Olen hieman yli parikymppinen mies ja tällähetkellä ainoa asia mistä olen varma on se ettei kaikki ole ihan kohdallaan. Ei ole ikinä ollut.
Historiassa kohtuu ankaraa koulukiusaamista koko peruskoulun ajalta, olen kokenut yksinäisyyden tunneta koko ikäni, kuitenkin aina minulla on ollut hyviä ystäviä joista osa seurannut koko elämän mukana. Muistan jo nuorena kuinka rankasti otin kun jäin porukan ulkopuolle, enkä ikinä tuntenut kuuluvani "porukkaan".
Nuorena olin levoton tarhassa kiusasin muita tukistamalla ym. ala-asteen esimmäiseltä luokalta asti vaikeuksia keskittymisessä tunneilla. Omiin maailmoihin vaipuminen, tai huomion hakua yleisellä levottomuudella..
Myös niihin aikoihin alkoi silmittömät raivokohtaukset, jotenkin sain peruskoulun suoritettua ja nyt jälkeenpäin moni ihminen on sanonut etten ollut perus koulukiusattu "reppana" vaan aiheutin omalla hyökkäävällä käytökselläni itselleni ongelmia. Hallitsemattomat raivokohtaukset jatkuvat oikeastaan koko peruskoulun 1-9luokilla.
Ammattikouluun mennessä vaihdoin paikkakuntaa ja tutustuin uusiin ihmisiin ja sain luotua uutta kaveripiiriä(siltikkin menneisyyden haamut kummitteli taka-alalla sekä tunsin silti ulkopuolista oloa) mutta koulunkäyti omatoimisesti vieraalla paikkakunnalla tuotti haasteita senverran että keskiarvo ei riittänyt halutulle koulutuslinjalle. Vaihdoin koulua takaisin kotipaikkakuntaan jossa sain jatkaa opintojani haluamallani alalla.
Uudessa koulussa tutustuin kaveriin jonka kanssa vietin lähes kaiken vapaa-ajan, hänen mukana tuli myös uusi kaveripiiri sekä tyttöystävä.
Koulun sain suoritettua ajallaan ja työllistyin nopeasti.
Kyseisten ihmisien kanssa vietin seuraavat vuodet, välillä tunsin samoja tuntemuksia kuin aijemmin(uskoisin että kaikki kokevat näitä mutta itselle ne tuntuu erityksen raskaalta), elämä rullaili ihan kivasti, suoritin armeijan, pääsin takaisin työelämään ja muutto yhteen tyttöystävän kanssa olisi edessä. Tyttö oli muuttanut uudelle paikkakunnalle työn perässä ja armeijan jälkeen minun piti muuttaa mukana. Sain kotipaikkakunnalta hyvän työpaikan ja muuttohaaveet siirtyivät.
Tunsin riittämättömyyden tunnetta tyttöystävääni kohtaan, aloin tuntemaan etten ehkä olekkaan valmis muuttamaan hänen peräänsä, lisäsin alkoholin käyttöä ja masennuin. Samoihin aikoihin välit tämän em. kaverin kanssa meni katkolle. Kaveriporukka rakoili muutenkin ja lopulta erosin tyttöystävästäni.
Tästä alkaa olla jo kaksi vuotta aikaa, tänä aikana olen ollut muutamassa lyhyemmässä seurustelusuhteessa, sekä aloitin suhteen neljä kuukautta sitten naisen kanssa joka muutti luokseni asumaan.
Tästä huolimatta ajattelen ex. tyttöystäävääni lähes päivittäin ja tästä luultavasti on muodostunut jonkinasteinen pakkomielle. Taloudellisesti itselläni kaikki on hyvin, muutama läheinen ystävä ym. Uskon etteivät ongelmani näy ulkopuolisille.
Henkisesti olen aivan loppu, mikään ei oikein tunnu miltään, rehellisesti sanottuna en tunne mitään nykyistä seurustelukumppania kohtaan, mutta en osaa olla yksinkään. Alkoholin käyttö on edeleen suhteellisen runsasta.
Tunnen oloni jatkuvaisesti yksinäiseksi, elättelen toivoa eksäni takaisinsaamisesta yms. Itsemurha pyörii mielessä, mutta toisaalta jokin vielä pitää kiinni täällä.
Mihin voin mennä että saisin elämänhaluni takaisin? Uskoisin myöskin sairastavani add:tä joka ei kuitenkaan koskaan ole diagnosoitu, miten apua tähän?
