Onko täällä yhtään älykästä miestä

vain yhden kokosävelaskeleen päässä septimistisestä

Samalla logiikalla: Tietääkö älykäs olevansa älykäs? Vai luuleeko hullu olevansa älykäs ja älykäs olevansa hullu? Vai onko se sama asia?

Hieno aloitus keskustelulle. Tosin olin huomaavinani siinäkin jonkin verran seksismiä.

Tosin sanoen yleistystä, jolla puolustat omaa miehistä asemaasi.

Huomaatko itse?

Miehen ja naisen välinen keskustelu parhaimmillaan on syvälle vietyä analyysiä, jossa molemmat esittävät kiihkottomasti ja rakentaen omia kantojaan. Vastakkainasettelu on tietysti mtyös tärkeää, mutta siinä ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin.

nainen kirjoitti:

Hieno aloitus keskustelulle. Tosin olin huomaavinani siinäkin jonkin verran seksismiä.

Tosin sanoen yleistystä, jolla puolustat omaa miehistä asemaasi.

Huomaatko itse?

Miehen ja naisen välinen keskustelu parhaimmillaan on syvälle vietyä analyysiä, jossa molemmat esittävät kiihkottomasti ja rakentaen omia kantojaan. Vastakkainasettelu on tietysti mtyös tärkeää, mutta siinä ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin.

Olen puolustuskannalla koska miehiä syytetään ja syyllistetään aivan kaikesta, syystä ja syyttä. Omaan hyvän itsetunnon joten minun ei tarvitse pönkittää itseäni hyökkäämällä, mutta oletan myös että toinen osapuoli kestää saman tyylilajin kuin itsekkin käyttää.

Toisaalta minua on hämmästyttänyt sukupuoliroolien korostaminen sekä naisten ja miesten vastakkainasettelu. Mielestäni nainen ja mies voi muodostaa tiimin joka tekee molempien vahvuuksilla töitä yhteisen päämäärän eteen.

Olen opiskeluaikoina ja työelämässä tehnyt usein yhteistyötä naisten kanssa ja hyvillä tuloksilla.
Selkein ero on ollut vain se että naiset tahtovat luovutta liian helposti vaikeuksien edessä.

Kyseesä voi olla biologinen tarkoituksenmukaisuus jossa lapsille on turvattu ainakin yksi huoltaja. Mies ottaa suuremman riskin ja onnistuessaa kaatamaan mammutin, riittää ruokaa moneksi viikoksi. Nainen pakenee, keräilee marjoja ja sieniä ja turvaa niillä ruokahuollon itselle sekä lapsille, jos mies jääkin mammutin alle ja kuolee.

Nykypäivänä se vain ilmenee siten että naiset eivät ota aina itse vastuuta teoistaan ja pistävät eponnistumiset muiden syyksi. Poikkeuksia löytyy kyllä molemmista sukupuolista ja itse uskonkin että naisissa on miehisiä ominaisuuksia ja miehissä naisellisia puolia, vaihtelevia määriä.

Biologisien vaistojen lisäksi filosofiset aiheet kiinnostavat minua, olisikko sinulla joku keskustelunavaus ko. alueelta?

Olen netissä satunnaisesti työpäivisin. Jo vain!

Jo vain kirjoitti:

Olen puolustuskannalla koska miehiä syytetään ja syyllistetään aivan kaikesta, syystä ja syyttä. Omaan hyvän itsetunnon joten minun ei tarvitse pönkittää itseäni hyökkäämällä, mutta oletan myös että toinen osapuoli kestää saman tyylilajin kuin itsekkin käyttää.

Toisaalta minua on hämmästyttänyt sukupuoliroolien korostaminen sekä naisten ja miesten vastakkainasettelu. Mielestäni nainen ja mies voi muodostaa tiimin joka tekee molempien vahvuuksilla töitä yhteisen päämäärän eteen.

Olen opiskeluaikoina ja työelämässä tehnyt usein yhteistyötä naisten kanssa ja hyvillä tuloksilla.
Selkein ero on ollut vain se että naiset tahtovat luovutta liian helposti vaikeuksien edessä.

Kyseesä voi olla biologinen tarkoituksenmukaisuus jossa lapsille on turvattu ainakin yksi huoltaja. Mies ottaa suuremman riskin ja onnistuessaa kaatamaan mammutin, riittää ruokaa moneksi viikoksi. Nainen pakenee, keräilee marjoja ja sieniä ja turvaa niillä ruokahuollon itselle sekä lapsille, jos mies jääkin mammutin alle ja kuolee.

