Säästöpankin rahastot, näkemyksiä tai kokemuksia

Tai jos haluaa sijoitusten noudattelevan suunnilleen eri osakemarkkinoiden kokoja, niin jotain tyyliin P-Amerikka 40-50%, Eurooppa 20-30%, Aasia 15-20%, Kehittyvät 10-15%.

Piti aiemmin kirjoittaa, että "tällä hetkellä ei ole mitään järkeä sijoittaa kehittyneiden maiden pitkiin korkoihin", mutta joku painovirepaholainen pääsi väliin, pahoittelen.

Aloittelija88:n viimeiseen viestiin kommenttina, että lainavaiheessa pankkia ei kiinnosta se, missä sinun aiemmat sijoituksesi ovat sillä hetkellä. Heitä kiinnostaa se, että sinulla on ylipäätään säästöjä olemassa. Lisäksi saatat saada hieman alemman marginaalin, jos lupaat siinä vaiheessa & jatkossa laittaa rahaa heidän rahastoihinsa - mutta tuonkin säästösopimuksen voit katkaista muutaman kuukauden jälkeen. Lainanhakuvaiheessa sinun pitäisi joka tapauksessa myös kilpailuttaa pankit, joten on paljon mahdollista että päädyt lopulta jonkin toisen pankin asiakkaaksi.

Olisi pitänyt jo ensimmäisesessä vastauksessa linkittää tämä, kun olet aloittelija:

http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/

Sivulla listatut noin 10 linkkiä kertovat hyvin tiiviisti ja selkeästi perusasiat sijoittamisesta. Aikaa niiden kaikkien läpilukemiseen menee ehkä 10 minuuttia.

Ymmärrän, että sen oman pankin kanssa on helppoa ja kiva asioida. Tosiasia vain on, ettei se sijoittamisen osalta ole taloudellisesti järkevää. Kustannusten minimointi on tärkein tapa vaikuttaa sijoituksen tuottoon. Ja pankkien sijoitustuotteet ovat törkeän kalliita. Niiden tarkoitus on tuottaa ensisijaisesti pankille, ei sinulle.

Saat kyllä aikanaan sen lainan siitä kotipankista, vaikka kaikki sijoituksesi olisivat muualla. Ihan samaan hintaan. Oleellista lainan saannin ja hinnan kannalta on se, että sitä säästettyä omaa varallisuutta on, ei missä se on. Lainat ovat pankille bisnestä siinä missä sijoitustuotteetkin, eikä lainan hinnoitteluun vaikuta se kuinka kiva asiakas olet, vaan ainoastaan maksukykysi.

Rahaston kurssikehitys on julkista tietoa ja näkyy rahaston kotisivulla tai esim. Morningstarin rahastosivulla.

Jos sinulla ei ole oikeuksia katsoa lapsen tilitietoja, ei pankki saa niitä sinulle näyttää. Tästä asiasta voit keskustella lapsen holhoojien kanssa, josko he haluaisivat sinulle tällaisen oikeuden antaa.

"Uusin ympäristötekniikkaan sijoittavan rahaston kulut: merkintä 1%, lunastus 3% (!!), hallinnointi 2%."

Erinomainen rahasto, pankin kannalta!

Mitäpä tuota ihmettelet, kun oikea vastaus on jo annettu yllä : Nordnet ja Seligson.

Pitkällä ajalka indeksirahaston sisäänmeno- ja ulostulokorvauksena kohtuus on 0.

Hoitopalkkiona alle 0,5% on kohtuullinen.

Näiden yli on kallista, eikä kivijalkapankilla ole kuitenkaan näyttöä muita paremmasta osaamisesta kovan palkkionsa vastineeksi.

Rahat.pankille kirjoitti:

"Uusin ympäristötekniikkaan sijoittavan rahaston kulut: merkintä 1%, lunastus 3% (!!), hallinnointi 2%."

Erinomainen rahasto, pankin kannalta!

Jos keskimääräinen osinkoprosentti on vaikka 4%, silloinhan 2% palkkio vie puolet osingoista. Se on järkyttävän paljon.

W212 kirjoitti:

Jos keskimääräinen osinkoprosentti on vaikka 4%, silloinhan 2% palkkio vie puolet osingoista. Se on järkyttävän paljon.

