös viimeisestäkin psykodraaman keinoin.

Psykodraama soveltuu itseterapeuttiseen omien kielteisten alitajunnallisten tunteiden, ajatuksien, turhautumien, pelkojen, traumojen, pakkomielteiden, tapojen, vanhojen kaunojen, vihamielisyyksien ja muiden vaikeiden asioiden ja kaavojen yms. käsittelemiseen ja kohtaamiseen.
Menetelmiin kuuluu visualisointia, mielikuvituksen käyttämistä, roolipelaamista tai näyttelemistä ja psykodraamaa. Halutessanne voitte vahvistaa tunnelmaa käyttämällä rekvisiittana mm. musiikkia, kynttilöitä, koruja, rooliasuja, astioita, teatteriveistä (suositellaan turvallisuussyistä) ym.vast. Yleensä tämä toimii parhaiten yksin, kun ei tarvitse jännittää toisten läsnäollessa tai jos sovitte keskenään voi sen tehdä useampien ihmisten kanssa samanaikaisesti esim. siinä tapauksessa se sopii, jos asia on yhteinen ja haluatte käsitellä sitä tämän menetelmän avulla. Aina rekvisiitan käyttö ei ole tarpeellista, joskus riittää pelkkä visualisoinnin ja mielikuvituksen käyttö, yhdistettynä liikkumiseenne. Rekvisiitan käyttö on vapaaehtoista ja jos ei jaksa tai viitsi kerätä rekvisiittaa ympärillesi, sinun ei ole pakko tehdä sitä. Myös osittainen rekvisiitan käyttö on sallittua, se on harkintasi varainen.

Ihan ensiksi valitse sopiva rauhallinen ympäristö / paikka (se voi olla kotisi oma huone, tai mikä muu tahansa paikka käy tai vaikka sellainen paikka, joka vastaa käsittelemääsi asiaa), jossa sinua ei häiritä kesken kaiken ja varaa siihen tarvittava aika (yksinkertaiseen visualisointiin riittää 5-15min, monimutkaisempaan käsittelyyn voi mennä jopa useita
tunteja). Voit toki jakaa saman asian käsittelyn useampaan kertaan, tai toistaa säännöllisesti/epäsäännöllisesti tarpeen vaatiessa. Kun aloitat, kannattaa ensin rentoutua, käytä apunasi mitä tahansa keinoa, jolla pääset rentoutumaan sopivaa
musiikkia, itsesuggestiota ym. Keskity vain yhteen asiaan kerrallaan tai niihin asioihin, jotka liittyvät käsittelemääsi asiaan, unohda kaikki muut asiat. Kun olet käynyt läpi käsittelemäsi asian, voit hiljalleen palata normaaliin tietoisuudentilaan mm. laskemalla hitaasti kymmenestä yhteen tai vain antaa itsesi rauhallisesti palautua. Joskus puhelimen soitto tai muu sellainen kova äkillinen ääni voi pelästyttää sinut ja säpsähdät nopeasti normaaliin
tietoisuudentilaasi. Silloin myös käsittelemäsi asia keskeytyy, mutta voit myöhemmin jatkaa sitä siitä mihin jäit. Äkillisessä keskeytyneessä tapauksessa voi olla, että ”roolisi” jää päälle, sen tähden jos et enää halua häiriön jälkeen jatkaa, niin sinun on saatava itsesi rauhallisesti palautumaan kokonaan. Jos taas päätät jatkaa häiriön loputtua on sinun saatava itsesi taas sopivaan rantoutuneeseen tilaan ja oikeaan tunnelmaan. Yksinkertaisessa visualisoinnissa riittää
kun istut mukavassa asennossa tuolissa tai makuulla sängyssä/sohvassa/lattialla ja laitat silmäsi kiinni ja visualisoi asiasi. Lisätietoa saat tavallisesta visualisoinnista ja alitajunnan menetelmistä tämän artikkelin lopussa olevasta
kirjallisuusluettelosta.

