ihan mielenkiinnosta kysyn nyt kaikilta buddhalaisilta tällä palstalla, että miten te tulitte ryhtyneeksi buddhalaisiksi? miten se alko ja mitä mietitte... kertokaa kaikki!
minkälainen oli aloituksenne
omnibus
262407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
En ole ryhtynyt buddhalaiseksi.
... Sogyal Rinpochen kirjan Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta. Se oli sitten siinä, tunteen valinta.
Tämä on siis eri kirja kuin ikivanha Tiibetiläinen kuolleiden kirja.
Luin aluksi buddhalaista kirjallisuutta, huomasin sen olevan rehellistä ja loogista.
Tajusin myös että elämässä oli paljon muutakin "saavutettavaa" ja että elämäni oli suunnattu asioihin jotka vain ärsyttivät.
En muista enää, ehkä näin.
Perehdyin enemmän mm meditaatioon mistä sain erilaisia "transendenttisiä" ohimeneviä kokemuksia, nämä osoittivat kuinka mahtavaa voikaan olla.
Alku oli kinkinen, kun joutu kuuntelee/näkee näitä kaiken maailman pellejä, jotka olivat ihan pihalla. Ei kukaan selittänyt rehellisesti, jopa kateelliset syöttivät väärää infoo, jouduin lukemaan kirjoista, hehe.. Siinä tietenkin paloi rahaa tuhansia euroja, koske ei kirjastoista löydy kun vähän alan kirjallisuutta.
No joka tapauksessa löysin sen yksinkertaisen buddhalaisuuden mitä olin etsimässä.
KIITOS BUDDHA
Aivan varmasti se tuli edellisistä elämistä. Se kiinnostus oli siis minussa jo syntyessäni.
Jotkut asiat "muistuttivat" minua. Esimerkiksi kun näin kuvan buddhalaisesta munkista, joka istui lootusasennossa palavana liekkinä vastustaen siten Vietnamin sotaa, mietin päivät pitkät asiaa. En saanut sitä pois mielestä. Pohdin kaikkea asiaan liittyvää. Esimerkiksi mikä on se sisäinen kokemus.
Ja kun sitten kuulin sanan mietiskely, sekin sai minussa samanlaisen reaktion. Pohdin ja pohdin asiaa. Mitä on mietiskely? En saanut rauhaa ennen kuin olin lukenut kirjoja siitä. Siitä se alkoi.
Buddhalaisuudessa ei ole mitään mikä tuntuu vieraalta tai vastemieliseltä. On eri suuntauksia ja jotkut tavat jossakin maassa askarruttavat, mutta pääosin kaikki on puhdasta ahaa-elämystä.
>>>Esimerkiksi kun näin kuvan buddhalaisesta munkista, joka istui lootusasennossa palavana liekkinä vastustaen siten Vietnamin sotaa, mietin päivät pitkät asiaa
Minä tavallaan reissasin pitkään ja lopulta päädyin vaiheiden kautta luonnollisesti väliasemalle jonnekin, jossa alkoi äkkiä tapahtua. Toisin sanoen, monenlaisten kokemusten myötä maailmankuvani oli vuosien aikana kehkeytynyt ja seljennyt, ja sitten sopivassa kohtaa lähti iso pyörä pyörimään :-). Törmäsin tiibetinbuddhalaisuuteen että tärähti - melkein tuntuu, että minut kaivettiin esiin. Huomasin, että buddhalaisuus, joka ennen oli kiinnostanut lähinnä filosofisesti eikä henk.koht., tarjoaa toimivat ja hedelmälliset käsitteet sille, mihin olin elämässä/elämissä kulkenut siihen mennessä. Sain lahjaksi mielekkään polun, lautan, välineen.
"Buddhalaisuus" on toimiva käsitteistö, mutta ei vain käsitteistö, vaan jotain mikä eletään todeksi. Tiesi itse tai ei.
Nopeisiin käänteisiin liittyi suorastaan taikuutta. Mutta aivan arkinen tie on ollut pitkä ja on uskomaton onni, että tässä olen nyt. Vaikka missäpä muualla.
Minähän en koskaan ryhtynyt buddhalaiseksi vaan olen tavallani ollut buddhalainen aina.
Käyttelin nuorena neitona kaikenlaisia päihteitä kunnes muuan vähemmän itsetietoinen hörhöilijä tutustutti minut sieniin. Sienien popsiminen opetti minulle jotain ihmisen tajunnasta.Se vahvisti jo olemassaollutta käsitystäni siitä, ettei solipsismi ollut mikään filosofinen opinkappale vaan aivan selkeä tietoisuuteen liittyvä fakta.Ulkopuolellani ei ollut mitään:
minä olin aivot avaruudessa, avaruus minun aivoissani.