Nykypäivänä se vain ilmenee siten että naiset eivät ota aina itse vastuuta teoistaan ja pistävät eponnistumiset muiden syyksi. Poikkeuksia löytyy kyllä molemmista sukupuolista ja itse uskonkin että naisissa on miehisiä ominaisuuksia ja miehissä naisellisia puolia, vaihtelevia määriä.

Biologisien vaistojen lisäksi filosofiset aiheet kiinnostavat minua, olisikko sinulla joku keskustelunavaus ko. alueelta?

Olen netissä satunnaisesti työpäivisin. Jo vain!

Halusit filosofisen aiheen.

Narsismi kiinnostaa, samoin irrallisuus kaikesta, jota vertaisin nihilismiin.

Molemmat ilmiöt ovat ajankohtaisia ja niiden vaikutus on havaittavissa käytännössä päivittäin.

Mitä mieltä olet esim. Matti Alahuhdan lähdöstä Nokialta? Mielestäni hänen lähtönsä on myös moraalinen kysymys.

Jos nämä aloitukset antavat teille, miehet ja naiset uusia näkemyksiä, niin kirjoitelkaapa!

älykäs nainen kirjoitti:

Halusit filosofisen aiheen.

Narsismi kiinnostaa, samoin irrallisuus kaikesta, jota vertaisin nihilismiin.

Molemmat ilmiöt ovat ajankohtaisia ja niiden vaikutus on havaittavissa käytännössä päivittäin.

Mitä mieltä olet esim. Matti Alahuhdan lähdöstä Nokialta? Mielestäni hänen lähtönsä on myös moraalinen kysymys.

Jos nämä aloitukset antavat teille, miehet ja naiset uusia näkemyksiä, niin kirjoitelkaapa!

Itse olen todella itsenäinen oman tien kulkija. Ollut sitä hyvin nuoresta ja pitänyt omaa vapauttani ajatella ja tehdä mitä itse haluan, muita ihmisiä loukkaamatta, tärkeänä. Kuitenkin viimme aikoina olen alkanut pohtia myös itämaisen yhteisöajattelun etua. Siellä yksilö ei ole tärkeä; suvun, heimon tai muu yhteisön etu menee yksilön edun edelle.

Tästä päästään narsismiin ja irrallisuuteen. Aika moni menestyjä, narsistinen oman edun tavoittelija on kuitenkin sisimiltään onneton.

Jos sinulla on rahaa, sitä pitää saada vielä enemmän ja aika menee työhön ei ole aikaa nauttia rahan tuomasta hyvinvoinnista. Jos elät julkisuudesta niin myös sitä on saatava aina lisää. Monet narsistiset julkkikset tyrkyttävät itseään lehtien palstoille kaikin keinoin ja kärsivät lähes vieroitusoireita jos eivät pääse enää lööppeihin. Nykyajan ongelma on se kun mikään ei riitä. Aina pitää saada lisää ja enemmän.

Yhteisön jäsenyys luo turvaa ja jäsentää paikkasi maailmassa. Sinun elämälläsi on suurempi merkitys voidessasi tehdä työtä yhteisösi hyväksi. Elämälläsi on tarkoitus.

En muista tarkkaa sanamuotoilua mutta joskus olen kuullut aforismin että "omistat esineen vasta annettuasi sen pois". Voidaan myös pohtia saako ihminen enempi mielihyvää saadessa jotakin vai antaessa jotakin toiselle?

Sinä voit haluta jotakin asiaa ja ajatella kuinka onnelinen olet kun saat sen. Kun tavoite toteutuu siitä tulee pian itsestään selvyys ja asian merkitys häviää. Kun sinä annat jotain toiselle niin hyvä mieli voi jäädä pitkäksi aikaa. Ja jos myöhemmin näet että lahjasi tai tekosi mielyttää ja on hyödyksi saajalle, mielihyvän tunne jatkuu.

Johtopäätelmä: "Me elämme jotta voisimme tehdä muut ihmiset onnelisiksi. Ja jos näemme että muut ihmiset ovat onnelisia niin se tekee myös meidät onneliseksi."

