Minusta olisi oikeus ja kohtuus, että sinä uusiopuoliso, sitähän te uusperheen molemmat aikuiset olette, kertoisitte todellisen syyn ensin eroonne ja siihen että olette etsinyt uuden suhteen.
Entä mitä te uusperheeltä odotatte?
Miten entisten liittojen lapset ja eläimet ja toisen vaikkapa koti tavaroineen teille merkitsee, saa tekemään. Mitä haette todellisuudessa uussuhteesta.
Entä rahan käyttö, mitä siitä ajattelette, kun perheissä on ex-suhteen kanssa lapsia, toiset etälapsina, toiset lähilapsina useimmiten.
Mitä odotatte toistenne vanhemmilta ja omilta vanhemmiltanne tässä tilanteessa.
Oletteko koskaan ajatelleet kokonaisuutta.
Mitkä ovat tulevaisuuden suuntitelmanne.
Tiedän, että aika usein eronnut ihminen rakentaa valhemaailman, mutta koettakaa avata se verho ja katso asioita ihan totuuden mukaisesti, siitä saattaisi moni saada apua ehkä nyt olevaan hirveään paineeseen, joss ei uni tule, jossa rahat eivät riitä, jossa lapset voivat pahoin.
Entä mitä te uusperheeltä odotatte?
Miten entisten liittojen lapset ja eläimet ja toisen vaikkapa koti tavaroineen teille merkitsee, saa tekemään. Mitä haette todellisuudessa uussuhteesta.
Entä rahan käyttö, mitä siitä ajattelette, kun perheissä on ex-suhteen kanssa lapsia, toiset etälapsina, toiset lähilapsina useimmiten.
Mitä odotatte toistenne vanhemmilta ja omilta vanhemmiltanne tässä tilanteessa.
Oletteko koskaan ajatelleet kokonaisuutta.
Mitkä ovat tulevaisuuden suuntitelmanne.
Tiedän, että aika usein eronnut ihminen rakentaa valhemaailman, mutta koettakaa avata se verho ja katso asioita ihan totuuden mukaisesti, siitä saattaisi moni saada apua ehkä nyt olevaan hirveään paineeseen, joss ei uni tule, jossa rahat eivät riitä, jossa lapset voivat pahoin.
Vastaukset 58
Vanhimmat
"Minusta olisi oikeus ja kohtuus, että sinä uusiopuoliso, sitähän te uusperheen molemmat aikuiset olette, kertoisitte todellisen syyn ensin eroonne ja siihen että olette etsinyt uuden suhteen."
No, jos kerran haluat tietää :)
Minä erosin aikoinaan lapsettomasta avoliitostani ihan siitä syystä, ettemme halunneet enää elää yhdessä silloisen avomieheni kanssa. Ehkä sitten kliseisesti "kasvoimme erillemme", en tiedä, mutta ero oli molempien päätös, ja aika helppokin.
Aviomieheni erosi aikoinaan avoliitostaan. Hänellä on exänsä kanssa 1 lapsi. Pari viimeistä vuotta sinnittelivät lapsen takia platonisessa suhteessa, eläen yhdessä kuin kämppäkaverit, kunnes ex rakastui työpaikallaan uuteen mieheen. Kai hän oli tavallaan antanutkin itselleen luvan rakastua, olivat mieheni kanssa useaan otteeseen puhuneet eron mahdollisuudesta ja siitä, kuinka eivät tunne toisiaan kohtaan enää kaveruutta kummempaa. Pian erosivat, ja sovussa sopivat kaikesta lapseen liittyvästä, mm. vuoroviikkoasumisesta.
En minä ole koskaan "etsinyt" uutta suhdetta, kuten ei miehenikään. Tapasimme harrastuksen parissa, kun molempien erosta oli kulunut vuosia.
"Entä mitä te uusperheeltä odotatte?
Miten entisten liittojen lapset ja eläimet ja toisen vaikkapa koti tavaroineen teille merkitsee, saa tekemään. Mitä haette todellisuudessa uussuhteesta."
