merimiesslangisanat

Surra tarkoittaa sitomista. On puhdasta ruotsia. Anteeksi vaan. Tarkoittaa myös esim. humalssa tuohuilua.

Sehän tuo on nykyäänkin.

35 vuotta olen seilannut ja nyt vasta valkeni mistä se sana on saanut alkunsa, kiitos.
Mutta mistäs se slingerskotti sitten tulee? Tiedän kyllä mitä ne ovat, mutta sanan alkuperä on outo.

skönö kirjoitti:

35 vuotta olen seilannut ja nyt vasta valkeni mistä se sana on saanut alkunsa, kiitos.
Mutta mistäs se slingerskotti sitten tulee? Tiedän kyllä mitä ne ovat, mutta sanan alkuperä on outo.

Lue lisää

Ruotsin kielessä slinger = köynnös(kasvi) ja skott = verso (taimi). Skott saattaa toisaalta tarkoittaa myös ammusta ja laukausta.

Osoitteessa http://koti.mbnet.fi/calacu/sanasto.htm on edustava merenkulun sanasto, jossa merkitysten selitys on itsepalvelun varassa. Suosittelen!

Ex-ahtaaja kirjoitti:

Ruotsin kielessä slinger = köynnös(kasvi) ja skott = verso (taimi). Skott saattaa toisaalta tarkoittaa myös ammusta ja laukausta.

Osoitteessa http://koti.mbnet.fi/calacu/sanasto.htm on edustava merenkulun sanasto, jossa merkitysten selitys on itsepalvelun varassa. Suosittelen!

Lue lisää

Käväs mielessä että se skottihan on myös seinä, ett olisko kyseessä joku seinään köyttäminen tai jotain, en tiä..

seedu kirjoitti:

Käväs mielessä että se skottihan on myös seinä, ett olisko kyseessä joku seinään köyttäminen tai jotain, en tiä..

Siis slingerskotilla on tarkoituksena jakaa ruuma (konventionaalisissa laivoissa) osiin ettei irtonaisena lastattu vilja lähde liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa kaada koko kanoottia. Bulk-laivoissahan on ruuman muoto sellainen ettei tätä liikkumista pääse tapahtumaan.
Joskun kuulin myös vanhempien kundien käyttävän slingerskotti nimitysta niistä pöytien reunoilla olleista nostettavista listoista jotka pitivät kamat pöydällä merikongin sattuessa.
Mutta mistä lienee sana johdettu?

skönö kirjoitti:

35 vuotta olen seilannut ja nyt vasta valkeni mistä se sana on saanut alkunsa, kiitos.
Mutta mistäs se slingerskotti sitten tulee? Tiedän kyllä mitä ne ovat, mutta sanan alkuperä on outo.

Lue lisää

Slinger on ruattia ja tarkoittaa "livistää"
"kierroilla"
Scott on enklantia ja tarkoittaa "seinämä"
Mikä mahtaa olla slinkerskotti viljalastissa. ?

skönö kirjoitti:

Siis slingerskotilla on tarkoituksena jakaa ruuma (konventionaalisissa laivoissa) osiin ettei irtonaisena lastattu vilja lähde liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa kaada koko kanoottia. Bulk-laivoissahan on ruuman muoto sellainen ettei tätä liikkumista pääse tapahtumaan.
Joskun kuulin myös vanhempien kundien käyttävän slingerskotti nimitysta niistä pöytien reunoilla olleista nostettavista listoista jotka pitivät kamat pöydällä merikongin sattuessa.
Mutta mistä lienee sana johdettu?

Lue lisää

eli bilge keel???

