Yleispäteviä sääntöjä? Leikattu uros tulee toimeen

onko sääntöjä? Mietin koirakaveria 2-vuotiaalle leikatulle urokselle. Minulla oli aikaisemmin leikkaamaton narttu. Sen suhtautuminen leikattuihin uroksiin oli epäluulo. Tiesin aina sen haukkumisesta, että jaaha, vastaantuleva on leikattu uros, ohitetaan nopeasti.

Koira ei ollut meillä alusta asti, joten sen sosiaalisuudessa on työsarkaa. Vaikuttaa lähinnä yli-innokkaalta, mutta en voi mennä takuuseen ja siksi pelaan hieman varman päälle. Se on tosin käyttäytynyt nätisti, kun on saanut olla vapaana ikäisensä leikatun uroksen kanssa, joka oli myös leikattu. Ei minkäänlaista ärhentelyä. Ikäisensä leikkaamattoman nartun kanssa se oli aika lailla kiinnostunut tytön sukupuolesta...

Koirakaverin pitäisi tavallaan olla tälle koiralle hyvä esimerkki, mitä sosiaaliseen käytökseen tulee.

• Mikä yhdistelmä paras leikatun uroksen kanssa? Toinen leikattu uros?

• Käyvätkö leikkaamattomat (ärhäkkäluonteiset) nartut helposti kiinni leikattuihin uroksiin?

• Miten leikkaamattomat urokset suhtautuvat leikattuihin uroksiin?

Katselin kotia etsiviä koiria. Löysin yhden ilmoituksen samanikäisestä leikatusta uroksesta, mutta tämä uros ei kuulemma suhtaudu hyvin (pelkääkö?) leikkaamattomiin uroksiin. Sekään ei ole hyvä, että ihmisten ilmoilla kulkiessa räyhätään. Pelkään myös sitä, että vapaina ollessaan varautumisista huolimatta tulee koiria vastaan ja tappelu.

Minulla on aina ennen ollut narttuja. Nyt tuli yllärinä tämä 2-vuotias leikattu uros, enkä tiedä onko yleispäteviä sääntöjä leikatuiden urosten kanssa.

Esim alkaako leikkaamaton uros kohtelemaan leikattua urosta kuin tämä olisi narttu? Jos alkaa hyppiä päälle, voi tulla tappelu. Tai käykö leikkaamaton narttu leikattuun urokseen kiinni, jos narttu on ärhäkkä.

Haluan välttää viimeisen päälle kaikki sellaiset selneästi riskialttiit tilanteet, joissa tulisi ihan tappelu. Narttujeni kanssa säästyin tappeluilta. Kaksi kertaa kävi eri narttujen kanssa, että toinen koira kävi puskista kimppuun ja puri siis oikein, vaikka koirani ei tehnyt mitään. Yksi oli uros ja toisesta en tiedä. Näin siitä toisesta, ettei ollut omistajalla hanskassa. Kuulin, että oli tappanut jonkun pikkukoiran ja että oli pitänyt lopettaa. Niin se koira kyllä kävi minunkin koirani kimppuun. Minä vain osasin käsitellä sitä, ja sain sen käsieleelläni, huudollani ("EI!") vetäytymään koirastani.

Tämä leikattu uros on nuori ja menee hihnassa ollessaan aika hyperiksi toisten koirien ollessa lähellä. Koulutuksellakaan tuskin saan sitä ihan rauhalliseksi, ajankaan kanssa. Eli mikäli otan sille kaverin, parasta olisi rauhallinen ja hyväkäytöksinen 'kouluttaja' , toinen uros vai narttu, tälle urokselleni.

Te, joilla on kokemusta uroksista (ja ehkä myös nartuista), olisin todella superkiitollinen kaikista vinkeistä ja kokemuksistanne.
64587
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Jos toisen otat, niin ota sitten huomattavasti vanhempi, ainakin 7-vuotias. Silloin se on melkoisen sama onko silvottu vai silpomaton tai onko narttu. Tulokas ottaa tuolloin ikäeronsa vuoksi melko automaattisesti sen nestorin aseman ilman suurempia kinasteluja. Ja kun se tulee liian vanhaksi olemaan nk. pomo, luovuttaa suosiolla paikkansa nuoremmalle joka tällöin on kypsä ymmärtämään olla vanhuksen turvana.

Toisaalta, ellet nyt välttämättä edes haluaisi itse sitä toista koiraa, niin muistathan että koirat tulevat oikeasti aikuisiksi vasta noin kolmen vuoden iässä. Silloin näet oikeasti miten rauhalliseksi koirasi voi muuttua, kunhan nyt vain jaksat kouluttaa sitä.

