Minulla olisi sellanen kysymys, jos joku vaikka tietäis. Minulla on unohtunut. Mitä sanaa käytetään kun "kiinnitetään lastia", pitäis alkaa s kirjaimella.
merimiesslangisanat
maisa
4611414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Surrata? Tosin surraamisella tarkoitetaan kai rollikoiden ahtaamista kokonaisuudessaan...
Surra tarkoittaa sitomista. On puhdasta ruotsia. Anteeksi vaan. Tarkoittaa myös esim. humalssa tuohuilua.
Surrata. Sitä sanaa käytettiin ainakin tuossa 30 vuotta sitten, kun lopetin ahtaajan hommat.
Sehän tuo on nykyäänkin.
35 vuotta olen seilannut ja nyt vasta valkeni mistä se sana on saanut alkunsa, kiitos.
Mutta mistäs se slingerskotti sitten tulee? Tiedän kyllä mitä ne ovat, mutta sanan alkuperä on outo.
Ruotsin kielessä slinger = köynnös(kasvi) ja skott = verso (taimi). Skott saattaa toisaalta tarkoittaa myös ammusta ja laukausta.
Osoitteessa http://koti.mbnet.fi/calacu/sanasto.htm on edustava merenkulun sanasto, jossa merkitysten selitys on itsepalvelun varassa. Suosittelen!
Käväs mielessä että se skottihan on myös seinä, ett olisko kyseessä joku seinään köyttäminen tai jotain, en tiä..
Siis slingerskotilla on tarkoituksena jakaa ruuma (konventionaalisissa laivoissa) osiin ettei irtonaisena lastattu vilja lähde liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa kaada koko kanoottia. Bulk-laivoissahan on ruuman muoto sellainen ettei tätä liikkumista pääse tapahtumaan.
Joskun kuulin myös vanhempien kundien käyttävän slingerskotti nimitysta niistä pöytien reunoilla olleista nostettavista listoista jotka pitivät kamat pöydällä merikongin sattuessa.
Mutta mistä lienee sana johdettu?
Slinger on ruattia ja tarkoittaa "livistää"
"kierroilla"
Scott on enklantia ja tarkoittaa "seinämä"
Mikä mahtaa olla slinkerskotti viljalastissa. ?
eli bilge keel???
Joo, toi surraus on ihan oikea sana, ja sitten olis vielä stemplaus, mikä tarkoittaa vähän niinku tukemista tai jotain sellaista, mutta estää lastin liikkumisen..
Kaikkien tuntemat sanat jotka ovat kaikkoamassa
Surraus - lastin kiinnittäminen
Stemplaus - lastin tuennan hyväksyminen / meklarin tekemänä
Töijaus - aluksen kiinnittäminen laituriin
Miksi sanat "Tyyrpuuri" ja "Paarpuuri" on kadonnut
nyt on vain puskajussien vasen ja oikea
Onhan sinitakkien marssissakin sanoituksessa virhe
Nykysanoitus: Meripoika iloinen se neidot villitseepi
Oikea sanoitus: Meripoika iloinen se neidot hallitseepi
Join the Navy
Enjoi the Ladies
Merillä on opittava totuus asioista,
siellä ei uskominen riitä
Kippari ja hidalgo
En tiedä missä seilaat mutta kyllä meillä suomalaisissa laivoissa slangia käytetään. Eri asia voi sitten olla nuo punavalkoiset itämeren porauslautat.
Ei jummarra.
Viimeks kon mää olin, niin oli siellä Tyypuri ja paapuri. Oli myöskin Styrbord och Barbord sekä
port and starboad.
Muuten sana ohjauspuoli (styrbord) on viikinkeiltä peräisin sillä he olivat oikea kätitisiä, : Styrboad on puhtaalla Suomella
OHJAUSPUOLI. Barboard taas on seililaivoista peräisin. Tarkoitta "paljas" ehkä "avoin" puoli
käytetään täällä punavalkoisissa.ja sulle poika tiedoks,et fjöösa on pillu ja barruttaa on nussia.
vastaus paljon parane.Maissa tyoskentelevat usein kyseenalalaistavat merimiesten alykkyyden.Yllaolevaa lu-
kiessa en yhtaan ihmettele.Toivottavasti tuo punavalko pitaa paikkansa,joten et,luojan kiitos,ole merimies.
muuta sano.toivottavasti sina olet ja todella alykas
olen tietääkseni.25 v skönellä ja 5v porauslautalla.vähän huumoria vanha syylä
No sehän on `surraus´, tarkoitetaan, että lasti kiinnitetään köysillä, ketjuilla tai vaijereilla aluksen runkoon kiinni. Vaikka olisi kriittinen kallistuskulma lastin pitäisi pysyä paikallaan.
Toinen on `templaus´,vahva puurakennelma, jonka yleensä kirvesmies teki tukiessaan lastia laivan ulkosivuun tai muuhun kiinteään kohtaan.
Tulihan se sieltä. Jo mä orotinkin.
Siis surraus on vaierein köysin tai millä tahansa tampilla "surraamista"
Templaus , ehkä Raumalla stemplataan. En tiä.
Tarkoittaa puulla tai muilla kiinteillä aineilla lastin tai muun tukemista.