Pitkänaikaa olin aivan tolaltani. Minua ahdisti aivan älyttömästi.
Ajatus siitä, että olin pelkkä ajatus, ikuisesti muotoaan muuttava olemassaolon ilmaus, kauhistutti minua. Halusin epätoivoisesti
palauttaa fyysisyyden maailmaan.Huorasin ja join. Aivan epätoivoisesti halusin muuttaa itseni takaisin lihaksi ja vereksi.
Tänään olen rauhallisempi En enää taistele tutkainta vastaan.
Hullu sienensyöjä on aviomieheni.
Hänen rakkautensa valaa minuun rohkeutta.
Vieläkin pelkään mutta on myös hetkiä, jolloin oikeasti tiedän ettei siihen ole mitään syytä.
Olen kokeillut sieniä vain kerran, mutta silloin popsin niitä kunnolla.
Mielestäni sienet voivat näyttää jonkin pienen osan mielestä, mutta vain hetkellisesti. On olemassa suuri vaara että kuvittelee sienten näyttämän jutun olevan "valaistuminen", "totuus" tai "se oikea todellisuus" - niin paljon netistä löytyy ihmisiä jotka kuvittelevat saavuttaneensa suurta henkistä edistystä jonkin sienitripin aikana (en nyt tarkoita sinua).
Psykedeeleissä kiteytyy Buddhan opetus pysymättömyydestä: kun homma on ohi, se on ohi. Jäljellä on vain muisto kokemuksesta, eikä se ole sama kuin kokemus. Tripin jälkeen on yhtä tyhmä kuin ennenkin. Se että pääsee kurkistamaan hetkellisesti pinnan alle ei tee kenestäkään sukeltajaa. Mielestäni ainoastaan pysyvät tulokset merkitsevät. Kaikki muu, myös sienet, on samsaraa.
En siis kiistä etteikö sienistä voisi olla jotain hyötyä, mutta niistä lienee myös jotain haittaa, varsinkin jos tuohon kokemukseen tai kuviteltuun ymmärrykseen tarttuu ja takertuu. Tuon oman juttuni perusteella arvostan entistä enemmän Buddhan oppeja. Minulle ne ovat ainoa todellinen keino saada pysyviä tuloksia.
Hei. Monen ihmisen henkinen kehitys kulkee tänä päivänä luonnon voimakasvien antamien psykedeelisten kokemusten kautta. Tai, no, ainahan se on kulkenut.
Kuitenkin, ihmiset ovat tänä päivänä niin eristäytyneitä luonnosta että luonnon voimakasvit voivat johtaa psykoosiin. Ne aivan varmasti antavat henkistä opetusta jos oppilas on halukas oppimaan ja opettaja halukas opettamaan, se kun on kaksipuolinen juttu. Kuitenkin, jos psykedeeleihin koskee on vaarana että kaikki rysäytetään päälle kerralla, jonka seurauksena voi olla jopa kuukausia kestäviä psykooseja ja pään selvittelyjä... Eivät ihmiset oikein tajua kuinka voimakkaiden ja muinaisten asioiden kanssa ollaan tekemisissä.
Psykedeelejäkin on mahdollista vetää sillä tavalla että saa "pään sekaisin"... Se on täysin ihmisestä kiinni; kuitenkin, jos niitä haluaa kokeilla suosittelen ehdottomasti nauttivan opettavasta vaikutuksesta. Ota oppi vastaan, toisinsanoen.
Jos ei esim. sienistä jää mitään pysyvää viisautta päähän, voi syyttää vain itseään. Todellista se on. Kokemus on todellista.
Asia jota ei voi tämän suhteen liikaa korostaa; VAROVAISUUTTA!
Rauhaa!
Psykoosin ym. mielenterveyshaittojen vaara lienee vain sellaisilla ihmisillä, joilla on tuo taipumus ennestään. Valitettavasti näyttää siltä että noilla ihmisillä on myös taipumus kokeilla kaikenlaista, koska he toivovat löytävänsä kemikaaleista onnellisuutta elämäänsä.
Mitä tulee henkiseen kehitykseen ja psykedeeleihin, olen kanssasi eri mieltä. Sanoit: "Jos ei esim. sienistä jää mitään pysyvää viisautta päähän, voi syyttää vain itseään. Todellista se on. Kokemus on todellista."
Kaikesta voi syyttää itseään - sekä onnettomuuksista että menestyksistä. Psykedeelikokemukset ovat vain yhtä todellisia kuin uni, ja myös samalla tavalla ohimeneviä. Vaarana näyttää olevan noihin kokemuksiin tarrautuminen, ja se on este henkiselle kehitykselle. Oikopolkuja ei ole.