Matti Alahuhdan lähtöä en osaa kommentoida. Siihen voi liittyä Nokian sisäisiä paineita.

Yleisenä periaatteena mielestäni kuitenkin johtotason henkilövaihdokset ovat hyväksi. Korvaamatonta ihmistä ei ole, pitemmän päälle henkilöiden välille syntyy usein kaavoja jotka estävät muutosta. Uusi henkilö voi helpottaa myös laajemmin työyhteisön uudistumista ja useimmiten parantaa työyhteisön tilaa.

Jo vain kirjoitti:

Itse olen todella itsenäinen oman tien kulkija. Ollut sitä hyvin nuoresta ja pitänyt omaa vapauttani ajatella ja tehdä mitä itse haluan, muita ihmisiä loukkaamatta, tärkeänä. Kuitenkin viimme aikoina olen alkanut pohtia myös itämaisen yhteisöajattelun etua. Siellä yksilö ei ole tärkeä; suvun, heimon tai muu yhteisön etu menee yksilön edun edelle.

Tästä päästään narsismiin ja irrallisuuteen. Aika moni menestyjä, narsistinen oman edun tavoittelija on kuitenkin sisimiltään onneton.

Jos sinulla on rahaa, sitä pitää saada vielä enemmän ja aika menee työhön ei ole aikaa nauttia rahan tuomasta hyvinvoinnista. Jos elät julkisuudesta niin myös sitä on saatava aina lisää. Monet narsistiset julkkikset tyrkyttävät itseään lehtien palstoille kaikin keinoin ja kärsivät lähes vieroitusoireita jos eivät pääse enää lööppeihin. Nykyajan ongelma on se kun mikään ei riitä. Aina pitää saada lisää ja enemmän.

Yhteisön jäsenyys luo turvaa ja jäsentää paikkasi maailmassa. Sinun elämälläsi on suurempi merkitys voidessasi tehdä työtä yhteisösi hyväksi. Elämälläsi on tarkoitus.

En muista tarkkaa sanamuotoilua mutta joskus olen kuullut aforismin että "omistat esineen vasta annettuasi sen pois". Voidaan myös pohtia saako ihminen enempi mielihyvää saadessa jotakin vai antaessa jotakin toiselle?

Sinä voit haluta jotakin asiaa ja ajatella kuinka onnelinen olet kun saat sen. Kun tavoite toteutuu siitä tulee pian itsestään selvyys ja asian merkitys häviää. Kun sinä annat jotain toiselle niin hyvä mieli voi jäädä pitkäksi aikaa. Ja jos myöhemmin näet että lahjasi tai tekosi mielyttää ja on hyödyksi saajalle, mielihyvän tunne jatkuu.

Johtopäätelmä: "Me elämme jotta voisimme tehdä muut ihmiset onnelisiksi. Ja jos näemme että muut ihmiset ovat onnelisia niin se tekee myös meidät onneliseksi."

Matti Alahuhdan lähtöä en osaa kommentoida. Siihen voi liittyä Nokian sisäisiä paineita.

Yleisenä periaatteena mielestäni kuitenkin johtotason henkilövaihdokset ovat hyväksi. Korvaamatonta ihmistä ei ole, pitemmän päälle henkilöiden välille syntyy usein kaavoja jotka estävät muutosta. Uusi henkilö voi helpottaa myös laajemmin työyhteisön uudistumista ja useimmiten parantaa työyhteisön tilaa.

Hienoa, että ajattelet tuolla tavalla.

Narsismi on terve ilmiö, kun se pysyy normaalin rajoissa. Ylikorostunut narsismi tuo esille juuri kuvaamaasi käytöstä.

Toisaalta olen sitä mieltä, että perhe voi tukea sairasta narsismia. Perhe on silloin voimavara, kun sen sisällä ei ole sairautta tukevaa käytöstä.

Nykyään yhteiskunta suosii työelämää perheen arvojen kustannuksella. Arvot ovat koventuneet ja raha on ratkaiseva tekijä ihmisarvoa mitattaessa. Ilmiö luo paineita ja aiheuttaa irrallisuutta.

Mielestäni edustat harvinaista ja hienoa näkökulmaa. Tuskin kuitenkaan sinulla on paljonkaan vaikutusta yhteiskunnan kehityksen suuntaan, jonka pahoin pelkään johtavan yleiseen pahoinvointiin. Rahalla ja asemalla on valitettavan suuri vaikutus nyky-yhteiskunnassa. Toivon suuntauksen kääntyvän, mutta näin ei vielä ole käynyt.