Kaikkien tuntemat sanat jotka ovat kaikkoamassa
Surraus - lastin kiinnittäminen
Stemplaus - lastin tuennan hyväksyminen / meklarin tekemänä
Töijaus - aluksen kiinnittäminen laituriin

Miksi sanat "Tyyrpuuri" ja "Paarpuuri" on kadonnut
nyt on vain puskajussien vasen ja oikea

Onhan sinitakkien marssissakin sanoituksessa virhe

Nykysanoitus: Meripoika iloinen se neidot villitseepi
Oikea sanoitus: Meripoika iloinen se neidot hallitseepi

Join the Navy
Enjoi the Ladies

Merillä on opittava totuus asioista,
siellä ei uskominen riitä

Kippari ja hidalgo

Kipp ari kirjoitti:

Kaikkien tuntemat sanat jotka ovat kaikkoamassa
Surraus - lastin kiinnittäminen
Stemplaus - lastin tuennan hyväksyminen / meklarin tekemänä
Töijaus - aluksen kiinnittäminen laituriin

Miksi sanat "Tyyrpuuri" ja "Paarpuuri" on kadonnut
nyt on vain puskajussien vasen ja oikea

Onhan sinitakkien marssissakin sanoituksessa virhe

Nykysanoitus: Meripoika iloinen se neidot villitseepi
Oikea sanoitus: Meripoika iloinen se neidot hallitseepi

Join the Navy
Enjoi the Ladies

Merillä on opittava totuus asioista,
siellä ei uskominen riitä

Kippari ja hidalgo

Lue lisää

En tiedä missä seilaat mutta kyllä meillä suomalaisissa laivoissa slangia käytetään. Eri asia voi sitten olla nuo punavalkoiset itämeren porauslautat.

Kipp ari kirjoitti:

Kaikkien tuntemat sanat jotka ovat kaikkoamassa
Surraus - lastin kiinnittäminen
Stemplaus - lastin tuennan hyväksyminen / meklarin tekemänä
Töijaus - aluksen kiinnittäminen laituriin

Miksi sanat "Tyyrpuuri" ja "Paarpuuri" on kadonnut
nyt on vain puskajussien vasen ja oikea

Onhan sinitakkien marssissakin sanoituksessa virhe

Nykysanoitus: Meripoika iloinen se neidot villitseepi
Oikea sanoitus: Meripoika iloinen se neidot hallitseepi

Join the Navy
Enjoi the Ladies

Merillä on opittava totuus asioista,
siellä ei uskominen riitä

Kippari ja hidalgo

Lue lisää

Ei jummarra.
Viimeks kon mää olin, niin oli siellä Tyypuri ja paapuri. Oli myöskin Styrbord och Barbord sekä
port and starboad.
Muuten sana ohjauspuoli (styrbord) on viikinkeiltä peräisin sillä he olivat oikea kätitisiä, : Styrboad on puhtaalla Suomella
OHJAUSPUOLI. Barboard taas on seililaivoista peräisin. Tarkoitta "paljas" ehkä "avoin" puoli

Juu kirjoitti:

En tiedä missä seilaat mutta kyllä meillä suomalaisissa laivoissa slangia käytetään. Eri asia voi sitten olla nuo punavalkoiset itämeren porauslautat.

käytetään täällä punavalkoisissa.ja sulle poika tiedoks,et fjöösa on pillu ja barruttaa on nussia.

sköne1958 kirjoitti:

käytetään täällä punavalkoisissa.ja sulle poika tiedoks,et fjöösa on pillu ja barruttaa on nussia.

vastaus paljon parane.Maissa tyoskentelevat usein kyseenalalaistavat merimiesten alykkyyden.Yllaolevaa lu-
kiessa en yhtaan ihmettele.Toivottavasti tuo punavalko pitaa paikkansa,joten et,luojan kiitos,ole merimies.

Don Bacardi kirjoitti:

vastaus paljon parane.Maissa tyoskentelevat usein kyseenalalaistavat merimiesten alykkyyden.Yllaolevaa lu-
kiessa en yhtaan ihmettele.Toivottavasti tuo punavalko pitaa paikkansa,joten et,luojan kiitos,ole merimies.