Kiitos kommenteista! Näin se vaan on että parempi hyödyntää esim tuo nordnet. Taitaa pankkien sijoituspalveluista Säästöpankki olla jopa kallein? Ainakin op ja Nordea lienee edullisempia ja paremmalla valikoimalla. Mutta annetaan sijoitettava omaisuus muulle toimijalle ja jatketaan pelkällä lainalla eteenpäin.

W212 kirjoitti:

Mitäpä tuota ihmettelet, kun oikea vastaus on jo annettu yllä : Nordnet ja Seligson.

Pitkällä ajalka indeksirahaston sisäänmeno- ja ulostulokorvauksena kohtuus on 0.

Hoitopalkkiona alle 0,5% on kohtuullinen.

Näiden yli on kallista, eikä kivijalkapankilla ole kuitenkaan näyttöä muita paremmasta osaamisesta kovan palkkionsa vastineeksi.

Lue lisää

Nordnet Superrahasto Suomi ja Seligson OMXH25 ovat sisällöltään samoja. Nordnet ei peri hallinnointikuluja rahastostaan, minkä taas Seligson tekee. Noiden kahden väliltä on siis helppo tehdä oikea valinta.

W212 kirjoitti:

Mitäpä tuota ihmettelet, kun oikea vastaus on jo annettu yllä : Nordnet ja Seligson.

Pitkällä ajalka indeksirahaston sisäänmeno- ja ulostulokorvauksena kohtuus on 0.

Hoitopalkkiona alle 0,5% on kohtuullinen.

Näiden yli on kallista, eikä kivijalkapankilla ole kuitenkaan näyttöä muita paremmasta osaamisesta kovan palkkionsa vastineeksi.

Lue lisää

Seligsonilla ei ole kyllä mitään sellaista tarjolla, mitä muualta ei löytäisi halvemmalla.

Anonyymi kirjoitti:

Seligsonilla ei ole kyllä mitään sellaista tarjolla, mitä muualta ei löytäisi halvemmalla.

Totta, olet oikeassa.

Pidemmällä sijoitushorisontilla kannattaa silti muistaa, että
- OMX25H ETF kulut laskevat isommilla sijoituksilla. Ilmaista halvemmaksi se ei silti muutu
- OMX25H ETF on täysin fyysinen (>99.9%)
- Osin synteettisyys (osakepaino alle 95%) kasvattaa Nordnetin superrahaston vastapuoliriskiä

Pääsääntöisesti halvin on indeksirahastojen kesken myös paras, mutta vastapuoliriski kannattaa silti muistaa siltä varalta, että käy kuin Lehmän Veljeksille kävi. Tämä ei tietenkään muuta sitä tosiasiaa, että Seligsonin kulutason pystyy alittamaan myös fyysisillä ETF:lla. Enkä tällä puhu Nordnetiä vastaan, koska osakepaino on (tällä hetkellä) noin 95%, vaan että rahaston valintakriteereihin kannattaa sisällyttää myös vastapuoliriskin käsite siltä varalta, että pastaa alkaa lentää tuulettimeen isosti.

Vielä yksi näkökulma on sijoitusten tuoton nostaminen ja tuottojen verokohtelu. Koska tämä on osin henkilökohtainen asia, oikeita ja hyviä vastauksia löytyy enemmän kuin yksi. Myynti vai osingot?

W212 kirjoitti:

Totta, olet oikeassa.

Pidemmällä sijoitushorisontilla kannattaa silti muistaa, että
- OMX25H ETF kulut laskevat isommilla sijoituksilla. Ilmaista halvemmaksi se ei silti muutu
- OMX25H ETF on täysin fyysinen (>99.9%)
- Osin synteettisyys (osakepaino alle 95%) kasvattaa Nordnetin superrahaston vastapuoliriskiä

Pääsääntöisesti halvin on indeksirahastojen kesken myös paras, mutta vastapuoliriski kannattaa silti muistaa siltä varalta, että käy kuin Lehmän Veljeksille kävi. Tämä ei tietenkään muuta sitä tosiasiaa, että Seligsonin kulutason pystyy alittamaan myös fyysisillä ETF:lla. Enkä tällä puhu Nordnetiä vastaan, koska osakepaino on (tällä hetkellä) noin 95%, vaan että rahaston valintakriteereihin kannattaa sisällyttää myös vastapuoliriskin käsite siltä varalta, että pastaa alkaa lentää tuulettimeen isosti.

Vielä yksi näkökulma on sijoitusten tuoton nostaminen ja tuottojen verokohtelu. Koska tämä on osin henkilökohtainen asia, oikeita ja hyviä vastauksia löytyy enemmän kuin yksi. Myynti vai osingot?