Rakennutimme pari vuotta sitten yhteisen omakotitalon. Kodissamme on rutkasti tilaa niin mieheni teinille kuin yhteisille lapsillemme. Koti ja jokainen perheemme lapsi merkitsee meille ihan kaikkea, ja elämme tuikitavallista lapsiperheen elämää. Eläimiä meillä ei ole, koska perheessämme on allergisia.
Ei meidän avioliittoa voi oikeastaan kutsua "uussuhteeksi" :D Takana on yli 10 yhteistä vuotta, joista 5 avioliitossa. Miten niin mitä "haemme" parisuhteeltamme? Mitä ihmiset yleensä "hakevat" parisuhteesta ja avioliitosta? Rakastamme toisiamme ja haluamme elää yhdessä.
"Entä rahan käyttö, mitä siitä ajattelette, kun perheissä on ex-suhteen kanssa lapsia, toiset etälapsina, toiset lähilapsina useimmiten."
No mitähän siitä ajattelisi. Sitä tulee ja menee :)
Koska olemme naimisissa, perheemme rahat ovat yhteiset. Ja ihan hyvin saamme kaikki elätettyä tuloillamme. Emme ole oikeastaan koskaan tapelleet rahasta, ehkä sitä on sitten aina ollut tarpeeksi..?
"Mitä odotatte toistenne vanhemmilta ja omilta vanhemmiltanne tässä tilanteessa."
Missä tilanteessa??
Ihan normaalisti meidän molempien vanhemmat ovat läsnä elämässämme. Esim. anoppila on lähes naapurissa.
"Oletteko koskaan ajatelleet kokonaisuutta.
Mitkä ovat tulevaisuuden suuntitelmanne."
Mitä kokonaisuutta??
Tulevaisuuden suunnitelma on kasvattaa lapsista fiksuja ja filmaattisia aikuisia, ja vanheta yhdessä.
"Tiedän, että aika usein eronnut ihminen rakentaa valhemaailman, mutta koettakaa avata se verho ja katso asioita ihan totuuden mukaisesti, siitä saattaisi moni saada apua ehkä nyt olevaan hirveään paineeseen, joss ei uni tule, jossa rahat eivät riitä, jossa lapset voivat pahoin."
Jaa'a, tuskinpa me valhemaailmassa elämme, ihan oikealta maailmalta tämä vaikuttaa :)
En osaa neuvoa "valhemaailmassa eläviä eronneita, jotka ovat hirveässä paineessa". Kannattaisi ehkä jutella jonkun kanssa; jonkun luotettavan läheisen tai ammattiauttajan kanssa.
hm, ei ole uusioperheitä, on vaan ydin perhe ja yksinhuoltaja perheitä. Kun kaksi epätoivoista eronnutta asettuu yhteen, ei se ole perhe vaan yhteiselo. Se ei ole perhe, perhe on arvokas asia elämässä ja se tehdään itse, sitä ei keltään voi ottaa eikä ottaa ihmisiä mistä tahansa, sitä ei kutsuta perheeksi.
Ydin ja perhe. Kaksi erillistä sanaa. Mene opettelemaan kirjoitusta ennenkuin tulet tänne saarnaamaan.
Lissu sekos taas. Ensimmäisen mieheni kanssa olin naimisissa pari vuotta, josta lapsi. Nyxäni kanssa olen ollut kaksikymmentä vuotta naimisissa, ei yhteisiä lapsia. Miehelläni kaksi lasta exänsä kanssa. Kyllä tämä avioliitto jossa nyt elämme on "onnen ydin perhe".
Kyllä kahden eronneen ihmisen suhde yhteisten lasten kautta on perhe vaikka kuinka vänkäisit vastaa ! Ja epätoivoiset eronneet saattavat olla jopa onnellisia päästessään eroon ahdistavasta suhteesta ja löydettyään rakastettavan ihmisen !
No mitähän siitä ajattelisi. Sitä tulee ja menee :)
Koska olemme naimisissa, perheemme rahat ovat yhteiset. Ja ihan hyvin saamme kaikki elätettyä tuloillamme. Emme ole oikeastaan koskaan tapelleet rahasta, ehkä sitä on sitten aina ollut tarpeeksi..?