Lue lisää

muuta sano.toivottavasti sina olet ja todella alykas

Don Bacardi kirjoitti:

vastaus paljon parane.Maissa tyoskentelevat usein kyseenalalaistavat merimiesten alykkyyden.Yllaolevaa lu-
kiessa en yhtaan ihmettele.Toivottavasti tuo punavalko pitaa paikkansa,joten et,luojan kiitos,ole merimies.

Lue lisää

olen tietääkseni.25 v skönellä ja 5v porauslautalla.vähän huumoria vanha syylä

Tulihan se sieltä. Jo mä orotinkin.
Siis surraus on vaierein köysin tai millä tahansa tampilla "surraamista"
Templaus , ehkä Raumalla stemplataan. En tiä.
Tarkoittaa puulla tai muilla kiinteillä aineilla lastin tai muun tukemista.

Hyvää pääsiäista kaikille

Pruppu, vaijereitä, köysiä= surraus
Soiroa sun muuta puupalikoita = stemplaus

Tooto kirjoitti:

Tulihan se sieltä. Jo mä orotinkin.
Siis surraus on vaierein köysin tai millä tahansa tampilla "surraamista"
Templaus , ehkä Raumalla stemplataan. En tiä.
Tarkoittaa puulla tai muilla kiinteillä aineilla lastin tai muun tukemista.

Hyvää pääsiäista kaikille

Lue lisää

Näin minä opin Vaitovaaran Paavolta Vaasa Leaderissä 60-luvulla. Lienee yhä oikein, stemplaus ja surraus vaikka samaan tarkoitukseen käytettyjä.
Kiva näitä pohdintoja on lueskella vielä iäkkäänäkin.

secunda carpentero kirjoitti:

Näin minä opin Vaitovaaran Paavolta Vaasa Leaderissä 60-luvulla. Lienee yhä oikein, stemplaus ja surraus vaikka samaan tarkoitukseen käytettyjä.
Kiva näitä pohdintoja on lueskella vielä iäkkäänäkin.

Lue lisää

Surrauksessa käytettiin köyttä, vaijeria, kettinkiä ym.. Templauksessa puutavaraa, esim paperirullien templau oli timpan hommia.

Nyt vähän päinvastoin niin huomaatte että ruotsinkieli on merisanaston perusta. Sorry.
niin se vaan on. Alotetaan ylhäältä.
Mast= Masto
Bum= pummi
Vant = vantti
Bardun = Parttuuna
Stak = Staaki tai ehkä taaki
Gaj = kaija
Talja = Talja
Kai = Kaia
Bryggan = Pryka tai prykä
Skeppare = Kippari
Styrman = styyri
Båtsman = Poosu
Matros = Matruusi
Mess = Messi
Salong = Salonki
Pentry eller penter = pentteri
Durk = Turkki
Maskinist = masinisti
Pitääkö jatkaa ?

Tooto kirjoitti:

Nyt vähän päinvastoin niin huomaatte että ruotsinkieli on merisanaston perusta. Sorry.
niin se vaan on. Alotetaan ylhäältä.
Mast= Masto
Bum= pummi
Vant = vantti
Bardun = Parttuuna
Stak = Staaki tai ehkä taaki
Gaj = kaija
Talja = Talja
Kai = Kaia
Bryggan = Pryka tai prykä
Skeppare = Kippari
Styrman = styyri
Båtsman = Poosu
Matros = Matruusi
Mess = Messi
Salong = Salonki
Pentry eller penter = pentteri
Durk = Turkki
Maskinist = masinisti
Pitääkö jatkaa ?

Lue lisää

selvittämällä mitä tuo listasi on joko saksaksi tai hollanniksi.

Tooto kirjoitti:

Nyt vähän päinvastoin niin huomaatte että ruotsinkieli on merisanaston perusta. Sorry.
niin se vaan on. Alotetaan ylhäältä.
Mast= Masto
Bum= pummi
Vant = vantti
Bardun = Parttuuna
Stak = Staaki tai ehkä taaki
Gaj = kaija
Talja = Talja
Kai = Kaia
Bryggan = Pryka tai prykä
Skeppare = Kippari
Styrman = styyri
Båtsman = Poosu
Matros = Matruusi
Mess = Messi
Salong = Salonki
Pentry eller penter = pentteri
Durk = Turkki
Maskinist = masinisti
Pitääkö jatkaa ?