Lue lisää

Käteinen ei kasvata vastapuoliriskiä.

Kyllä tuo vastapuoliriski on Seligsonilla huomattavasti suurempi kuin E Öhmanilla.

Seligson on pikkuputiikki E Öhmanin tavarataloon verrattuna.

Aika vähän tunnut tietävän mistään. Hoet vain sivistyssanoja ymmärtämättä edes itse mitä ne tarkoittavat.

Anonyymi kirjoitti:

Käteinen ei kasvata vastapuoliriskiä.

Kyllä tuo vastapuoliriski on Seligsonilla huomattavasti suurempi kuin E Öhmanilla.

Seligson on pikkuputiikki E Öhmanin tavarataloon verrattuna.

Aika vähän tunnut tietävän mistään. Hoet vain sivistyssanoja ymmärtämättä edes itse mitä ne tarkoittavat.

Lue lisää

Ainahan noita oman valintansa paremmuutta perustelevia, termeistä mitään ymmärtämättömiä papukaijoja pesiintyy palstalle.

Ilmiselvä humanisti, insinööri vain laskisi ja toteaisi tilanteen.

Anonyymi kirjoitti:

Käteinen ei kasvata vastapuoliriskiä.

Kyllä tuo vastapuoliriski on Seligsonilla huomattavasti suurempi kuin E Öhmanilla.

Seligson on pikkuputiikki E Öhmanin tavarataloon verrattuna.

Aika vähän tunnut tietävän mistään. Hoet vain sivistyssanoja ymmärtämättä edes itse mitä ne tarkoittavat.

Lue lisää

Käteinen ei toki lisää vastapuoliriskiä, mutta johdannaiset voivat lisätäkin, riippuen siitä, miten niitä käytetään: "Rahasto saa käyttää johdannaisinstrumentteja osana sijoituspolitiikkaansa.".

Vastapuoliriski ei riipu vastapuolen koosta tai hyvästä maineesta. Lehman Brotherskaan ei ollut riittävän iso.

Enkä edelleenkään ole myymässä kenellekään mitään, juuri siksi kehotinkin vain ottamaan huomioon mahdollisen vastapuoliriskin, jota en silti väittänyt Nordnetin vaihtoehdossa olevan. Merkittävä ero riskissä on tässä mielessä johdannaisilla syntetisoidun ja fyysisen indeksiin kuuluvat osakkeet omistavan rahaston välillä.

Seligson on jäänyt paikoilleen kahdesta suunnasta tulevan kilpailun puristukseen "tutun ja turvallisen" kivijalkapankin pudottaessa hintojaan ja hintatietoisten hakeutuessa oikeasti edullisten vaihtoehtojen luo.

Menikö nyt yhtään paremmin, vai jäikö vielä korjattavaa?

Rahastojen säännöissä on usein tuollaisia klausuuleja, joilla ei ole mitään merkitystä.
OMXH25 rahastossa ei ole viputuotteita.

Käteinen rahastossa ei tee rahastosta yhtään sen synteettisempää, ne vain sattuivat olemaan raportointihetkellä olemassa ja ne ihan varmaan sijoitetaan indeksinsä mukaisesti.

Isommat varainhoitoyhtiöt kestävät taantumaa pieniä paremmin, joten isomman varainhoitoyhtiön kanssa vastapuoliriski on pienempi. Toki isokin kaatuu, mutta siihen mennessä yhtä huonosti hoidettuja pieniä on kaatunut jo vino pino ja ne unohdettiin vain uutisoida.

Ensin kirjoitat vastapuoliriskin kasvavan käyttäen perusteena aivan hölynpölyä, tämän jälkeen kirjoitat ettei vastapuoliriskiä ole. Koita nyt herran tähden päättää mitä mieltä olet.

Anonyymi kirjoitti:

Rahastojen säännöissä on usein tuollaisia klausuuleja, joilla ei ole mitään merkitystä.
OMXH25 rahastossa ei ole viputuotteita.

Käteinen rahastossa ei tee rahastosta yhtään sen synteettisempää, ne vain sattuivat olemaan raportointihetkellä olemassa ja ne ihan varmaan sijoitetaan indeksinsä mukaisesti.

Isommat varainhoitoyhtiöt kestävät taantumaa pieniä paremmin, joten isomman varainhoitoyhtiön kanssa vastapuoliriski on pienempi. Toki isokin kaatuu, mutta siihen mennessä yhtä huonosti hoidettuja pieniä on kaatunut jo vino pino ja ne unohdettiin vain uutisoida.