Kyllä, täysin totta puhut joka asiassa, vaikka eri mieltä oletkin. Tämä "taipumus psykoosiin" lienee kyllä ihan tosi monella ihmisellä nykymaailmassa... Niin hullu maailma ja sen menneisyys.
Psykedeelit opettaa, mutta vaarana tosiaan on että kaikki rysähtää kerralla päälle, josta voi seurata psykoosi. Kaikki psykedeelit kun eivät ole yhtä helliä kuin sienet voivat olla...
Kyllä kyllä, psykedeelinen kokemus on ohimenevä, aivan niinkuin mikä tahansa kokemus... Kuitenkin, psykedeelinen kokemus saatta omata hemmetin paljon suuremman potentiaalin oppimiseen kuin esim. museokäynti :)
Rauhaa.
Jouko Turkka on sanonut, että hän näkee enemmän matkalla Valintataloon kuin tavalliset ihmiset ulkomaanmatkan aikana. Olen taipuvainen uskomaan häntä.
Monet psykedeelikulttuurin ikonit, kuten Leary, Huxley jne. olivat älykkäitä ihmisiä ja luultavasti saivat paljon irti psykedeeleistä. Mutta kuinka paljon enemmän he olisivatkaan kehittyneet jos olisivat seuranneet Buddhan oppeja... :-)
Totta, totta. Kun elää hetkessä nyt voi kokea uskomattoman paljon pelkästään kävelymatkalla puistoon. Se on sitä elämisen opettelemista... Tai jotain :)
Kehityshän se on tärkeintä, ei se että mitä oppeja seuraa... Kuitenkin kohtaamme joskus kaikki siellä vuoren huipulla. Mutta joo, otetaan kaikki hyvänmakuiset hedelmät ympäristöstämme itsellemme ja jaetaan muille.
Helppoa on lueskella viisauskirjoja ja kuvitella sitten tietävänsä jotain.Minäkin sujuvasanaisena osasin lasketella täysin vakuuttavaa soopaa henkistymisestä, zeniläisestä totuudesta ja milloin mistäkin. Hallitsin terminologian.
Ongelma oli siinä etten tiennyt mistä puhuin.
Sienet liikauttivat minua.
Tieto muuttui niinsanotusti lihaksi.
Enää en jaksanut viljellä pikkunäppäriä nokkeluuksia ja leikkiä viisampaa kuin olinkaan.
Kristallinkirkkaasti ymmärsin mikä on ero kirjoista opitun ja omakohtaisesti koetun oivalluksen välillä. Päteminen päättyi kuin seinään.
Samaa mieltä olen kanssani siitä, ettei ole mitään oikotietä.
On vain tie.
Minulle ruminta buddhalaisuuden muotoa on juuri selittäminen, olkoot se sitten sanoilla tai jollakin muulla konstilla.
Ketä voisi ylipäätänsä kiinnostaa sellainen?
Eikö siitä tule sairaaksi?
..tehdään muuta kuin selitetään? Sinäkin!
että mä huvikseen kirjoittelen. Tekisin ihan mitä vaan että lopettaisin, maksaisin suomi24 rahaa että sulkisivat keskustelupalstan, nettiliittymää en viitsi sanoa irti kun on toistaiseksi maksuton. Heti kun lasku tulee niin irtisanon
(tai jätän maksamatta)
Heti, heti, mutta olen idiootti ihan oikeesti.
Jo 6kk:ta ilman dharman harjoitusta, vaikka erinomaiset olosuhteet: en ole aukaisutkaan kirjoja, mulla kun on vielä hyviä sellaisia enkä olen istunut meditaatiossakaan,kaikkea muuta teen mitä ei pitäis tehdä,sen jälkeen kun tulin aasista näin kävi, tais tulla taas kerralla oikee iso kasa mustaa magiaa...
Ollaan pohdittu kaverin kanssa kun tässä lähdetään tiibettiin niin jäädään sinne.
Mitään ei ole niin helppoa unohtaa kun maailmaa paitsi suomalaisia tyttöjä
...aloitat vähän kerrallaan. Jos meditoit tänään 10 min, niin huomenna se on taas vähän helpompaa.
mun kohdalla on toisten päin. Sen verran mitä muut tavalliset meditoivat sen ajan olen häiriintynyt.
"...Non-meditation is the supreme meditation..."
Mingyur Rinpoche
vähän lipsahti...
Mutta näin on. En ole tehnyt "homojen" meditaatiota vaan hankkinut kunnon ohjeet.
Kuka tahansa voi parissa vuodessa saavuttaa "helpon läsnäolon" tai jopa sekunnissa jos tietää miten olla. Ei edusta mitään saavutusta vielä, se tulee sitten myöhemmin takuu varmasti.
http://www.ymba.org/freebooks_main.html
Entering the Tao of Sudden Enlightenment
Practice and Attain Sudden Enlightenment
The Dharma of Mind Transmission
Etteivät vaan olisi sama asia?
http://www.officialvillagepeople.com/Studio 54 page/images/village people.jpg
voi ollaki, älä katso sormea vaan kuuta...
