Mutkikas tilanne suvussa ja olen todella tietämätön verotusasioissa...
Olen saanut tädiltäni aikoinaan aivan uuden auton. En tiedä miten lahjoitus käytännössä meni, mutta en koskaan maksanut siitä mitään veroa=verottaja ei kysellyt perään. Olen auton rekisterilapuissa omistaja, eikä kukaan ole tosiaan 6 vuoteen kysellyt asiasta mitään. Onko mahdollista, että verottaja voisi jälkeen päin alkaa kysellä autosta jossain tilanteessa esim. vaihtaessani joskus uudempaan autoon? Pitäisikö minun pelätä tällaista tilannetta?
Tätini on jo hyvin vanha ja hän on testamentannut kaiken omaisuutensa minulle. Hänellä ei ole lapsia tai muita sukulaisia. Minulla on hänen kanssaan velkakirja asunnosta, jossa asun. Lyhennän hänelle kuukausittain lainaa korottomana, mutta sitä jää maksamatta varmasti ennen hänen kuolemaansa. Tiedän että tämä velkakirja on testamentin kanssa samassa tallelokerossa. Tästäkään asiasta verottaja ei ole vuosien aikana kysellyt mitään. Ilmeisesti tätini kuoltua tämä paljastuu kuitenkin...
Mietin vain, että miten verottaja oikeasti tarkkailee tällaisia asioita? Ilmoittaako pankki verottajalle tms?
Olen saanut tädiltäni aikoinaan aivan uuden auton. En tiedä miten lahjoitus käytännössä meni, mutta en koskaan maksanut siitä mitään veroa=verottaja ei kysellyt perään. Olen auton rekisterilapuissa omistaja, eikä kukaan ole tosiaan 6 vuoteen kysellyt asiasta mitään. Onko mahdollista, että verottaja voisi jälkeen päin alkaa kysellä autosta jossain tilanteessa esim. vaihtaessani joskus uudempaan autoon? Pitäisikö minun pelätä tällaista tilannetta?
Tätini on jo hyvin vanha ja hän on testamentannut kaiken omaisuutensa minulle. Hänellä ei ole lapsia tai muita sukulaisia. Minulla on hänen kanssaan velkakirja asunnosta, jossa asun. Lyhennän hänelle kuukausittain lainaa korottomana, mutta sitä jää maksamatta varmasti ennen hänen kuolemaansa. Tiedän että tämä velkakirja on testamentin kanssa samassa tallelokerossa. Tästäkään asiasta verottaja ei ole vuosien aikana kysellyt mitään. Ilmeisesti tätini kuoltua tämä paljastuu kuitenkin...
Mietin vain, että miten verottaja oikeasti tarkkailee tällaisia asioita? Ilmoittaako pankki verottajalle tms?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En nyt oikein hoksaa, mikä on se mutkikas tilanne ja miten se liittyy sukuun. En ole koskaan ollut noin autuaallisen mistään mitään tietämätön.
Olet saanut lahjaksi uuden auton etkä ole ilmoittanut sitä lahjaverotukseen. Kenenkään muun velvollisuuksiin ilmoittaminen ei kuulu kuin lahjan saajan ja sen tietysti tiedätkin.
Saat pelätä ihan mitä tilanteita haluat.
Eihän teillä ole mitään mutkikasta tilannetta suvussa, päinvastoin olette hoitaneet asiat juuri niin kuin pitääkin: verottaja pelattu paitsioon useallakin eri tavalla!
Autosta olisi pitänyt tehdä aikanaan lahjaveroilmoitus (tuskinpa "uusi auto" on ollut arvoltaan alle verottomuusrajan.) Verottajalla on 10 vuotta aikaa huomata tämä laiminlyöntisi eli 4 vuotta vielä "jännitettävää". Perintö- ja lahjaverolaki 34 § (29.4.1994/318):
"Jos perukirjaa tai veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi, on verotus toimitettava arvioimalla (arvioverotus).
Arvioverotus sillä perusteella, että perukirjaa tai veroilmoitusta ei ole annettu, voidaan toimittaa 10 vuoden kuluessa perintö- tai lahjaverovelvollisuuden alkamisesta."