Ensin kirjoitat vastapuoliriskin kasvavan käyttäen perusteena aivan hölynpölyä, tämän jälkeen kirjoitat ettei vastapuoliriskiä ole. Koita nyt herran tähden päättää mitä mieltä olet.

Lue lisää

Olen edelleen samaa mieltä kuin jo aiemmin, eli en näe Nordnetissä Seligsonia suurempaa vastapuoliriskiä. Se, että näiden kahden lisäksi myös muiden fyysisten rahastojen vastapuoliriski on käytännössä merkityksetön ei poista sitä tosiasiaa, että samaa indeksiä seuraavan fyysisen ja synteettisen rahaston välillä on merkittävä ero vastapuoliriskissä. Siksi kannattaa tarkistaa haluamansa riskitaso ennen säästöohjelman aloittamista.

Tätä riskiä ei saa selville rahaston liikkeellelaskijan liikevaihdostata eikä taseesta, kuten toistuvasti yrität tehdä. Isot pankkiruumiit ovat osoittaneet, ettei suuri liikevaihto tai tase ole vakavaraisuuden tae. Vastapuoliriski ei myöskään muodostu pelkästään liikkeellelaskevan pankkiiriliikkeen maksuvalmiudesta, vaan myös siitä, mitä rahastossa on sisällä. Synteettisen rahaston sisällä voi olla kolmannen osapuolen johdannaisia, joihin rahastoa pyörittävällä pankilla ei ole mitään päätösvaltaa.

Anteeksi vain, kun lisäsin Nordnetin ja Seligsonin vertailuun yleisempiäkin rahaston valintanäkökulmia fyysisen ja synteettisen välillä sekä nostojen verotuksen osalta? Nämä molemmat ovat asioita, joita ei välttämättä rahaston rakennusta aloittaessa tule ajatelleeksi. Mielestäni erotin asiat toisistaan jo alkuperäisessä tekstissäni, mutta en näköjään siinä onnistunut kovin hyvin, kun ihmettelyä riittää.

Silläkin uhalla, että hämmennyt lisää, lisään vielä mielestäni kaikkein tärkeimmän valinnan ennen rahastosäästämisen aloittamista, eli mihin indeksiin tai indekseihin sijoittaa. Sen jälkeen kun kohde tai kohteet on valittu, valitaan paikka josta sitä ostetaan kustannusten ja riskien pohjalta.

Näetkö mitään mahdollisuutta näkökantojemme lähestymiseen?

Mitä sä hämmennät synteettisyydellä? Indeksirahastossa on indeksinsä mukaisesti osakkeita ja käteinen ei ole synteettistä.

Se sun alkuperäinen sanoma indeksirahaston synteettisyydestä on ihan hölynpölyä.

Pieni liikevaihto ja tase eivät takaa mitään sen paremmin suurempaan verrattuna.

Ei omaa huonompaa valintaa tarvitse perustella hölynpölyllä, tunnusta tosiasiat ja elä sen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sä hämmennät synteettisyydellä? Indeksirahastossa on indeksinsä mukaisesti osakkeita ja käteinen ei ole synteettistä.

Se sun alkuperäinen sanoma indeksirahaston synteettisyydestä on ihan hölynpölyä.

Pieni liikevaihto ja tase eivät takaa mitään sen paremmin suurempaan verrattuna.

Ei omaa huonompaa valintaa tarvitse perustella hölynpölyllä, tunnusta tosiasiat ja elä sen mukaan.

Lue lisää

"Se sun alkuperäinen sanoma indeksirahaston synteettisyydestä on ihan hölynpölyä"

Ei ole. Samaa indeksiä seuraavan rahaston voi toteuttaa fyysisenä tai synteettisenä. Oikein toteutettuna niillä on sama tuotto, mutta eroa on silti vastapuoliriskissä, jos oikein huonosti käy. Se riskikään ei riipu ETF:n liikkeellelaskijan koosta, kuten kuvittelet, vaan rahaston sisältämien johdannaisten riskistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pörssinoteerattu_rahasto

Sitaatti: "Synteettisen ETF:n haittapuolena on vastapuoliriski, joka liittyy swap-sopimuksen vastapuolen maksukykyyn"

Jos olet tästä eri mieltä, kuulisin mielelläni perustelusi?