Hyvää pääsiäista kaikille
Pruppu, vaijereitä, köysiä= surraus
Soiroa sun muuta puupalikoita = stemplaus
Näin minä opin Vaitovaaran Paavolta Vaasa Leaderissä 60-luvulla. Lienee yhä oikein, stemplaus ja surraus vaikka samaan tarkoitukseen käytettyjä.
Kiva näitä pohdintoja on lueskella vielä iäkkäänäkin.
Surrauksessa käytettiin köyttä, vaijeria, kettinkiä ym.. Templauksessa puutavaraa, esim paperirullien templau oli timpan hommia.
Hyvin iso osa suomenkielisestä merimiesslangista on peräisin ruotsin- ja englanninkielestä.
Surraus=surra fast
aarholli=avhåll
töijäys=förtöjning
jne
Firmaa kun vaihdoin. Katottiin hieman hitaasti, kun ihan tätä slangia käytin. Olin seilannut hiukan muuallakin.
Nyt vähän päinvastoin niin huomaatte että ruotsinkieli on merisanaston perusta. Sorry.
niin se vaan on. Alotetaan ylhäältä.
Mast= Masto
Bum= pummi
Vant = vantti
Bardun = Parttuuna
Stak = Staaki tai ehkä taaki
Gaj = kaija
Talja = Talja
Kai = Kaia
Bryggan = Pryka tai prykä
Skeppare = Kippari
Styrman = styyri
Båtsman = Poosu
Matros = Matruusi
Mess = Messi
Salong = Salonki
Pentry eller penter = pentteri
Durk = Turkki
Maskinist = masinisti
Pitääkö jatkaa ?
selvittämällä mitä tuo listasi on joko saksaksi tai hollanniksi.
sanasta vääntyy "luuvartin puoli"= tuulenpuoleinen laita, kylki tai sivu.
Luuvartti tulee ruotsin "Lovart"- sanasta, joka taasen on alunperin lainattu hollanninkielen "Loeve waart"- sanasta. Touché.
sana tulee englanninkielestä. "Leeward" =suojanpuoli= leenpuoli
Wikipedian kommentti ruotsinkielisestä merenkulkusanastosta: "Lähes kaikki merenkulkusanasto lainattiin hollannista."
fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli
Enää on epäselvää, mistä ne hollantilaiset lainas sanastonsa. Vahvasti kyllä epäilen saksalaisia Hansakauppiaita, jotka puolestaan saivat sanastonsa Syväraumalta. Luulen niin. Voin myös olla väärässä ja sanasto saatiinkiin ehkä Unajasta.
saamieni tietojen ja tutkimusteni mukaan sanasto tuli Äyhöjärven tuolta puolen
surrataan.... "maallikko" eikä veneile tai laivaile
Se on surraamista
ollessani ensimmaisessa laivassani(ei oma vaan tyopaikka)niin lankesi valilla osalleni pakstornivuoro. Mitahan
tarkoittaa?Anteeksi,etta skandinaaviset aakkoset puuttuvat koneestani,mutta yrittakaa ymmartaa.
Ja nyt korkkaan Singhan.Eika ole paivan ensimmainen.
bakstörn, tarkoitti torppaamista. Yleensä kai siihen joutu konegongilla oppilas ja täkkärigongilla junkki.
haastattelu Tornator-lehdessä kertoo, että jenkkibakstörn tarkoittaa sitä, että amerikan lipun alla olleissa
aluksissa sodan jälkeen palkkataso ja muut velvoitteet töissä aiheuttivat sen, että yli-ikäiset messikallet heittivät aina ruokailun jälkeen astiat "pitkään varastoon, sjöbergin hyllylle"
voipi olla toisinkin, Varimaan Jaska kun ei ikinä niissä seilannut.
haastattelu kotkalaisessa Tornator lehdessä, ei mun keksimää
voisko se maisa kertoo mitä ne meinaa mutta hyvin meni läpi tää s sana heh
terveisiä vaan kaikille meri-miehille
Eikohan torppaus kasittanyt yleista sisatilojen siivousta.Pakstorni taas ruokailun jalkeista tiskausta ja messin
kuntoonn laittoa.Saattaa olla,etta olen ensimmaista kertaa elamassani vaarassakin.Se jenkkipakstorni tosiaan
oli astioiden heitto yli puurin.Jos joku sen uskalsi tehda.Ja kaikki kirjoitusvirheet menevat vallitsevan huma-
latilan piikkiin.Ja nyt korkataan.
terveisiä!
ruotsalaisiin, norjalaisiin ja tanskalaisiin laivoihin, joissa sanaa "torpata" ei käytetty lainkaan. Sen sijaan kun laitettiin junkki siivoamaan, niin sillä oli "bakstörn". Mutta olet varmaan oikeassa oman kokemuksesi osalta.
melkein joka paiva.Nyt jo alkaa menetella.Saa sitten nahda jos tasta viela selviaa,mutta toivottavasti ei.
myös maissa. Betoniraudoittaja myös "surraa" kun kiinnittää rautoja toisiinsa surrauslangalla surrauskoukun avulla. Muutenkin länsi-suomessa konepajoilla käytetään työkaluista samoja nimiä kuin laivoissa, on perua ruortsin kielestä.
ohjaamo
"Minulla olisi sellanen kysymys, jos joku vaikka tietäis. Minulla on unohtunut. Mitä sanaa käytetään kun "kiinnitetään lastia", pitäis alkaa s kirjaimella."
Spärdäri?