Globalisaatio on tukemassa epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa. Mikäli emme tee ajoissa mitään asian hyväksi, saamme itsekin totutella uusiin arvoihin.

Yksilöllä on onneksi vielä paljon oikeuksia ja heikollakin on lähes samat mahdollisuudet täällä Suomessa. Yhteiskuntamme on erittäin tasa-arvoinen. Toisaalta suuntaus on kääntymässä koviin arvoihin.

Olen erittäin pahoillani niiden naisten ja miesten puolesta, jotka itse esineellistävät itsensä ja myyvät itsensä. Tämä koskee myös työelämää.

älykäs nainen kirjoitti:

Hienoa, että ajattelet tuolla tavalla.

Narsismi on terve ilmiö, kun se pysyy normaalin rajoissa. Ylikorostunut narsismi tuo esille juuri kuvaamaasi käytöstä.

Toisaalta olen sitä mieltä, että perhe voi tukea sairasta narsismia. Perhe on silloin voimavara, kun sen sisällä ei ole sairautta tukevaa käytöstä.

Nykyään yhteiskunta suosii työelämää perheen arvojen kustannuksella. Arvot ovat koventuneet ja raha on ratkaiseva tekijä ihmisarvoa mitattaessa. Ilmiö luo paineita ja aiheuttaa irrallisuutta.

Mielestäni edustat harvinaista ja hienoa näkökulmaa. Tuskin kuitenkaan sinulla on paljonkaan vaikutusta yhteiskunnan kehityksen suuntaan, jonka pahoin pelkään johtavan yleiseen pahoinvointiin. Rahalla ja asemalla on valitettavan suuri vaikutus nyky-yhteiskunnassa. Toivon suuntauksen kääntyvän, mutta näin ei vielä ole käynyt.

Globalisaatio on tukemassa epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa. Mikäli emme tee ajoissa mitään asian hyväksi, saamme itsekin totutella uusiin arvoihin.

Yksilöllä on onneksi vielä paljon oikeuksia ja heikollakin on lähes samat mahdollisuudet täällä Suomessa. Yhteiskuntamme on erittäin tasa-arvoinen. Toisaalta suuntaus on kääntymässä koviin arvoihin.

Olen erittäin pahoillani niiden naisten ja miesten puolesta, jotka itse esineellistävät itsensä ja myyvät itsensä. Tämä koskee myös työelämää.

Kasvoin 70-luvulla uskossa että kaikki asiat kehittyy aina parempaan suuntaan. Nyt on todella vaikea seurata yhteiskunnan taantumaa, asioiden kääntymistä huonompaan suuntaan.

Lama, taantuma mikä oli -90 luvun alussa muutti ajattelua. Kaikesta pitää säästää, oman edun tavoittelu hyväksyttiin, rahan arvostus voitti työn arvostuksen.

Monista työpaikoista vähennettiin väkeä mutta nyt talouden parannuttua ei ole väkeä palkattu takaisin vaikka työmäärä on noussut.

Ihmisistä puristetaan viimmeisetkin mehut pois työelämässä. Meno tuntuu lyhytjännitteiseltä ja järjettömältä. Voittoa on tuotettava aina enemmän. Pörssikurssien käyrä on saatava ylöspäin. En ymmärrä niiden logiikkaa jos yritys investoi ja palkkaa lisää työvoimaa, kurssi laskee. Jos saneraa ja vähentää työvoimaa kurssi nousee. Eikö asian pitäisi olla toisinpäin jos yritys haluaa tehdä tulosta pitkällä tähtäimellä?

Toinen asia on lapsiperheet. Valitetaan että Suomessa ei ole tarpeeksi työvoimaa tulevaisuudessa mutta ei tehdä käytänössä mitään jotta ihmiset hankkisi enemmän lapsia. Valtio ei tue, työnantajat vieroksuu perheellisiä työntekijöitä ja nuoret ajetaan työelämässä epävarmuuteen jossa lasten hankinta ei tunnu järkevältä. Puttuu pidemmän ajan näkökulma.

Poistun työmatkalle loppuviikoksi. Jo vain!