"Pieni liikevaihto ja tase eivät takaa mitään sen paremmin suurempaan verrattuna"
Ei tietenkään, ei kukaan ole niin väittänytkään. Koolla ei ole merkitystä.

"Ei omaa huonompaa valintaa tarvitse perustella hölynpölyllä, tunnusta tosiasiat ja elä sen mukaan"
Juuri siksi en niin teekään, vaan sanoin jo aiemmin:
"Enkä edelleenkään ole myymässä kenellekään mitään, juuri siksi kehotinkin vain ottamaan huomioon mahdollisen vastapuoliriskin, jota en silti väittänyt Nordnetin vaihtoehdossa olevan."

Omat ja puolison säästöt ovat viidessä eri salkussa kolmessa eri yrityksessä, eikä minulla ole tarvetta lähteä niiden yhdenkään sissimarkkinointiin. Kunhan vertailin lähinnä aiheesta kysyneen aloittajan avuksi erilaisten vaihtoehtojen ominaisuuksia.

Raportointihetkellä 95% oli osakkeissa kiinni, 5% käteisenä. Alkuperäisessä viestissä puhuit noihin prosessiosuuksiin viitaten, että rahasto on synteettinen.

Alkuperäinen viestisi oli hölynpölyä ja ei muuksi muutu vaikka kuinka selittelet.

Anonyymi kirjoitti:

Raportointihetkellä 95% oli osakkeissa kiinni, 5% käteisenä. Alkuperäisessä viestissä puhuit noihin prosessiosuuksiin viitaten, että rahasto on synteettinen.

Alkuperäinen viestisi oli hölynpölyä ja ei muuksi muutu vaikka kuinka selittelet.

Lue lisää

Nyt puhut asiaa. Olisi pitänyt viitata suoraan johdannaisten käyttöMAHDOLLISUUTEEN, jonka siteerasin myöhemmin vasta pyynnöstäsi. Käteisposa vaikuttaa lähinnä tracking erroriin, jos siihenkään (Nordnetin Suomirahastossa merkityksetön).

T. W212

20-30 vuoden sijoitushorisontilla mahdolliset hallinnointipalkkiot kasvavat helposti suurimmaksi menoeräksi. Esimerkiksi SLG:n OMXH25 rahaston vuosittainen 0,18% hallinnointipalkkio on jo kuudentena vuotena ylittänyt tuon käyttämäsi esimerkin 1%:n.

Lyhyellä sijoitushorisontilla katse merkintä- ja lunastuspalkkioihin (kertasuorituksia), pitkällä hallinnointipalkkioihin (joka vuosi toistuvia).

0,18% hallinnointipalkkion autuus paljastuu paremmin esimerkin kautta:
Tuotto% 6,82 vs tuotto% 7
Sijoitusaika 30 vuotta
Kertasijoitus 10000€
Loppusumma 72370€ vs 76120€
Erotus 3750€

Sijoitusaikaa kasvattamalla 40 vuoteen on ero jo yhden kertasijoituksen suuruinen.

No nämähän opetettiin jo yläasteella, ketkä eivät tajunneet niin maksakoon siitä niille jotka ymmärsivät.

Indeksirahastojen (esim. SLG OMXH25 ja NN Superrahasto Suomi) kulujen vertailu on helppoa, jos merkintä- ja lunastuskulut ovat samat, niin hallinnointikuluiltaan halvin on paras. Pitkällä sijoitusajalla juurikin hallinnointikulut (tai niiden puuttuminen) nousee isoon rooliin, kuten ylläolevasta laskelmastakin ilmenee.

Jos tykkää hyväntekeväisyydestä hallinnointikulujen muodossa, niin siihen eivät laskukaavat tietenkään päde, vaan se on jokaisen hyväntekijän oma päätös.

Anonyymi kirjoitti:

0,18% hallinnointipalkkion autuus paljastuu paremmin esimerkin kautta:
Tuotto% 6,82 vs tuotto% 7
Sijoitusaika 30 vuotta
Kertasijoitus 10000€
Loppusumma 72370€ vs 76120€
Erotus 3750€

Sijoitusaikaa kasvattamalla 40 vuoteen on ero jo yhden kertasijoituksen suuruinen.

No nämähän opetettiin jo yläasteella, ketkä eivät tajunneet niin maksakoon siitä niille jotka ymmärsivät.

