Minulle on tulossa piakkoin kissavauva, siitä olen kovin innoissani, mutta kun olen tuossa kaikenlaisia kissakirjoja tutkiskellut niin törmäsin semmoiseen asiaan että jossain kirjassa mainittiin paakkuuntuvan kissanhiekan olevan vaarallista pennulle. Että jos pentu uteliaana maistelee sitä ja sitten hiekka paakkuuntuu suolistossa... ! Hui. :/ Amerikkalainen kirja se oli ja siellä oli joskus ollut kova häly tuosta aiheesta.
Jossain taas mainittiin ettei mikään tieteellinen tutkimus tue moista ajatusta. Siis mitä nyt pitäisi uskoa?? Minulla ei ole kissaa pennusta saakka aikaisemmin ollut sisäkissana, enkä siis tiedä mitä nyt uskoisi. Uskallanko laittaa pennulle paakkuuntuvaa hiekkaa laatikkoon, mikä ainakin käytännöllisyyden kannalta tuntuisi kaikkein parhaimmalta vaihtoehdolta? Onko paakkuuntuva hiekka pennulle tosiaan vaarallista, vai pelkkää urbaanilegendaa?
Jos joku asiasta tietävä osaisi neuvoa minua niin voisin jatkaa pennun kotiintulon odottamista taas rauhallisin mielin.:)
Jossain taas mainittiin ettei mikään tieteellinen tutkimus tue moista ajatusta. Siis mitä nyt pitäisi uskoa?? Minulla ei ole kissaa pennusta saakka aikaisemmin ollut sisäkissana, enkä siis tiedä mitä nyt uskoisi. Uskallanko laittaa pennulle paakkuuntuvaa hiekkaa laatikkoon, mikä ainakin käytännöllisyyden kannalta tuntuisi kaikkein parhaimmalta vaihtoehdolta? Onko paakkuuntuva hiekka pennulle tosiaan vaarallista, vai pelkkää urbaanilegendaa?
Jos joku asiasta tietävä osaisi neuvoa minua niin voisin jatkaa pennun kotiintulon odottamista taas rauhallisin mielin.:)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meillä käytettiin aikoinaan paakkuuntuvaa kissanhiekkaa, kun kissa oli pentu. Mitään ongelmia ei ollut. Ikinä en ole nähnyt kissojen (edes pentujen) syövän kissanhiekkaa.. Älä huoli, voithan kysyä mitä kissanhiekkaa kissasi kasvattaja käyttää ja ostaa samaa mihin pentusi toivottavsati on jo tutustunut.. :o)
...kissanhiekkaa. Koiran mielestä kissan jätöksen puolestaan voivat olla maailman ihanimman hajuinen leikkikalu.
Kissin pissi on sen verran iso, ettei pentu jaksaisi tekemäänsä paakkua syödä.
Meillä meni ihan hyvin. Nykyisin tosin käytetään kristallikissanhiekkaa sinisestä pussista koska se haisee vähemmän ja on siistimpää
Ei tässä mistään valmiiksi pakkuuntuneesta pissaklimpistä puhuttukaan!
Jos, huom. JOS kissa söisi muutaman murun hiekkaa, sekin jo paakkuuntuisi suolistossa, koska kissan sisällä on märkää, jos et tiennyt.
Siitä tässä oli kyse.
Amerikkalaiset ääliöt nyt vouhkaavat millon mistäkin, mutta voihan sitä varmuuden vuoksi aluksi käyttää puupellettiä (ja myöhemmin siirtyä hiekkaan), että saa yöt nukuttua rauhallisin mielin.
Kun pentu on ensimmäiset jätöksensä aikaansaanut kasvattajakodissaan, on se jo silloin todennäköisesti oppinut, ettei syö kakkapaikkansa läheisyydessä.
Eli kun pennun on saanut sujuvasti tekemään jätöksensä ensimmäisen kerran asianmukaiseen paikaan eli hiekkalootaan, ei se sieltä enää syö.
Ja kukapa jättäisi vastatulleen pennun omiin oloihinsa? Kun pennun seurassa malttaa olla ensimmäiseen kakkakippoon tehtyyn hätään asti, ei tarvitse enää huolehtia kissanhiekan syömisen mielekkyydestä. Eikä siis paakkujenkaan syömisestä =)
Meidän neitikissa, 9 v, syö joskus vessan lattialta tassuista rapisseita hiekkajyviä (SuperCarino), se kyllä uskoo kun sanon että EI... painokkaasti. Mutta se syö ihan mitä vaan, esimerkiksi ulkoa kulkeutuneita kivenpalasia ja kerran esimerkiksi se söi kuparilankaa, se pasko seuraavan viikon kuparilangan pätkiä ja odotin sydän kylmänä että milloinka katti kuolee, sille oisi voinu käydä pahastikin mutta ei käynyt mitenkään (siitä on aikaa jotain 8 vuotta).
Se on myös hyvä 'imuri', pöytä on siivottu jos siihen tippuu leivänmuruja mutta jospa annat leivänmuruja ruoaksi niin ei kelpaa.
Neiti on löytökissa ja ilmeisesti sille on jäänyt mieleen aikaisemmat nälkäiset ajat jolloin täytyi syödä kaikki mitä löytyi. Sille piti monta vuotta olla vesikuppikin tiskipöydän altaassa, ei se suostunut juomaan jos se oli ruokanurkkauksessa
Nyt se on n 5 kilon aika pulska katti ja mahdottoman leikkisä, siínä saa 11 vuotias 9 kilon kolli joskus kyytiä kun neiti painaa tassut vinossa kollin päältä maton alle.