Monimutkaisemmassa käsittelyssä sinä itse liikut aivan fyysisesti luomassasi mielikuvitus-ympäristössä. Siis
todellisessa maailmassa voit liikkua tilasi sallimmissa rajoissa - silmät auki ettet törmää mihinkään – mutta keskityt katselemaan ja näkemään kuitenkin mielikuvitus ympäristöäsi. Voit käyttää halumaasi rekvisiittaa, mutta kohdistat
ne mielikuvitus ympäristön kohteisiin, ei oikeisiin. Rekvisiitalla luot oikean tunnelman ja suuntaat huomiosi sekä ajatus- ja tunne energiasi niiden avulla visualisoimaasi kohteisiin. Se millainen vaikutus niillä on, riippuu siitä mikä on suhteesi käyttämääsi symboliikkaan ja vertauskuviin, ne voivat muuttua oman uskomuksesi ja lähtökohtasi mukaisesti. Symbolien käyttäjä luo itse sille haluamansa merkityksen. Voit liikkuessasi toimia kuin toimisit mielikuvitus-ympäristössäsi. On tärkeää, että saavutat mahdollisemman aidon olotilan, herätä itsessäsi mahdollisemman voimakkaat
tunteet ja sellaiset piirteet ja ominaisuudet voimakkaasti ja vapaasti esiin niitä, joita haluat käsitellä ja kohdata. Anna niiden tulla, älä yhtään pidättele, mutta muista, että ne kohdistetaan vain ja ainoastaan mielikuvitusympäristössäsi oleviin kohteisiin, ei oikeisiin. Ensin keräät tarvittavan rekvisiitan, puet rooliasun päälle, laitat korut kaulaasi ym. Sitten valitse mitä asiaa haluat käsitellä itsessäsi. Valitse siihen liittyvä sopiva teema ja luo visualisoimalla sopiva ympäristö. Voit käyttää inspiraation ja mielikuvituksen lähteinä mm. sopivia elokuvia, muita ohjelmia, TV-sarjoja, lehtiä, sarjakuvia, medialähteitä, dokumentteja, kirjoituksia, uskomuksia, omasta uskonnollisuudestasi olevia vertauskuvia, symboliikkaa ym. tai lainata niitä muilta uskonnollisuuksilta, kaikki on sallittua.

Kerron seuraavaksi muutamia esimerkkejä: Jos olet esim. vihainen jollekin ihmiselle, joka on ollut sinulle epäoikeuden-mukainen, niin kuvittele mielessäsi tämä ihminen luomaasi mielikuvitus-ympäristöön ja purkaa vihasi tähän mieli-kuvitushahmoon. On tärkeää ettet tässä vaiheessa pidättele, vaan anna mennä täysillä, koska todellisuudessa et tee mitään tälle henkilölle, eikä hän vahingoitu. Sitten kun olet purkanut kaiken vihamielisyytesi luomaasi mielikuvitushahmoon ja tunnet itsesi olevan tasapainoinen sekä rauhallinen, olet puhdistanut itsestäsi pois kaiken vihan ja negatiivisuuden. Sitten kun lopetat ja palaat todelliseen elämään ja tapaat myöhemmin todellisessa elämässäsi tämän samaisen henkilön, ei sinulla ole enää mitään syytä vihata häntä, eikä sinussa herää mitään muitakaan negatiivisiä tunteitä tätä henkilöä kohtaan ja voit osoittaa tavallista ystävällisyyttä tai muuta aivan normaalia suhtautumista tähän toiseen ihmiseen.

Tai jos käsittelet ikävää, traumaattista kokemustasi, kuvittele tapahtuma uudestaan ja luo siihen sellainen
ympäristö, joka oli todellisen tapahtuman aikana, yritä tehdä siitä mahdollisemman tarkka pienintä yksityiskohtaa myöten. Ja luo siihen sellainen lopputulos, joka päättyy sinun kohdaltasi tai myös muiden osapuolten kohdalla hyvään ja onnistuneeseen lopputulokseen.