Perheessä on yksi erolapsi, miten olette todella ajatelleet häntä jatkossa auttaa eteenpäin, taitaa vain käväistä silloin tällöin.
Onko menossa odotus että kokonaan häviää tai poistatte kun tulee täysi-ikäiseksi.
Avioliitossa ei todellakaan rahat muutu yhteisiksi, lienee monen unelma päästä toisen pussille, mutta lailla pitäisi kieltää.
Jolla on entisen kumppanin kanssa ja on ositettu omaisuus siitä, se omaisuus ei koskaan ja milloinkaan saa olla uuden kanssa yhteistä omaisuutta.
Se on todella toisen ja etenkin erolapsen varojen hyväksikäyttöä, sillä ansaittu omaisuus on hankittu toisen henkilön kanssa. Lapsi olkoon se joka hyötyy tästä.
"Perheessä on yksi erolapsi, miten olette todella ajatelleet häntä jatkossa auttaa eteenpäin, taitaa vain käväistä silloin tällöin.
Onko menossa odotus että kokonaan häviää tai poistatte kun tulee täysi-ikäiseksi."
Tämähän on kaikki vain sinun spekulointiasi :)
Tuohon lapsen "silloin tällöin käväisemiseen" sen verran, että lapsi asuu tällä hetkellä virallisesti meidän luonamme ja tapaa äitiään säännöllisesti. Tämä oli lapsen oma tahto, meillä on enemmän tilaa ja sisarukset kuitenkin asuvat täällä meillä.
Ketään emme ole "poistamassa" kodistamme :D
Lapsi muuttaa omaan kotiin sitten kun muuttaa, emme me häntä ole minnekään ajamassa, eikä äitinsäkään. Säästöjäkin lapsella on, ja kyllä häntä tullaan auttamaan eteenpäin ja esim. opinnoissaan aikanaan, niin isän kuin äidin puolelta.
"Avioliitossa ei todellakaan rahat muutu yhteisiksi, lienee monen unelma päästä toisen pussille, mutta lailla pitäisi kieltää."
No, se voi olla toki sinun unelmasi :)
Kyllä meillä avioliitossa rahat muuttuivat yhteiseksi. Molemmilla on omat tilit sekä yhteinen tili, ja molemmat olemme tietoisia jokaisen tilin tilanteesta, emmekä erittele mitään. Esim. minun tililtäni olen usein ostanut teini-ikäiselle jotain, ja se on ok. Olemme samaa perhettä kaikki, ei meillä senttejä lasketa.
Olemme molemmat mieheni kanssa työssäkäyviä ihmisiä, tienaamme molemmat perheemme elannon. Itseasiassa, minä tienaan miestäni enemmän.
"Jolla on entisen kumppanin kanssa ja on ositettu omaisuus siitä, se omaisuus ei koskaan ja milloinkaan saa olla uuden kanssa yhteistä omaisuutta. "
Mieheni ei koskaan ollut naimisissa exänsä kanssa, ja he asuivat vuokrakämpässä. Mitään yhteistä omaisuutta ei ollut. Kumpikin vei erossa mukanaan omansa, sen, mitä oli kotiin yhteenmuuttaessakin tuonut. Tämä asia ei siis koske meitä millään tavoin. Yhteistä omaisuutta meillä toki on jo, ja paljon.
"Se on todella toisen ja etenkin erolapsen varojen hyväksikäyttöä, sillä ansaittu omaisuus on hankittu toisen henkilön kanssa. Lapsi olkoon se joka hyötyy tästä."
Edelleen, ei koske meitä. Mieheni ei ansainnut ja hankkinut exänsä kanssa mitään yhteistä omaisuutta.
Teini-ikäisellä on oma tili, joka on avattu hänen ollessaan pieni. Tuolle tilille on hänen 1-vuotissynttäreistään saakka säästetty, ja siellä ne kaikki rahat ovat edelleen. Tilille ovat tallettaneet niin äidin kuin isän puolen sukulaiset. Itsekin olen sinne synttärirahaa laittanut. Lapsi saa rahat käyttöönsä kun tulee täysi-ikäiseksi.