Äänestä

Ei taida olla mitään tarkkaa yleispätevää sääntöä yhteensopivuudessa, paitsi se, että jotkut koirat eivät siedä ainakaan kaikkia toisia saman sukupuolen koiria. Toki taas sitten on niitäkin, ymmärtääkseni selvästi vähemmän, että eivät siedä toista sukupuolta.
Mutta tähänkin vaikuttaa varmasti mm. koulutus ja toisen koiran ikä ja käytös. Ilmeisesti kun ikäeroa on riittävästi, se auttaa sietämisessä. Ja jos vaikka uros osoittaa kovin kiinnostustaan nartun hanuriin, saati alkaa nylkyttää, se ei taas kaikille nartuille sovi. Toki nylkytystä tekee koira alistamiseleenäkin, ja sekään ei kaikille sovi. Tuo tuleekin kieltää jyrkästi, jos haluaa rauhan säilyvän.

Itselläni on leikattu uros, ja tämä uros tulee toimeen kirjaimellisesti kaikkien koirien kanssa. Oikeastaan voisi sanoa että myös pitää kaikista, tämä kuvaa paremmin. Koiraani myös siedetään toisten koirien taholta selvästi keskimääräistä paremmin, koska olen niin usein kuullut milloin mitäkin tarinoita siitä, miksi heidän koiransa ei yleensä pidä oman koirani kaltaisista koirista (yleensä tarinassa viitataan siihen että koirani on iso ja musta). Uskon että leikkaus ja oman koirani käytös auttavat tässä molemmat.

Sinun 2-vuotias voi vielä tuosta rauhoittua jonkin verran 3:een ikävuoteen mennessä. Mutta esim. leikkisä, energinen ja innostunut koira kyllä pysyy sellaisena varmasti aina, kun nyt ei ihan pennusta enää puhuta. Samoin, kauanko on aikaa että uroksesi on leikattu? Ne hormonithan ei poistu ihan parissa viikossa, vaan ilmeisesti kestää yllättävän pitkään. Tuli vain mieleen että oma leikattu urokseni ei piittaa edes juoksuisita nartuista tuon taivaallista, tai ei ainakaan oireile kuten olen lukenut toisten leikkamattomien tekevän (vinkumiset, korvien hukkaus, syömättömyys, pissojen nuoleminen, ulvonta, haukunta, rauhattomuus, jne.). Ja ei siis nylkytä myöskään.

Olisiko narttukoira paras veikkaus kuitenkin sinulle. Jos uroksesi syystä tai toisesta alkaa nylkyttää, teet sille selväksi että tuo narttu on laumanjohtajan, eli sinun, eikä tällä ole mitään asia hypätä sinun ohi arvojärjestyksessä.

Äänestä
  • Täällä on kaksi tosi hyvää vastausta minulle (olen ap). Kiitos oikein paljon hyvistä mielipiteistä! Tosiaan, minulla ei ole aikaisemmin mitään kokemusta uroksista. Narttukoiria on ollut ensin emo (annoin loppuelämän kodin löytökodista löytämelleni koiralle) ja sen pennut, joista pidin kaksi narttua. Kaikki rakkaat ovat nyt viheriäisillä niityillä. Samaten vanhempieni koirat ovat olleet narttuja.

    Kumpikin teistä muistutti, että koira aikuistuu vasta 3-vuotiaana, tai niillä nurkilla. Minusta tuntuu, että minun tyttöni ovat aikuistuneet vasta seitsemän ikävuoden nurkilla! ;) Kuitenkin hyvä muistutus. Kiitos vain. En olekaan ottamassa toista ihan heti, vaan harkitsen ihan kunnolla. sitten, jos asuisimme talossa haja-asutusalueella, ottaisin useamman koiran.

    Voi olla, että yhdistän kaksi hyvää ajatusta: 7-vuotias koira ja narttu. Pentukin olisi kiva, mutta ei välttämättä tässä tilanteessa, kun tämän uroksen kanssa on kouluttamista.

    PS Perhe, josta tämän uroksemme vein yllärinä mukaani, oli leikkauttanut sen noin vähän ennen sen 1-vuotis synttäreitä.

    Nyt on kivat ilmat ulkoilla rakkaan ystävän kanssa, kun on lunta ja tuiskua!

    Äänestä

Leikkaaminen ei muuta koiran perusluonnetta.Eli vaikka olis leikattu, ei muutu mitenkään suhtautuminen muihin.Agret yhä agerja.
Leikattuun, ei muut mitenkään erikoisemmin suhtaudu kun muihinkaan koiriin joiden kanssa tulevat toimeen.Sosiaaliset kaikista tykkääjät tulee tietysti toimeet toisten sosiaalisten kanssa, oli leikattu tai ei.
kouluttajaa et koirasta saa,se täytyy löytyä ihmisestä.Leikatun kaveriksi, ottasin pennun, jonka leikkuutaisin jos leikkaamattomuus häiritsee.Sukupuolella ei niin väliä.Tai aikuisen sosiaalisen vaikka leikatunkin.