Jos taas haluat käsitellä jotain negatiivista, kielteistä, tunnetta, piirrettä, ominaisuutta itsessäsi ja haluat käsitellä sitä ja muuttaa se sinulle sopivaksi voimavaroiksi, niin kokeile seuraavia keinoja. Tutki, ota selvää ja etsi etukäteen
sellaista rekvisiittaa ja niille tiettyjä symbolisia arvoja, jotka kuvastavat niitä asioita, joita sinulla on tarve käsitellä.
Sitten kun aloitat ja olet taas kerännyt tarvittavan rekvisiitan, niin seuraavaksi anna sille tunteelle, piirteelle ja/tai ominaisuudelle jokin nimi, muoto, hahmo, ominaisuuksia, jotka kuvastavat sitä/niitä parhaiten, käytä hyväksesi uskonnollisia tai muita vertauskuvia, symboliikkaa, värejä. Sitten luo sopiva teema ja ympäristö visualisoimalla ja kuvittelemalla. Luo sinne tarpeen vaatiessa myös muita hahmoja itsesi lisäksi, ihmisiä, eläimiä, luo vaikka kokonainen kylä, kaupunki, maa tai jopa maailma. Luo sinne omat lakisi, sääntösi, valtakuntien rajat. Voit luoda itsellesi
sellaisen aseman tai arvon kuin haluat. Luo sinne vaikka mielikuvitus- olentoja. Vain mielikuvituksesi
on rajana! Voit toteuttaa salaisimmatkin mielihalusi, toiveesi ym. tässä luomassasi ympäristössä. Voit purkaa ne luomaasi kohteisiin. Voit esim. käyttää samaa luomaasi ympäristöä aina uudestaan kun käsittelet niitä tunteita, piirteitä, ominaisuuksia itsessäsi. Käytä mielikuvitustasi ja keksi itse millaisia siellä olevat ihmiset, eläimet yms. ovat.
Anna niille luonteet, tunne-elämä, heijasta näille sinussa olevia asioita, joita haluat käsitellä. Anna niiden ilmentää sinun sellaisia puolia mitä et halua tunnustaa itselläsi olevan. Kohtaa heidät, keskustele ja ystävysty heidän kanssa, opi tuntemaan heidät. Kun tunnet heidät, tunnet itsesi paremmin. (Tosielämässä tapahtuu vähän samanlaista, et vain huomaa sitä, etkä ole siitä tietoinen, joskus voit heijastaa omia negatiivisiä piirteitäsi toisiin ihmisiin ja he
reagoivat siihen). Näe ja seuraa miten mielikuvitushahmosi reagoivat toisiinsa ja itseesi antamiesi ominaisuuksien, piirteiden mukaisesti. Jotkut voivat ehkä olla pelottavia, mutta muista, että ne heijastavat vain sinun omia ominaisuuksia, tunteita, piirteitä. Kun kohtaat ne itsesi ulkopuolella, pystyt paremmin niitä näkemään ja
käsittelemään. Jos uskot dualistiseen käsitykseen hyvän ja pahan välisestä taistelusta, niin luo sinne tällainen taistelu ja taistele itsesi kanssa. Luo vastustajasi edustavan jotain negatiivistä piirrettä, ominaisuutta itsessäsi ja anna sille symboliikkaasi kuuluva hahmo ja taistele sen kanssa ja voita. Kun olet näin voittanut sen, niin siinä olevat
negatiiviset, kielteiset piirteet, ominaisuudet muuttuvat neutraaleiksi tai positiivisiksi ja nämä uudet voimavarat voit ottaa takaisin itseesi. Onnittele itseäsi hyvästä saavutuksestasi!