Älä sinä hyvä ihminen aina ajattele pahinta :)
Ei meillä kukaan ole hyväksikäyttänyt ketään, ja kaikista pidetään huolta.
Jos on vaikka ensimmäisessä liitossa ollut pari kolme vuotta niin mitenkähän se ansaittu omaisuus on kertynyt ensimmäisen liiton aikana. Voi pyhä sylvi.
Eiköhän siinä vaiheessa ole vielä velkoja kun sitä omaisuuttakaan työn teolla ei ole kertynyt vielä.
Tällä , nimim. pussilla eläjä, ei ole kuin hätä rahasta. Kateellisuus paistaa läpi. Ilmeisesti tämä kirjoittaja on elänyt toisen pussilla ja eron tapahduttua onkin jäänyt elättäjää vaille. Nyt luulee että kaikki muutkin elätyttävät itseään niinkuin hän itse.
Ja toisaalta jos ensimmäisen liiton aikana mahdollisesti kertynyt omaisuus on jo jaettu, niin eihä toiselle jäänyt enää ole yhteistä omaisuutta. Yhtälailla toinen osapuoli ei saisi käyttää hänelle jäänyttä jaettua omaisuutta.
Oletko ihan terve?
Meilläkin on erolapsia perheessä, jopa kolme. Silti meillä on yhteiset rahat. Mehän olemme perhe.
Sekä miehen lasta että minun lapsia kohtelemme tasapuolisesti. Autamme siis ihan samalla tavalla. Ei minun ja miehen rahat ole lasten rahoja, mutta niillä elätetään lapsia. Lapsilla on myös omat tilit, jonne jokaiselle laitamme säästöön hitusen joka kuukausi. Siis saman verran jokaiselle lapselle.
Ja joskus kun kuolo korjaa, ovat lapset toivottavasti jo aikuisia. Meillä on testamentti, jossa sanotaan että toivomme omaisuuden jakamista perillisille vasta sitten, kun molemmat olemme kuolleet. Jos joku lapsista vaatii omaisuutta aiemmin jaettavaksi (joko minun tai miehen), jaetaan siinä vaiheessa vain lakiosa. Loput jaetaan, kun molemmat olemme kuolleet. Testamentti määrää jokaisen lapsen tasapuolisesti molempien perillikseksi, riippumatta siitä, kumpi on biologinen vanhempi.
Tällä hetkellä miehellä on ns. virallisesti vähän enemmän omisuutta paperilla, mutta koska omat vanhempani ovat huomattavasti varakkaampia kuin miehen vanhemmat, uskon että kun toivon mukaan vasta vanhuuden päivillä kuolo korjaa, niin minulla on enemmän perittävää. Niillä asioilla ei ole kuitenkaan merkitystä. Kaikki lapset meidät perii. Ja vasta kun molemmat kuolemme.
En minäkään alkaisi nyhtää esim isäni perintöä, jos äiti olisi vielä elossa...
Äläpä vingu ositettu omaisuus on sen joka on saanut ositukset ja vasta perintönä se saattaa olla lapsen ! Avioliitossa omaisuus on yhteistä jollei erikseen ole laadittu avioehtoa ! Minä ainakin käytän omaisuuttani niin kuin haluan ja vaimoni saa avio oikeuden mukaisen osuuden jopa ositetusta omaisuudesta !
No ei sille lapselle mitään jää sinulta, sillä niin moni ostaa sen toisen rakkauden siltä uuskumppanilta ja nämä kyllä osaavat pitää huolen, että lapsille entisestä liitosta ei jää yhtään mitään.
Niin nyt saa multa ja vaimolta huolenpitoa,läheisyyttä ja mahdollisuuden harrastsaa. Mutta minun eläessäni käytän omaisuuteni miten haluan ja kuoltuani perintö menee niin kuin kuuluu juridisesti joten kyllä lapseni saa osuutensa siinä missä vaimokin eikä perintöä jaeta yhtään ennen kuin kuolen.