Mikä minulla on? mistä apua?
4
79
Vastaukset
- En siis ole alalla
Hei.
Paljon tuossa olisi varmaan sellaista, jota olisi hyvä käydä jonkun kanssa läpi.
Ulkoisesti olet saanut paljonkin aikaan ja sinulla on ns. puitteet kunnossa. Mutta miten on sisällä..oletko onnellinen ja koetko ihan oikeasti eläväsi omaa elämääsi? Toisaalta olet vielä nuori ja oman itsen tunteminen jo senkin vuoksi voi olla vielä kesken (siis ihan luonnollisesti).
Jos ei vielä oikein tunne itseään, on kumppaninkin (ja kaveripiirin ym.) valinta vaikeaa.
Alkoholinkäytön voi ymmärtää, mutta parempi tietenkin olisi enemmän "selvittää päätä" kuin yrittää paeta alkoholiin. Suosittelen hakeutumista joko terveyskeskuksen masennushoitajalle tai mielenterveystoimistoon. Kumpaakaan ei kannata mystifioida tai pelätä. Monenlaiset ihmiset ja monentasoiset ongelmat ovat siellä tuttuja. Sinulle lähinnä toivon tilaisuutta toisen ihmisen kanssa miettiä, mistä oikein on kysymys ja saada tukea, apua ja neuvoa, miten eteenpäin.
Älä tee itsellesi vielä mitään. Ihmiset selviävät uskomattomista vaikeuksista. Yksin pärjää pitkälle, mutta ei yksin tarvitse pärjätä: apua voi hakea. Tsemppiä. - maallikon ajatuksia
Vaikuttaa että vielä ole tunteissasi kiinni entisessä tyttöystävässä. Ei kaikkiin voi rakastua tai ihastua. En voisi elää päivääkään parisuhteessa jos ei olisi edes alussa ollut mitään ihastuksen tunteita.
Sinulla ei ole yhteyttä omiin tunteisiisi ja minuuteesi. Et osaa olla läsnä aidosti. Voisit saada apua terapiasta.
Hyviä itsehoitokirjoja on Tommy Hellstenin ja Seppo Jokisen kirjat. Löytyy kirjastosta. Hei,
Oletkin saanut jo edellisiltä vastaajilta hyviä neuvoja ja hyötyisit varmasti ulkopuolisesta keskusteluavusta. Alla on muutama vaihtoehto.
Valtakunnallinen kriisipuhelin, jonka numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15-07. Puhelut maksavat operaattorin veloittaman puhelumaksun.
Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos koet, että haluat kertoa olostasi lisää kirjoittamalla voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net
). Net-tuki Live päivystää joka arkipäivä klo 15-19. Tukinetissä pääset keskustelemaan kahden kesken tukihenkilön kanssa. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, joilla on samankaltaisia kokemuksia.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
Ystävällisin terveisin,
SOS-kriisikeskus- nämä tuli mieleen
Hei!
Omakohtaisista kokemuksista johtuen, otan "biologisperäisen" näkökulman asiaasi.
Alkoholi ja muut aineet tekee puutostiloja elimistöön . Puutostilat pahentavat ja itsessään aiheuttavat mielia-ala- ja käytösongelmia.
Heikossa kunnossa aivot juuttuvat ajatuskehiin .
Alkoholin yleisin aiheuttama puutostila on B vitamiinien vaje. B-vitamiinit vaikuttavat hermostoon ja puutokset tai imeytymishäiriöt itsessään tekevät voimakkaitakin debressioita.
Myös kilpirauhasen toimintahäiriöt vaikuttavat käytökseen ja mielialoihin voimakkaasta.
Vieroitusoireet tulevat krapulapäivän jälkeen kahtena seuraavana vuorokautena , kun veressä ei ole enää alkoholia tai muuta keskushermostoon vaikuttavaa ainetta , riippumatta käytön kestosta ja määrästä. Oireet vaihtelevat lievistä mieliala-ailahteluista psykoosiin, heikosta olosta aina voimakkaisiin ns.viinakramppeihin.
Jos on ADD tai AHD tai Asperger taipumusta , positiiviset vahvuudet (usko pois niitä on ! ) saa esille , ilman alkoholia .
Vastuu itsestään ja muista on positiivinen asia . Rakenna sille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743345
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t311921Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681909Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian171446- 281391
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261308Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61296Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631207Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101197Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.53965