Tai käytä toista tekniikkaa, jossa kohtaat esim. pelkosi sitä kuvaavassa vertauskuvallisessa tai todellisessa hahmossa ja tutustu pelkoosi ja koe ettei ole mitään pelottavaa, asetu pelkoasi kuvaavan hahmon asemaan ja koe miltä ”hänestä” tuntuu. Miten pelkosi kokee itsesi? Miten se suhtautuu tai reagoi sinuun? Mistä pelkosi koostuu? Mistä se on alkanut? Keskustele pelkosi eli sitä kuvaavan hahmon kanssa. Kysele ”hänen” näkökulmasta, miten ”hän” näkee ja kokee
asian. Kohtaat näin pelkoasi aiheuttavat syyt ja käsittelet niitä. Kun tutustut näin pelkoosi ja sitä kuvaavaan hahmoon,
koet että se on aivain turhaa. Sinä et tarvitse tätä pelkoa, olet luonnut sen itsellesi jonkun lapsuudessasi tai aikaisemmin elämässäsi kokeman pelottavan tilanteen johdosta ja se on jäänyt sinuun, koska et ole ennen voinut kohdata sitä silmästä
silmään, kuin nyt teit. Voit tämän jälkeen hylätä pelkosi eli hyvästellä ”hänet”, samalla kun irtaannut tämän asemasta.
Kun palaat taas normaaliin todelliseen elämääsi, voit tuntea, että olo on jotenkin muuttunut, kevyempi ja jotenkin voimakkaampi. Olet luopunut jostain sellaisesta, mitä olet aina ennen pitänyt taakkanasi. Olet muuttanut pelkoosi kuuluvan energian, omiksi voimavaroiksesi. Nyt sinun ei enää tarvitse kantaa tätä pelkoa mukanasi, sen ei enää tarvitse ohjata elämääsi, olet vapautunut siitä. Onnittele itseäsi hyvästä saavutuksestasi!

Voit myös tällä tavalla lisätä ymmärrystäsi tästä todellisesta ilmiömaailmasta. Kun olet luonnut mielikuvitustasi käyttäen oman mielikuvitusmaailmasi, niin voit tehdä siinä tutkimuksia miten se toimii. Voit heijastaa sinne tämän maailman tilanteita, luonnonlakeja, voimia, tapahtumia. Muuta niitä ja katso miten ne muuttuvat tai miten muutokset
vaikuttavat lopputulokseen. Suunnittele mitä tahansa tapahtumaa esim. mitä tulevaisuudeltasi haluat, tai mitä tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on, voit heijastaa niitä tähän luomaasi mielikuvitusympäristöösi ja toteutta ne siellä. Seuraa miten asia kehittyy ja ohjaa kehitystä haluamaasi suuntaan. Voit sitten saamaasi tietoa soveltaa
todellisessa elämässäsi. Näin voit myös suuunnitella ja muokata omaa tulevaisuuttasi.

Voit esim. käydä läpi vaikka omaan tilanteesi liittyviä menneitä, nykyhetken ja/tai tulevaisuuden tapahtumia ja tilanteita. Jos menneisyydessäsi on ikäviä asioita tapahtunut, voit käydä ne uudestaan läpi ja muuttaa niiden lopputulos positiiviseksi. Tai jos tulevaisuudessasi on esim. tentti. Kuvittele tuleva tenttitilanne mielikuvitusmaailmasi, rakenna
mahdollisemman paljon todellisuutta vastaavat puitteet, näe ja koe itsesi suorittamassa tenttiäsi reaaliajassa. Tee niihin oikeat vastaukset ja palauta tenttipaperi opettajallesi. Hän tarkastaa ne ja hyväksyy. Onnittele itseäsi hyvästä saavutuksestasi! Tämän suorittettuasi palaa takaisin päivätietoisuuteen ja sitten kun on todellisessa elämässäsi tenttiaika,
niin palauta mieleesi tunne siitä, että teit oikeat vastaukset. Heijasta nämä vastaukset tenttipaperiisi ja kirjoita ne oikeasti siihen. Palauta tenttipaperi ja koe, että opettajasi hyväksyy ne. Poistu. Onnittele vielä kerran itseäsi!