Joten tuo tarkoituksen hakuinen musta maalaaminen ja leimaaminen siivellä eläjäksi ja lasten perinnön syöjäksi on aivan turhaa !!! Yksi asia on varma ja se on sellanen ettei ex vaimo saa minun kuolinpesästä edes valokuvaa tai edes hautajais kahviakaan
Tämä aloittaja, trollaaja on suurin toisten pussille yrittäjä.
Tuolla leskeneläke kyselysivustollakin vaatimassa että avioliitossa kun toinen kuolee leski ei tarvitse minkäänlaista eläkettä.
Myös vaatimassa sitä että jos on eronnut lesken eläke kuuluu sille ekalle vaimolle . Eli hänellä raha korvaa kaiken. Ainoa asia mikä häntä kiinnostaa on raha.
Ilmeisesti ei ole koskaan yrittänytkään työelämään vaan ollut ns. miehen pussilla. Kun mies läksi joutui totuuden eteen kun lapsetkin isoja, että kuka hänet ja hänen elintasoaan pitää yllä. Ei tullut mieleen että naisetkin käy töissä.
Nähtävästi tällä henkilöllä ei ole muuta tekemistä kuin käydä joka ikisellä palstalla solvaamassa ja haukkumassa kanssaihmisiä.
Tuokin eläkejuttu oli ???? et -lehdessä
En voisi kuvitellakkaan että meidän lapset olisi pakotettu näkemään isänsä sutturat, naikkoset jotka rikokivat perheemme ja vei lapsiltamme isän??? Miksi ihmeessä semmoinen pitäisi hyväksyä, ei lapsille voi moista taakkaa niskoille antaa että pakko hyväksyä perheenrikkoja omaan kotiin, hyi mikä ajatuskin.
Me emme ole koskaan nähneet isän naikkosia eikä lapsia pakotettu heitä näkemään, se olisi kauheinta mitä vanehmat voisi lapsilleen tehdä.
Olemme erittäin onnellisessa asemassa, kun lapset ovat saaneet elää ja olla turvallisesti minun kanssa, ilman että kukaan vieras ulkopuolinen suttura olisi tullut meille meitä haukkumaan ja kiusamaan, emmehän mekään ole menneet sutturoiden kotiin heitä haukkumaan.
Onneksi meis on pitänyt naikkoset hyvin kaukana meistä eikä tuonut niit meille ilmaiselle lounaalle. Hyi..
Väität että te olette onnellisessa asemassa mut rehellisesti ajateltuna ja jos itsekkin mietit olet maailman onnettomin ja surkein ihminen. Ole nyt rehellinen itsellesi. Et kirjoittelisi tänne noita hullujasu jotaka tunnen jos olisit onnellinen, vai mitä lissu? Myönnä että olet mielisairas.
Kyllä olemme onnellisessa asemassa. Lapsia ei mies ole koskaan pakottanut näkemään perheeemme rikkojia, se olisi ollut lapsia kohtaan erittäin vastuutonta. Mies tiesi sen eikä pakottanut meitä näkemään sutturoitaan.
Sinä voi haukkua ketä haluat surkeiksi ihmisiksi, mutta kaikki tietää, että et voi sitä tosissaan sanoa, koska et tunne, tuntemattomia ei voi haukkua surkeiksi. Mutta ymmärrän, psykologiaa lukeneena, tuskasi on kyllä käsiteltävissä, kunhan puhut ja avaat sydämesi, niin saat pahat asiat pois, ja olet vihainen asioille et ihmisille. Kerro vaan minulle, kuuntelen kyllä. halin sua.
Voit myös mollata totuuksiani hulluiksi jutuiksi, se on sun oikeus, mutta vain me tiedämme miten asia on, joten emme loukkaannu siitä, ethän voi tietää asioitamme.
Mutta meitä on onnistanut siinä, ettei lapset ole koskaan nähneet isänsä sutturoita, joten meidän aisat on hyvin, ei olisijos mies olisi pakottanut sutturat meille tai meidän sutturoiden kotiin. Se on tässä pointti, että antamalle meille oman perheenr uahan ja turvan, ettei kukaan pääsemeitä haukkumaan ja kiusaamaan, on meidän onni. Olen maailman paras äiti lasten mielestä, muiden mielipiteet ei ole minkään arvoisia. Otappa se huomioon kun seuraavan kerran mollaat meitä tai joitakin muita. Olen muutes aina heikomman puolella.