Äänestä

Meillä leikkaamattomat urokset halusi aina nylkyttää leikkaamattomia.
Vanhemmalla alkoi 9-vuotiaana eturauhasvaivat joten se jouduttiin leikata. Nuorempi 6v aluksi yritti pari kertaa nylkyttää, mutta vanhempi on ollut selvä pomo koko ikänsä joten totteli komennuksen eikä enää yritä.
Leikatut urokset saattavat olla kiinnostuneita nartuista (ei ihmekyllä meidän vaikka on kolme pentuetta tehnyt innolla, viimesen 8-vuotiaana) ja voivat yrittää saada juoksuisen nartun kantavaksi.

Äänestä

Meidän leikattu uros, on yhä arvonsa tunteva.Ei sitä toiset alista, kavereina leikkivät melkein kaikkien koirien kanssa.Mutta on muiden pomo kaikkia koiria kohtaan, ei vihainen muille koirille mutta " johtajatyypiä".Ei suostu alistettavaksi, vaan painaat muut maahan, jos eivät muuten tottele ;)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kiltti hyperpoika kirjoitti:

onko sääntöjä? Mietin koirakaveria 2-vuotiaalle leikatulle urokselle. Minulla oli aikaisemmin leikkaamaton narttu. Sen suhtautuminen leikattuihin uroksiin oli epäluulo. Tiesin aina sen haukkumisesta, että jaaha, vastaantuleva on leikattu uros, ohitetaan nopeasti.

Koira ei ollut meillä alusta asti, joten sen sosiaalisuudessa on työsarkaa. Vaikuttaa lähinnä yli-innokkaalta, mutta en voi mennä takuuseen ja siksi pelaan hieman varman päälle. Se on tosin käyttäytynyt nätisti, kun on saanut olla vapaana ikäisensä leikatun uroksen kanssa, joka oli myös leikattu. Ei minkäänlaista ärhentelyä. Ikäisensä leikkaamattoman nartun kanssa se oli aika lailla kiinnostunut tytön sukupuolesta...

Koirakaverin pitäisi tavallaan olla tälle koiralle hyvä esimerkki, mitä sosiaaliseen käytökseen tulee.

• Mikä yhdistelmä paras leikatun uroksen kanssa? Toinen leikattu uros?

• Käyvätkö leikkaamattomat (ärhäkkäluonteiset) nartut helposti kiinni leikattuihin uroksiin?

• Miten leikkaamattomat urokset suhtautuvat leikattuihin uroksiin?

Katselin kotia etsiviä koiria. Löysin yhden ilmoituksen samanikäisestä leikatusta uroksesta, mutta tämä uros ei kuulemma suhtaudu hyvin (pelkääkö?) leikkaamattomiin uroksiin. Sekään ei ole hyvä, että ihmisten ilmoilla kulkiessa räyhätään. Pelkään myös sitä, että vapaina ollessaan varautumisista huolimatta tulee koiria vastaan ja tappelu.

Minulla on aina ennen ollut narttuja. Nyt tuli yllärinä tämä 2-vuotias leikattu uros, enkä tiedä onko yleispäteviä sääntöjä leikatuiden urosten kanssa.

Esim alkaako leikkaamaton uros kohtelemaan leikattua urosta kuin tämä olisi narttu? Jos alkaa hyppiä päälle, voi tulla tappelu. Tai käykö leikkaamaton narttu leikattuun urokseen kiinni, jos narttu on ärhäkkä.

Haluan välttää viimeisen päälle kaikki sellaiset selneästi riskialttiit tilanteet, joissa tulisi ihan tappelu. Narttujeni kanssa säästyin tappeluilta. Kaksi kertaa kävi eri narttujen kanssa, että toinen koira kävi puskista kimppuun ja puri siis oikein, vaikka koirani ei tehnyt mitään. Yksi oli uros ja toisesta en tiedä. Näin siitä toisesta, ettei ollut omistajalla hanskassa. Kuulin, että oli tappanut jonkun pikkukoiran ja että oli pitänyt lopettaa. Niin se koira kyllä kävi minunkin koirani kimppuun. Minä vain osasin käsitellä sitä, ja sain sen käsieleelläni, huudollani ("EI!") vetäytymään koirastani.

Tämä leikattu uros on nuori ja menee hihnassa ollessaan aika hyperiksi toisten koirien ollessa lähellä. Koulutuksellakaan tuskin saan sitä ihan rauhalliseksi, ajankaan kanssa. Eli mikäli otan sille kaverin, parasta olisi rauhallinen ja hyväkäytöksinen 'kouluttaja' , toinen uros vai narttu, tälle urokselleni.

Te, joilla on kokemusta uroksista (ja ehkä myös nartuista), olisin todella superkiitollinen kaikista vinkeistä ja kokemuksistanne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu