kaverini on lähdössä ulkomaille ainakin puoleksi vuodeksi ja kyseli, mikäli minä voisin kattoa hänen kissansa perään. Ahdistuuko kissa kovastikin jos se joutuu oleilemaan 20 neliön yksiössä melkeinpä koko ajan vai onko ajatus ihan täysin vailla järkeänsä? kissa olisi päivällä vielä noin 7-9h putkeen omin päin. tuo kissa on vasta noin nelisen vuotta vanha ja on tähän mennessä asunut pienessä rivitalossa jossa on usein ollut päivät ulkona (tosin ihan pihalla vain). kissa on rodultaansa aitoa "maalaistollolajia" eli ei mikään rotuversio.
pärjääkö kissa pienessä yksiössä?
mikko
6875
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Neuvoisin,että älä ota hoitoon! Kissa kärsii,jos joutuu uuteen paikkaan,on ahdasta,eikä pääse ulos!
Jos kissa on tottunut ulkoilemaan ja joutuu sisäkissaksi niin saattaapi mennä hermot sinulta. Pääseekö katselemaan ikkunasta? Vaikka saisit mukaan raapimispuunkin niin ota huomioon että kissa saattaapi turmella sisustusta. Muuten lie jees.
Itselläni oli pienehkö yksiö jossain vaiheessa elämää ja kissa pärjäsi aivan loistavasti siellä. Kun kissalla on pissavati, ruokaa, seuraa ja rapsutusta, se pärjää ihan hienosti. Siihen voit kyllä silti varautua, että kissat ovat hyvin omatahtoisia karvaisia epeleitä, jotka saattavat hyvinkin olla kiinnostuneita nahkasohvastasi, kukkapurkeistasi tms. Sellainen asia jäi vielä epäselväksi, onko kissa leikattu? Nimittäin maaliskuu on tulossa! Meidän kissamme on leikattu, mutta se ei estä sitä, etteikö sille keväällä tulisi edelleen lirautustarvetta vääriin paikkoihin? Jos olet muuten eläinten ystävä, ota hoitokissa ihmeessä, olet kokemusta rikkaampi!
Asun itse juuri vajaan kolmenkymmenen neliön yksiössä ja minulla on n. 1,5 vuotias toistaiseksi leikkaamaton narttukissa. Hyvin meillä menee, varsinkin sen jälkeen, kun ostin neidille leikkihiiren. Se on leluista parhain. Tosin kynsiä tekee mieli teroittaa sohvannurkkaan ja sängynpäätyyn, mutta nykyään myös siihen tuolinjalkaan, johon olen tarkoitusta varten liimannut myrkyttömällä liimalla nyöriä. Kissan vessa tulee pitää päivittäin puhtaana, muuten se haisee aika pahalle. Viherkasvit on nostettava ylös.. Kisuliinini käy myös ulkona mökillä ja riehuu siellä kuin viimeistä päivää vähintään kerran viikossa. Valjaisiinkin totutin sen pentuna, samoin autokyytiin. Vaivalloista se joskus on mutta ihan kiva se kisu silti on.
Vaikka tila onkin aika pieni, luulen että se ei ole niinkään suuri ongelma kuin seuran puute. Toinen juttu on tietysti se, että kissaa on pidetty ulkona. Aikoinani asuin itse alle 30m2 kämpässä kahden kollikissan kanssa (leikkautin ne vasta parivuotiaina, siihen mennessä ongelmia ei ilmennyt kollittelun osalta). Toisaalta tilanteeni oli siinä mielessä parempi että kissoja oli 2 (aina seuraa) ja se että ne olivat (ja ovat edelleen) täysiverisiä sisäkissoja. Jos onnistut keksimään kissalle riittävästi puuhaa niin mikä ettei! ota se luoksesi niin, että sinulla on mahdollisuus viettää sen kanssa pari päivää ennen kuin se jää yksin poissaollessasi. Onnea! Ties vaikka innostuisit hankkimaan ihka oman kissan.
Moicca!
Tuota kyllä se kissa pärjää sellaisessakin kämpässä kyllä....
Mut se että se joutuu olemaan päivisin noin 7h yksin kotona niin kyllä senkin se pystyy pärjäämään kuhan muistaa että antaa aina ruokaa kun lähtee kouluun tai mihin ootki aamusta lähössä ja sitten antaa ruokaa heti kun tuut kotia. vaikka kyllähän olisi hyvä jos joku voisi kattoa sutä päivällä ainaskin kerran. Sitten jos se on tottunut olemaan ulkona niin voithan sä joku ilta laittaa sen valjaisiin ja sitten viedä ihan pihalle sen haistelemaan ja nuuskimaan...=)