Lue lisää

sanasta vääntyy "luuvartin puoli"= tuulenpuoleinen laita, kylki tai sivu.

Härmä = Suomi kirjoitti:

sanasta vääntyy "luuvartin puoli"= tuulenpuoleinen laita, kylki tai sivu.

Luuvartti tulee ruotsin "Lovart"- sanasta, joka taasen on alunperin lainattu hollanninkielen "Loeve waart"- sanasta. Touché.

13+11 kirjoitti:

Luuvartti tulee ruotsin "Lovart"- sanasta, joka taasen on alunperin lainattu hollanninkielen "Loeve waart"- sanasta. Touché.

sana tulee englanninkielestä. "Leeward" =suojanpuoli= leenpuoli

Tooto kirjoitti:

Nyt vähän päinvastoin niin huomaatte että ruotsinkieli on merisanaston perusta. Sorry.
niin se vaan on. Alotetaan ylhäältä.
Mast= Masto
Bum= pummi
Vant = vantti
Bardun = Parttuuna
Stak = Staaki tai ehkä taaki
Gaj = kaija
Talja = Talja
Kai = Kaia
Bryggan = Pryka tai prykä
Skeppare = Kippari
Styrman = styyri
Båtsman = Poosu
Matros = Matruusi
Mess = Messi
Salong = Salonki
Pentry eller penter = pentteri
Durk = Turkki
Maskinist = masinisti
Pitääkö jatkaa ?

Lue lisää

Wikipedian kommentti ruotsinkielisestä merenkulkusanastosta: "Lähes kaikki merenkulkusanasto lainattiin hollannista."

fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli

Enää on epäselvää, mistä ne hollantilaiset lainas sanastonsa. Vahvasti kyllä epäilen saksalaisia Hansakauppiaita, jotka puolestaan saivat sanastonsa Syväraumalta. Luulen niin. Voin myös olla väärässä ja sanasto saatiinkiin ehkä Unajasta.

syväraumalainen kirjoitti:

Wikipedian kommentti ruotsinkielisestä merenkulkusanastosta: "Lähes kaikki merenkulkusanasto lainattiin hollannista."

fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli

Enää on epäselvää, mistä ne hollantilaiset lainas sanastonsa. Vahvasti kyllä epäilen saksalaisia Hansakauppiaita, jotka puolestaan saivat sanastonsa Syväraumalta. Luulen niin. Voin myös olla väärässä ja sanasto saatiinkiin ehkä Unajasta.

Lue lisää

saamieni tietojen ja tutkimusteni mukaan sanasto tuli Äyhöjärven tuolta puolen

ollessani ensimmaisessa laivassani(ei oma vaan tyopaikka)niin lankesi valilla osalleni pakstornivuoro. Mitahan
tarkoittaa?Anteeksi,etta skandinaaviset aakkoset puuttuvat koneestani,mutta yrittakaa ymmartaa.
Ja nyt korkkaan Singhan.Eika ole paivan ensimmainen.

Don Bacardi kirjoitti:

ollessani ensimmaisessa laivassani(ei oma vaan tyopaikka)niin lankesi valilla osalleni pakstornivuoro. Mitahan
tarkoittaa?Anteeksi,etta skandinaaviset aakkoset puuttuvat koneestani,mutta yrittakaa ymmartaa.
Ja nyt korkkaan Singhan.Eika ole paivan ensimmainen.

Lue lisää

bakstörn, tarkoitti torppaamista. Yleensä kai siihen joutu konegongilla oppilas ja täkkärigongilla junkki.

syväraumalainen kirjoitti:

bakstörn, tarkoitti torppaamista. Yleensä kai siihen joutu konegongilla oppilas ja täkkärigongilla junkki.

haastattelu Tornator-lehdessä kertoo, että jenkkibakstörn tarkoittaa sitä, että amerikan lipun alla olleissa
aluksissa sodan jälkeen palkkataso ja muut velvoitteet töissä aiheuttivat sen, että yli-ikäiset messikallet heittivät aina ruokailun jälkeen astiat "pitkään varastoon, sjöbergin hyllylle"

kökkölänmies kirjoitti:

haastattelu Tornator-lehdessä kertoo, että jenkkibakstörn tarkoittaa sitä, että amerikan lipun alla olleissa
aluksissa sodan jälkeen palkkataso ja muut velvoitteet töissä aiheuttivat sen, että yli-ikäiset messikallet heittivät aina ruokailun jälkeen astiat "pitkään varastoon, sjöbergin hyllylle"

Lue lisää

voipi olla toisinkin, Varimaan Jaska kun ei ikinä niissä seilannut.

Imatrahaalinmies kirjoitti:

voipi olla toisinkin, Varimaan Jaska kun ei ikinä niissä seilannut.

haastattelu kotkalaisessa Tornator lehdessä, ei mun keksimää

kökkölämies kirjoitti:

haastattelu kotkalaisessa Tornator lehdessä, ei mun keksimää

voisko se maisa kertoo mitä ne meinaa mutta hyvin meni läpi tää s sana heh
terveisiä vaan kaikille meri-miehille

syväraumalainen kirjoitti:

bakstörn, tarkoitti torppaamista. Yleensä kai siihen joutu konegongilla oppilas ja täkkärigongilla junkki.

Eikohan torppaus kasittanyt yleista sisatilojen siivousta.Pakstorni taas ruokailun jalkeista tiskausta ja messin
kuntoonn laittoa.Saattaa olla,etta olen ensimmaista kertaa elamassani vaarassakin.Se jenkkipakstorni tosiaan
oli astioiden heitto yli puurin.Jos joku sen uskalsi tehda.Ja kaikki kirjoitusvirheet menevat vallitsevan huma-
latilan piikkiin.Ja nyt korkataan.

Don Bacardi kirjoitti:

ollessani ensimmaisessa laivassani(ei oma vaan tyopaikka)niin lankesi valilla osalleni pakstornivuoro. Mitahan
tarkoittaa?Anteeksi,etta skandinaaviset aakkoset puuttuvat koneestani,mutta yrittakaa ymmartaa.
Ja nyt korkkaan Singhan.Eika ole paivan ensimmainen.

Lue lisää

terveisiä!

Don Bacardi kirjoitti:

Eikohan torppaus kasittanyt yleista sisatilojen siivousta.Pakstorni taas ruokailun jalkeista tiskausta ja messin
kuntoonn laittoa.Saattaa olla,etta olen ensimmaista kertaa elamassani vaarassakin.Se jenkkipakstorni tosiaan
oli astioiden heitto yli puurin.Jos joku sen uskalsi tehda.Ja kaikki kirjoitusvirheet menevat vallitsevan huma-
latilan piikkiin.Ja nyt korkataan.

Lue lisää

ruotsalaisiin, norjalaisiin ja tanskalaisiin laivoihin, joissa sanaa "torpata" ei käytetty lainkaan. Sen sijaan kun laitettiin junkki siivoamaan, niin sillä oli "bakstörn". Mutta olet varmaan oikeassa oman kokemuksesi osalta.

Sam Paanala kirjoitti:

terveisiä!

melkein joka paiva.Nyt jo alkaa menetella.Saa sitten nahda jos tasta viela selviaa,mutta toivottavasti ei.

myös maissa. Betoniraudoittaja myös "surraa" kun kiinnittää rautoja toisiinsa surrauslangalla surrauskoukun avulla. Muutenkin länsi-suomessa konepajoilla käytetään työkaluista samoja nimiä kuin laivoissa, on perua ruortsin kielestä.