Meditaation kautta on mahdollisuus valaistumiseen, miksi emme käyttäisi tilaisuutta hyväksemme, kun kerran olemme syntyneet ihmisen ruumiiseen?
Kerronpa tarinan itsestäni. Olen oppinut puhdistautumisen merkityksen kovan käden kautta. Tein aikoinaan pahaa läheiselleni ja sain äärettömän tuskallisen karmaprosessin tätä kautta kannettavakseni. Mitä suurimpien mielen myrskyjen kautta pakottauduin tarkastelemaan pahan tekoni itselleni aiheutuneita hirvittäviä vastoinkäymisiä.
Mitä rehellisimmin tarkastelin asiaa, sitä hirvittävimpiä tunnemyrskyjä sain käydä läpi. Päätin kuitenkin terästää tahdonvoimani äärimmilleen ja pysäyttää liikkeelle lähtenyt pahan tekoni aiheuttama karminen prosessi.
Juuri, kun pelkäsin menettäväni siinä paikassa järkeni ja halusin vain paeta meditaatiosta, pois totuuden silmien edestä, päätin vain jatkaa keskittymistä ponnistaen tahdonvoimani äärimmäiseen mahdolliseen pisteeseen.
Yhtäkkiä koin aivan ikäänkuin suuri kivi olisi vierähtänyt sydämmeni päältä. Oloa voisi kuvitella samanlaiseksi, jos olet tuhannen kevätauringon valaisemalla merenrannalla, valkoisiin vaatteisiin pukeutuneena ja koet samalla täydellisen rakkauden ja turvallisuuden tunteen, tämä oli minun "erillisyyden päättymiseni".
Toivon teille, rakkaat ystävät, kaikesta sydämmestäni samaa kokemusta. Älkää pelätkö kohdata itseänne kaikessa "raadollisuudessaan", olkaa mikä olette ja puhdistautukaa, olitte sitten tehneet mitä tahansa. En epäile hetkeäkään, etteikö jokainen täällä olija valaistuisi, teissä kaikissa palaa meditaation liekki!
meditaatiohuoneesta, joskus tuntuu ettei selviä.
Kokemukset ei aina katso aikaa ja paikkaa, tietoinen tietoisuus ("puhdas" läsnäolo) akkumuloi itseänsä 'nirvanaan' saakka.
Osittain voi peitellä omaa kokemusta, mutta se loistaa läpi enemmin tai myöhemmin. Kuten Kundala (kundali) edustaa palavaa soihtua/kynttilää paperivarjostimen sisällä, se on vain ajan kysymys koska paperivarjostin liemahtaa liekkeihin.
Hoi poijaat! Kiitos kaikki suuret äkillisesti ja tahtomattaan valaistuneet silokkijoogit ja hamppuzenmestarit. Nyt näen pimeyden. Nyt ymmärrän mitä tarkoitetaan Kali´n synkkyyden ja lietteen aikaudella!
Voi kuinka suloista ja luottavaista että voikin turvautua puhtaaseen kotimaiseen kasvikseen ja löytää sen avulla totuus ja Buddhamieli!
Siirryn nyt www.kotimaisetkasvikset.fi sivuille ja yritän löytää sieltä kivan perunan juttukaveriksi ja henkiseksi ystäväksi. Voi sitä hyvyyttä, älyn leiskuntaa, analyysiä ja syvällisyyttä joka minua odottaa! Ikävä tulee teitä herttaisia, mutta minkäs voit? A mansgottadoo what amaansgottadoo.
Nii ei sitä tiedä onks muissa osastoilla nettiliittymiä täällä ainakin on.
Tänne sinäkin päädyt, ei ole kovin vaikeeta, suljet silmäsi visuloit eri värisiä buddhahahmoja, sinisiä, keltaisia, oransseja, laulat mantraa ja maksat vielä. Näin kun jatkat useita vuosia paikkasi on taattu tästä viereisestä sängystä, ehkä voidaan sitten syventyä YAB-YAB tantraa?
Niinhän se yleensä on, tittelin takaa paljastuu ruma totuus mihinkä tahansa sitä menee. Monesti voi olla hienoja temppeleitä, kauniita buddhapatsaita, mutta tähän se sitten voi loppua.
AINA LÖYTÄÄ VIKAA, JOS HALUAA.
The beings of sa.msaara are merely like a dream.
They are unborn and deathless every one of them.
Sentient beings, man or beast, will not be found.
So accumulations and actions also do not occur.