hyvä jos siihen saa asennettua ohjelmat samalla tavalla kuin Windowsiin "klik,klik,lataus,asennus,käyttö" Toimii.
Syy minkä takia moni juttu ei Linuxissa pelaa voi olla,
on paljon eri distroja ja ajurien vähyys ym.. En keksi, en tiedä, tämä oli arvausta. Onko lähelläkään totuutta??
Syy minkä takia moni juttu ei Linuxissa pelaa voi olla,
on paljon eri distroja ja ajurien vähyys ym.. En keksi, en tiedä, tämä oli arvausta. Onko lähelläkään totuutta??
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jonninjoutava ennakkoluulo on ainoo syy miks ei siirrytä Linuxiin!
kyllä noi lataukset saa tollai toimimaankin jos osaa tai uusimmis se taitaa olla jo valmiiks toi systeemi ainakin fedora core 3:ssa..
Huolimaton klikkailu on hyvin yleinen syy format C:n tarpeeseen Windowsissa.
Asennuksia on yksinkertaisenpiakin kuin windowsiin, mutta myös paljon monimutkaisenpia.
Jos johonkin laitteeseen ei löydy ohjaimia, johtuu se siitä, että valmistaja salaa tiedot ja tekee itse ohjaimet vain wintoosalle. Siis puhdasta syrjintää.
Monet distrot on yhteensopivia ohjelmien ja laitteiden suhteen, eikä Windowsinkaan ohjelmat ja laitteet toimi eri versioissa.
Takavuosina myytiin laitteita, joissa luki: "Only for Win 98". Nyt vaaditaan XP.
Mä en ole saanut yhtäkään distroa toimimaan "heittämällä" sisään. Aina on ongelmana joko äänet , näytönohjain taikka verkko. Joopa , helppo homma , tee muutokset kerneliin ja tee käännös ja vola , siinäpä sulla oikea käyttöväsäelmä versus mikrosoft.
En menis suosittelemaan aloittelijoille missään muodossa. Linuxin ylläpito vaatii todella paljon perehtymistä.
Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää minkälaiseen laitekokoonpanoon oot kokeillu sitä asennusta? Mandraken asennus jos ei onnistu, ei voi muuta kun ihmetellä. Mie oon sen asentannu yli 10 koneeseen 333 pentistä uuteen läppäriin, eikä oo ongelmia ollu. Kyllä siihen ongelmaan ratkasu löytyy jos sitä todella haluat.
Ootko kokeillu rompulta ajettavia versioita, tuntuman saamiseksi?
Rosmo
Olen ihmetellyt toistuvasti esiintyvää vaikeaa ja isotöistä kernelin kääntöä (mitä se sitten lieneekään ), josta muistetaan huomauttaa Linuksin hankalana ominaisuutena.
Ensimmäisen kerran katsoin kernelini sisältöä v.-98 kun aloitin Linuksin käytön, ja totesin sen sisältävän niin paljon silloin käsittämätöntä tietoa, että kerneliäni en ole sen jälkeen avannut missään uudemmassakaan jakelussa.
Jostakin syystä aina päivitettyäni uudenpaan versioon, kernelikin on päivittynyt samantien, ja tarvittavien ajurien tai ohjelmien asennusohjelmat ovat vain ilmoittaneet logissa jostain kernelin käännöstä, itse en ole enää vuosiin vaivautunut edes katsomaan, missä kansiossa koko kerneli majailee, puhumattakaan että olisin sitä jotenkin käännellyt.
Niin, että puheet yleensäkin kernelin käännöstä taitavat olla pelkästään asiaa tuntemattomien lahopäiden, toisilta samanlaisilta kuultuja juttuja.
Ainoa tapaus jossa kernelin joutuu kääntämään on Gentoo Linux asennus ja siinäkään ei tarvitse kuin nappia painaa ja mennä sen jälkeen vaikka keittämään kahvit.
Tässä asensin juuri fedora core 1 dostron vanhaan 350Mhz pentium Pro koneeseen jossa 256 muistia ja toimii ihan ok. Valitsin suomenkielen käytettäväksi koko järjestelmässä ja jopa konsolin nano editori oli suomeksi.
Ei tarttee mitään ihmeellistä säätää jne. Tosin tämä kyseinen kone on nyt www palvelimena joten graafinen työpöytä siihen on aika turha mutta jos joutuu jotain säätämään niin voi tulla tarpeeseen. Muuten "säädöt" tulee aina tehtyä webmin kautta!
Ne asiantuntijat jotka selitää kuinka vaikeaa on Linuxia käyttää, eivät ole sitä tod.näk koskaan käyttäneet. Ovat vilkaiseet jotain vuonna 1980 julkaistua unix opasta ja olettaneet että semmonen se linux on.
No, näitä juttuja kun on tullut lueskeltua, kokeilin sitten knoppix juttua vai mikä se nyt levylle korvennetaankaan. Piti olla Nordisk mallia mutten kotimaankielelle saanut millään ilveellä. Taipuu tuo Lontoo sen verran että ainakin arvaamalla pääsin eteenpäin.
Seuraavat pulmat tuli näytön ja sen ohjaimen kanssa, kuva oli peestä ja syvältä. Löysin sitten jostain näytön ja näytönohjaimen tuetut mallit mutta ne varmaan olivat viime vuosituhannelta koska en ole mokomista kuullutkaan. (Näyttö ViewSonic P95f ja näyttis Hercules 9800 XT) Ei kyllä tulostin saati skannerikaan siellä missään näkynyt. Ihme juttu mutta nettiin pääsi kertarykäisyllä.
Kai se pitää koneen olla mallia kivi ja kirves ennen kuin nuo pelaa. Jossain näissä jutuissa joku kehui käyttistään että tukee JOPA raato 9000. Ehkä pitää joku vanha koneen hylky hommata joskus ja kokeilla sillä. En kyllä lähde vakaisempaa linukkata edes kokeilemaan jo toimivaan järjestelmään.
Sähläsin kyllä sen kanssa enemmän kuin varttitunnin mutta sitten riitti.
Boot-promptiin "knoppix lang=fi"
Kun ikkunanpalvojille opetetaan koulun alaluokilta asti Windowsin käyttöä ja sitä miten mitä ihmeellisimmistä paikoista pitää kaivaa mitäkin säätöjä niin he hermostuvat ja tuntevat itsensä petetyiksi kun jollakin_toisella_käyttöjärjestelmällä asiat hoituvatkin nopeasti ja tehokkaasti:)
btw. mitenkä suomenkielisessä XP:ssä muuten vaihdettiinkaan kieli englanniksi?
»Ne asiantuntijat jotka selitää kuinka vaikeaa on Linuxia käyttää, eivät ole sitä tod.näk koskaan käyttäneet. Ovat vilkaiseet jotain vuonna 1980 julkaistua unix opasta ja olettaneet että semmonen se linux on.»
Heillepä pitäisi antaa vuoden 1980 paras Microsoft-käyttis ja pyytää tekemään jotain, ihan mitä tahansa. Eivät he osaisi.
Hmm.. Ai perkele, eihän Mikkis vielä 1980 ollut ostanut käyttistä keneltäkään, vasta vuotta myöhemmin he ostivat ensimmäisen käyttiksensä:)
"Alkuperäinen IBM PC ilmestyi kauppoihin kesällä 1981. IBM etsi sille käyttöjärjestelmää, koska halusi itse keskittyä rautapuoleen." ... "Bill Gates oli kiinnostunut ja sanoi tietävänsä juuri sopivan käyttöjärjestelmän, joka kaiken lisäksi olisi valmiiksi kirjoitettu. Gates osti DOS-järjestelmän 50 000 dollarilla. Siihen tehtiin pieniä muutoksia, jotta se toimisi IBM PC -koneissa."
"Alkuperäinen nimi oli QDOS (Quick and Dirty Operating System). QDOS oli CP/M-järjestelmän alkeellinen kopio. Seattle Computer Products kirjoitti sen alle kahdessa kuukaudessa kesällä 1980. Pääkehittäjä Tim Patterson on kuulemma katunut tekoaan siitä saakka. Seuraavan version nimi oli 86-DOS, ja kun Microsoft oli ostanut oikeudet, MS-DOS-nimi otettiin käyttöön."
Ja samanlaisia sekundakerneleitä Mikkis onkin ostanut siitä lähtien milloin mistäkin.
Hmmm... nyt ei arvon neiti tainnut ymmärtää. Kyllä sinne taoin tuota knoppiks = lang ja mitä lie. Kysehän oli lähinnä Aatamin aikaisesta tuesta laitteille. Ehkä on eri asia asentaa linuksi 300 megahertsin myllyyn kuin 3000:n.
Et ehkä ole oivaltanut ettei knoppixen tarkoitus olekaan olla koneessa se varsinainen käyttöjärjestelmä. Sehän on vain Livekäyttis joka asentuu lähes pc:hen kuin pc:hen.
Microsoftin taidot Livekäyttisten tekoon taitavat rajoittua DOS:iin joten mielestäni Knoppix puutteineen päivineen on valovuosia edellä Microsoftin saavutuksesta vastaavalla saralla.
Mikäli oikeasti kuvittelet että Knoppix -linuxin tuki laitteille on sama kuin jokaisen Linuxin tuki laitteille taidat olla kertaluokkaa tyhmempi kuin kuvittelinkaan.
Molemmille kaipaamillesi laitteille löytyy tuki ainakin RedHatilta ja SuSElta.
Harvoin muuten minäkään omaan laitteestooni olen parhaita ajureita löytänyt Windowsin asennusCD:ltä.
P.S.
»..varmaan olivat viime vuosituhannelta koska en ole mokomista kuullutkaan.»
Sinulla ei taida olla kovin pitkää perspektiiviä tietokonealalta jollei tiedot ulotu edes viiden vuoden taakse?
Ihan sama onko se windows vai linux, kummassakin tulee ennenpitkään eteen enemmän ja vähemmän säätöä. Jos joku väittää ettei ole koskaan tarvinnut winkun kanssa säätää ja tapella niin joko puhuu tuubaa tai sitten on omistanut koneen pari viikkoa.
Ja toi klik klik ja homma pelaa riippii ihan distrosta. Fedoran, LBAn ja Debianin ohjelmien asennus ei voisi olla helpompaa.
Ja se miten ohjelma asennetaan riippuu ihan siitä ohjelman tekijästä, ei linuxista. Jos ohjelman tekijä väsää kätevän ja helppokäyttöisen installerin ohjelmaan linuxlle niin homma käy klik klik, jos ohjelman valmistaja sen sijaan tarjoaa vain lähdekoodin niin sitten joutuu vähän ehkä säätämään. Ja sekään säätö ei ole vaikeaa jos osaa lukea ja ymmärtää edes hiukan englantia joka siis on ammattikieli tällä alalla.
Ja onhan noita softia winkullekkin jotka eivät ohan klik klik asennu vaan joutuu säätämään niitäkin.
Ainoa syy olla kokeilematta Linuxia varttituntia enemää on todellakin ennakkoluulot ja perisuomalainen uppiniskaisuus. Ja nykyajan pullamössösukupolvelle pitää kaikki olla valmiina ja toiminnassa. Jos joutuu omilla aivoilla ajatteleen niin sitten on ihan kauhiata... voi voi.