Jo vain kirjoitti:

Kasvoin 70-luvulla uskossa että kaikki asiat kehittyy aina parempaan suuntaan. Nyt on todella vaikea seurata yhteiskunnan taantumaa, asioiden kääntymistä huonompaan suuntaan.

Lama, taantuma mikä oli -90 luvun alussa muutti ajattelua. Kaikesta pitää säästää, oman edun tavoittelu hyväksyttiin, rahan arvostus voitti työn arvostuksen.

Monista työpaikoista vähennettiin väkeä mutta nyt talouden parannuttua ei ole väkeä palkattu takaisin vaikka työmäärä on noussut.

Ihmisistä puristetaan viimmeisetkin mehut pois työelämässä. Meno tuntuu lyhytjännitteiseltä ja järjettömältä. Voittoa on tuotettava aina enemmän. Pörssikurssien käyrä on saatava ylöspäin. En ymmärrä niiden logiikkaa jos yritys investoi ja palkkaa lisää työvoimaa, kurssi laskee. Jos saneraa ja vähentää työvoimaa kurssi nousee. Eikö asian pitäisi olla toisinpäin jos yritys haluaa tehdä tulosta pitkällä tähtäimellä?

Toinen asia on lapsiperheet. Valitetaan että Suomessa ei ole tarpeeksi työvoimaa tulevaisuudessa mutta ei tehdä käytänössä mitään jotta ihmiset hankkisi enemmän lapsia. Valtio ei tue, työnantajat vieroksuu perheellisiä työntekijöitä ja nuoret ajetaan työelämässä epävarmuuteen jossa lasten hankinta ei tunnu järkevältä. Puttuu pidemmän ajan näkökulma.

Poistun työmatkalle loppuviikoksi. Jo vain!

Oletpa tehnyt samankaltaisia päätelmiä kuin minäkin. On mukavaa olla samaa mieltä kanssasi.

Uskon meidänkaltaisiamme olevan vielä enemmänkin. Nyt olisi jollain tavalla saatava ääni kuuluville, sillä kehitys on menossa edelleen kohti kovia arvoja.

Uskon kymmenen vuoden kuluttua tulevan työvoimapulan (Suomessa) helpottavan tilannetta. Nyt vielä on mukauduttava kaikenlaisiin ikäviin ja kokonaisuutta haitaaviin muutoksiin. Työntekijän jousto alkaa olla äärimmillään, samoin perheiden.

Juha Siltala on kirjoittanut nyky-yhteiskunnasta aina terävästi. Oletan hänen näkevän taas tilanteen oikein. Kohta työelämässä on imetty kaikki mehut pois työntekijöiltä hyvissä ajoin ennen eläkeikää.

Toivottavasti näin ei jatku enää pikään. Kansantaloudellisesti Suomi tulee häviämään lopulta. Lasku yhteiskunnalle on suurempi kuin lyhytnäköinen voitto, jonka käärivät ahneet ja narsistiset vallanpitäjät.

en ole kyllä ihan varma tuon kysymyksen asenteesta johtuen siitä mikä oli alkuperäinen kysymyksen ideologinen tarkoitus? ja oliko kysymyshetkellä aurinko missä asennossa kuuhun nähden?
mutta mikäli ymmärsin oiken, niin onneksi satuin lukemaan, sillä olen yhden kerran tavannut ihmisen joka oli nähnyt kaverin jonka naapurissa asui oikein visas mies. tosin tämä sattui jo ennen talvisotaa, sen jälkeen ei ole ollut luotettavia havantoja. niin eiks blondit ole juuri miehistä egoa pökittämässä?

devil_poor kirjoitti:

en ole kyllä ihan varma tuon kysymyksen asenteesta johtuen siitä mikä oli alkuperäinen kysymyksen ideologinen tarkoitus? ja oliko kysymyshetkellä aurinko missä asennossa kuuhun nähden?
mutta mikäli ymmärsin oiken, niin onneksi satuin lukemaan, sillä olen yhden kerran tavannut ihmisen joka oli nähnyt kaverin jonka naapurissa asui oikein visas mies. tosin tämä sattui jo ennen talvisotaa, sen jälkeen ei ole ollut luotettavia havantoja. niin eiks blondit ole juuri miehistä egoa pökittämässä?

Minäkin olin kerran melkein näkemäisilläni viisaan miehen, mutta joku tuli ja keskeytti minut.