Tosin käytännössä verottaja ei enää asiaa huomaa mistään eikä tietääkseni tutki mitään autojen vaihtamisia aktiivisesti, ei ainakaan vaihto-autoksi annetun vanhan auton saantoperustetta. Säilytä tosin kaikki paperit, joista selviää milloin auto on saatu lahjaksi, mielellään vielä yli tuon 10 vuoden ajan niin pystyt myöhemminkin todistamaan asian vanhentuneeksi.
Sinun ei kannata kertoa näistä asioistasi kenellekään ulkopuoliselle. Kateudella on ihmeellinen voima, ja kyylät naapurit voivat soitella stasi-Suomessa verottajalle ilmiantojaan paljon pienimmistäkin asioista kuin ilmaiseksi saadusta autosta. Käytännössä et voi jäädä kiinni mitenkään muuten kuin tätä kautta. (äläkä kirjoita tännekään mitään tarkemmin identiteettiäsi yksilöivää tietoa)
"Tiedän että tämä velkakirja on testamentin kanssa samassa tallelokerossa. Tästäkään asiasta verottaja ei ole vuosien aikana kysellyt mitään."
Eipä siinä ole mitään verottajaa kiinnostavaa. Korottomia lainoja ei tarvitse nykyisin enää ilmoittaa verottajalle muuta kuin kysyttäessä. Aikaisemmin tarvitsi, mutta eipä tämänkään laiminlyönnistä voi mitään vahinkoa tapahtua veronsaajalle joten se ei ole veropetos. Siinä ei ole myöskään mitään epäselvää, jos velkaa jää vielä kuollessasikin. Jos kuoleman jälkeenkin "unohdat" velkakirjan kokonaan säästääksesi perintöverossa, saattaa mennä jo veropetoksen puolelle, mutta käytännössä tuskin jäät kiinni mitenkään.
Noh noh, eiköhän tällä palstalla ole kuitenkin tarkoitus antaa laillisia neuvoja!
Lahjaveroilmoitukset tulee tehdä määräajassa ja perukirjaan tulee kirjata kaikki vainajan varat, myös saatavat yksityishenkilöiltä.
Jos näin ei tee, on riskinä veronkorotus ja pahimmillaan syyte veropetoksesta.
Minä annan tällä palstalla neuvoja, joilla hallintoalamainen voi säästää omaa omaisuuttaan itselleen ja läheisilleen, eikä antaa sitä poliitikkojen "jakovaraan", lähetettävksi Kreikan pankkien tukemiseen tai Afrikan sarven rättipäädiktaattoreille.
Minähän varoitin neuvossani, kuten sinäkin, että saatavan salaaminen perunkirjoituksessa voi olla veropetos. Ap tekee sitten oman riskianalyysinsä, siitä kannattaako näin tehdä vaiko ei.
Yleisluontoinen kertoilu keskustelupalstoilla siitä, miten veropetoksen voisi (joku tuntematon henkilö) teoriassa tehdä, millä todennäköisyydellä mistäkin toimenpiteistä jää kiinni tai miten verottajan valvontamekanismit toimivat, ei voine olla myöskään rikoslain tarkoittamaa avunantoa tai yllytystä veropetoksen tekemiseen, vaan normaalia sananvapauden käyttämistä.
Ap:n tapauksessa auton "unohtaminen" ei menne veropetoksen puolelle, koska syyttäjän pitäisi näyttää että unohdus on tapahtunut veron välttämistarkoituksessa, eli seuraamukseksi jäänee (vähäinen) veronkorotus, jos jää kiinni. Verohan voi jäädä määräämättä vaikka sen takia, jos lahjaveroilmoitus katoaa postissa tai verovirkailija laittaa sen vahinkossa silppuriin.
Pisti muuten tänään silmään, että KKO kieltäytyy purkamasta omia Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastaisia veropetostuomioitaan:
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/12/korkeinoikeuseipoistaeikapuralainvoimaisiaveropetostuomioitanebisinidem-kiellonmuuttunuttatulkintaaedeltavaltaajalta.html
Koska KKO:n mielestä on oikein, että veropetoksesta voidaan tuomita rangaistukseen muutenkin kuin Suomen perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen sallimilla tavoilla, niin eipä tässä kannata alamaistenkaan alkaa kovin korkeaa veromoraalia ylläpitämään!