Kirjallisuusluettelo alitajunnan ja visualisoinnin menetelmistä:
1) Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi: Louise L. Hay 2) Ajattele elämäsi hyväksi: Annastina Vrethammar
3) Alitajuntasi voima: Joseph Murphy 4) Valmiina muutokseen. Aarrekartan avulla kohti uutta: Kristiina Harju
5) Toteuta sydämesi toiveet: Sonia Choquette 6) Raha ja elämäntehtävä: Sanaya Roman ja Duane Packer
7) Luova visualisointi: Shakti Gawain 8) Silva-menelmä: José Silva

Psykodraamayhdistys:
http://www.psykodraama.net
Psykodraama on ryhmäterapian muoto, jonka taustateorian ja perusmenetelmät kehitti romanialaissyntyinen psykiatri Jacob Levy Moreno (1889 1974) vuosisadan alkupuolella. Psykodraamassa yksilön ihmissuhteissa muodostunutta psykologista kehityshistoriaa tutkitaan ryhmän jäsenten avulla. Pääpaino on useimmiten yhdessä henkilössä kerrallaan. Psykodraamassa käytetään Morenon teorioihin perustuvia toiminnallisia tekniikoita. Näitä ovat mm. roolien esittäminen, roolinvaihto, kaksoisolento ja peili. Asiakasta autetaan näyttelemään, esittämään ongelmansa toiminnallisesti. Menetelmässä käytetään hyväksi fyysistä liikettä, eleitä, ilmeitä ja symboleita. Psykodraamassa päähenkilö eli protagonisti esittää (acts out) jotakin elämästään "tässä ja nyt". Ryhmän jäsenet toimivat ns. apuhenkilöinä, jotka esittävät päähenkilön draamassaan tarvitsemia henkilöitä, esineitä tai asioita.
Psykodraamassa tulkinta on kohtauksista syntyvä rakenne. Se miten ohjaaja ohjaa on hänen tulkintansa. Silloinkin kun sanallista tulkintaa käytetään, se nojaa edeltäneeseen toimintaan.

Psykodraamaistunnon vaiheet
Psykodraamaistunnossa on yleensä kolme päävaihetta: virittäytyminen, esitys ja jakaminen. Näiden lisäksi suoritetaan usein ns. prosessointi seuraavassa istunnossa.
Virittäytymisvaihe valmistaa ryhmää ja ohjaajaa varsinaista esitysvaihetta varten. Siinä ryhmään pyritään luomaan turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, joka tukee spontaania ilmaisua.
Esitysvaiheessa päähenkilö esittää draaman keinoin tilanteita elämästään. Häntä autetaan tarkastelemaan käyttäytymistään ja elämänkulkuaan. Kohtauksesta siirrytään toiseen päähenkilön antamien tietojen, vihjeiden ja symbolien johdattamana. Vähitellen päähenkilöä autetaan työskentelemään läpi ja integroimaan esityksensä sisältöä sekä tekemään valintoja tulevaisuutensa suhteen. Esitysvaihe päättyy usein ns. korjaavaan kokemukseen.
Psykodraaman esitysvaiheen kulku muodostaa ympyrän. Päähenkilön ongelmien käsittely alkaa yleensä niiden nykyisistä ilmenemismuodoista problematiikan reunaalueilta ja jatkuu kohtaus kohtaukselta kohti intrapsyykkisten ristiriitojen kehityshistoriallista ydintä. Nykyajan tarkastelusta edetään tutkimaan päähenkilön menneisyyttä. Lopuksi palataan uudelleen käsittelemään nykyisyyttä ja tulevaisuutta (Z. T. Moreno 1965, s.7386).
Goldman ja Morrison (1984) ovat esittäneet mallin, joka kuvaa esitysvaiheen etenemisen kohtauksittain. Käytännössä esitysvaihe ei yleensä sisällä kaikkia heidän mainitsemiaan kohtauksia. Goldmannin ja Morrisonin mallin mukaan kohtaukset ovat sisällöltään seuraavat:

1. Päähenkilö esittää ongelmallisen tilanteen nykyhetken elämästään.
2. Toteutetaan kohtaus, jossa päähenkilöllä on ollut samanlaisia tunteita tai reagointitapoja lähimenneisyydessä.
3. Dramatisoidaan varhaisempia tilanteita. Edellisistä vaiheista edetään vihjeiden avulla ongelmallisten reagointitaipumusten syntymisen kannalta keskeisiin kehityshistorian tilanteisiin.
4. Varhainen lapsuudenkokemus. Usein päädytään varhaisiin tiedostamattomiin ongelmiin. Löytyy varsinainen ongelma, perusta nykyiseen ongelmatilanteeseen.
5. Katarsiksessa tapahtuu emotionaaliseen kokemukseeen liittyvä oivallus intrapsyykkisten ristiriitojen syntymisen syistä ja helpotus niiden ymmärtämisestä.
6. Konkretisaatiovaiheessa päähenkilön omia symboleja käyttäen rakennetaan hänen nykyinen tilanteensa.
7. Rooliharjoittelussa päähenkilö esittää kuinka hän esim. alkuperäisessä ongelmatilanteessa voi toimia toisin.
Esitysvaihetta seuraa ns. jakaminen (sharing). Sen aikana ryhmän jäsenet (usein myös ohjaaja) kertovat päähenkilölle miten heidän omat kokemuksensa muistuttavat päähenkilön kokemuksia. Apuhenkilöinä toimineet voivat kertoa millaisia tunteita roolissa oleminen herätti. Jakamisessa ei kritisoida päähenkilöä.

Psykodraama terapeuttisena menetelmänä Psykodraamaa terapeuttisena menetelmänä käytetään pääasiassa ryhmissä (esim.kasvuryhmät, erilaiset kurssit, pitkät psykodraamaryhmät, kuntoutuspainotteiset kurssit), mutta menetelmää voidaan käyttää myös yksilöiden ja perheiden kanssa työskenneltäessä. Psykodraaman avulla voidaan tutkia yksilön sisäistä maailmaa, rooleja ja ihmissuhteita erilaisten draamallisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Psykodraamassa yksilön maailman tutkiminen on aina nivoutunut ryhmäprosessiin. Psykodraamasssa on tavoitteena itsetuntemuksen lisääntyminen, persoonallisuuden eheytyminen, oman elämän parempi hallinta sekä ihmissuhde- ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntyminen. Erityisesti psykodraamalle ominaisia tavoitteita ovat luovuuden ja spontaanisuuden kehittäminen sekä omien roolien tutkiminen ja monipuolistaminen. Keskeisinä vaikuttavina tekijöinä ovat toiminnan kautta tapahtuva työskentely, johon kuuluu ongelmien tutkimnen, läpieläminen ja uudelleen jäsentäminen. Ryhmässä tapahtuva työskentely mahdollistaa jäsenten välisen jakamisen, oppimisen ja tuen.

Psykodraaman vetäjät: Bruun Mikko, SMI, kouluttaja, Lapinlahdenkatu 29 A 1, 00180 HELSINKI, puh. 09 685 6962

Frelander Annelit, HW, SHO, Meri-Rastilantie 21 C 30, 00980 Helsinki, [email protected] , 0500-848 459
jne…

Ihmissuhdetyö ry.
http://www.ihmis.fi/framest.htm
Psykodraamaterapia
Ihmissuhdetyö ry toteuttaa kaksi pitkää psykodraamaterapiaryhmää vuosittain. Toinen ryhmä kokoontuu viikoittain 3 t kerralla ja toinen ryhmä kerran kuukaudessa yhden päivän ajan.
Psykodraamassa ryhmäläinen voi syventää itsetuntemustaan, kehittää ilmaisukykyään ja vuorovaikutustaitojaan sekä käsitellä aikaisempia, nykyisiä ja tulevia ongelmallisia tilanteita. Psykodraamassa ohjaajan ja ryhmän avulla ryhmäläisen sisäinen maailma tuodaan toiminnallisesti näkyväksi, löydetään uusia tapoja toimia elämänsä näyttämöllä.
Tavoitteena on persoonallisuuden eheytyminen, oman elämän hallinta sekä ihmissuhde- ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntyminen.
Lisätietoja ryhmistä: [email protected]