Lue lisää

Nykyään tuppaavat käyttämään mediaseksikkäämpiä sijoitushorisontteja noissa laskuissaan, esimerkiksi "kuinka lapsestasi tulee miljönääri 65 vuodessa".

10000€ alkupanos kasvaa 7% keskimääräisellä vuosituotolla 812700 egeen 65 vuodessa, kun taas 0,18% vuosittaista hallinnointikulua maksavan eli 6,82% keskimääräistä vuosituottoa nauttivan potti jää 728500 egeen.

Alkujaan näennäinen 0,18% näkyy noin 85000€ erona lopputulemassa.

Tuollaista laskelmaa ei yksikään hallinnointikuluja perivä varainhoitofirma esitä pyytämättä.

Ihmiset maksavat ihan mielellään tarpeettomia prosentin kymmenyksien hallinnointikuluja, kun eivät paremmasta tiedä ja eivät osaa laskea kokonaiskuluja koko sijoitushorisontille.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaista laskelmaa ei yksikään hallinnointikuluja perivä varainhoitofirma esitä pyytämättä.

Ihmiset maksavat ihan mielellään tarpeettomia prosentin kymmenyksien hallinnointikuluja, kun eivät paremmasta tiedä ja eivät osaa laskea kokonaiskuluja koko sijoitushorisontille.

Lue lisää

Pitkällä sijoitushorisontilla juoksevilla kuluilla on suuri merkitys.

Indeksirahastojen kulujen selvittämättä jättäminen on sulaa tyhmyyttä, kun tuotteet ovat joka tapauksessa indeksinsä mukaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Pitkällä sijoitushorisontilla juoksevilla kuluilla on suuri merkitys.

Indeksirahastojen kulujen selvittämättä jättäminen on sulaa tyhmyyttä, kun tuotteet ovat joka tapauksessa indeksinsä mukaiset.

Lue lisää

Yllä laskettu merkintäpalkkioiden ja säilytyspalkkioiden vertailu on etenkin pitkäaikaisissa sijoituksissa erittäin merkittävä, koska merkintäpalkkio maksetaan vain merkintäsummasta, mutta hallinnointipalkkio peritään myös tuoton sisältävästä kokonaissummasta.

Merkintäpalkkiot saa nykyisin nollille, joten hallinnointipalkkion suuruus ratkaisee pitkän salkun kokonaiskustannuksen.

Ja hallintapalkkiotkin on nollilla kun valitsee oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Ja hallintapalkkiotkin on nollilla kun valitsee oikein.

Juurikin näin.

Indeksirahastojen osalta kyllä haastaisin periaatteen, ettei halvalla saa hyvää. Tämän väitteen tueksi joudun tietenkin lukemaan "halvan" sellaisessa merkityksessä, että vaikkapa 0.0x -alkuiset ovat halpoja.

Aiemman liekityksen uhallakin peesaan silti sinua tuon jatkuvuuden osalta. Se on nimittäin vanhan salkun kannalta olennaisen tärkeää. Jos 30 vuoden jälkeen joutuu realisoimaan omistuksiaan joko pankkiiriliikkeestä tai itsestä johtuvien syiden vuoksi, siinä yhteydessä maksuun lankeava veroseuraamus tekee säästöihin julmetun ison loven.

Toinen jo alussa tehtävä asia on kohdeindeksien valinta, samasta syystä. Uudenlleenallokointi myöhemmin voi tulla kalliiksi.

Kannattaa heti alussa valita oikea indeksi, oikeasta pankista ja oikea puoliso, ettei tarvitse erota. Ikävää on, että valinnan hetkellä ei oikein missään valinnassa ole käytettävissä kaikkea sitä tietoa, jota valinnassa tarvittaisiin. S&P500 valinnalla on tosin vaikea tehdä pahaa hutia.

Vielä yksi aforismi niille aloittajille, joita emme ole saaneet pelotettua pois neppailullamme: Paras mahdollinen on riittävän hyvän pahin vihollinen, jos pelkää parhaan mahdollisen vaihtoehdon löytymistä niin paljon, ettei uskalla aloittaakaan.

Avauksen painotuksia vähän ihmettelen. Laittaisin enemmän US painoa ja ainakin nuoren ihmisen aloittaessa vain osakeindeksejä. Mitä pikemmin ensimmäinen romahdus tulee aloituksen jälkeen, sen parempi. Uskaltaa pysyä mukana, kun ei ole vielä kovin monen talon hintaa pelipöydällä sitten kun ensimmäisen kerran tulee pastaa rupeliin huolella.