Ihan selvä hullu.
""Kyllä olemme onnellisessa asemassa. Lapsia ei mies ole koskaan pakottanut näkemään perheeemme rikkojia, se olisi ollut lapsia kohtaan erittäin vastuutonta. Mies tiesi sen eikä pakottanut meitä näkemään sutturoitaan.""
""Se on tässä pointti, että antamalle meille oman perheenr uahan ja turvan, ettei kukaan pääsemeitä haukkumaan ja kiusaamaan, on meidän onni.""
Voi, ette te ole "onnellisessa asemassa". Kaikkea muuta.
Sinä olet jätetty ja lapsesi isättömiä. Mitä onnea siinä on?----
Totta, mies hylkäsi meidät ja vaihtoi lapsensa sutturoihin, kun oli tialisuus lapsettomaan vapaaseen elämään. Miehiä rassaa pienet lapset, eivät vaan jaksa. Onneksi äidit jaksaa vaikka yksin.
Sekin on totta että lapseni ovat nyt isättömiä, mutta onneksi ovat aikuisia ja ovat itse jo isiä ja äitejä, ja eivät ole edes harkinneet hylkäävänsä omia lapsiaan, he teitävät miltä tuntuu kun jää isättömäksi ja vieras suttura rikkooo kaiken. He eivät anna tapahtua niin, jos heidän puoliso lähtee, mun lapseni ei sille voi mitään, kjetään ei väkisin pidetä, mutta lapsia he eicät koskaan tule hylkäämään, he tietävät miltä se tuntuu.
Onneksi olen minä, joka on aina ollut tukena ja turvana, ja sanovatkin että olen maailman paras äiti. Isästä emme enää juurikaan puhu, eikä he edes halua olla missään tekemisissä, kärsikööt mies nyt lapset kärsi aikanaan.
"Totta, mies hylkäsi meidät ja vaihtoi lapsensa sutturoihin, kun oli tialisuus lapsettomaan vapaaseen elämään."
Aikamoisen miehen olet lapsillesi isäksi valinnut...
"Miehiä rassaa pienet lapset, eivät vaan jaksa. Onneksi äidit jaksaa vaikka yksin."
Tarkoitat siis, että SINUN miestäsi rassaa pienet lapset. Aikamoisia yleistyksiä teet täällä omien kokemustesi pohjalta.
Yleensä sellaiset miehet, joita pienet lapset rassaavat, eivät halua ylipäätään tehdä lapsia vaan elävät lapsetonta elämää. Tämä koskee myös naisia. Aika harva "lapsettomasta vapaasta elämästä" nautiskeleva edes hankkii lapsia.
Minun mieheni on hyvä isä ja rakastaa lapsiaan, ja on osallistunut aktiivisesti lasten hoitoon myös heidän ollessaan pieniä. Ei häntä ole omat lapset rassanneet, päinvastoin, hän nauttii näistä pienistä ihmeistä sydämensä kyllyydestä. Ja lapset rakastavat isäänsä yli kaiken.
Hänelle vanhemmuus, perhe ja avioliitto on niin tärkeä, ettei yksikään lapsetonta vapaata elämää tarjoileva suttura häntä olisi saanut luopumaan isyydestään. Kyllä se vika on nyt ihan siinä sinun ex-miehessäsi, ei kaikissa maailman miehissä.
"Sekin on totta että lapseni ovat nyt isättömiä, mutta onneksi ovat aikuisia ja ovat itse jo isiä ja äitejä, ja eivät ole edes harkinneet hylkäävänsä omia lapsiaan, he teitävät miltä tuntuu kun jää isättömäksi ja vieras suttura rikkooo kaiken."
Ei se vieras suttura mitään rikkonut, vaan se miehesi ja lastesi isä, joka päätti teidät jättää ja elää "lapsetonta vapaata elämää". Toisin sanoen, perhe-elämä ei tehnyt häntä onnelliseksi, jos hän kerran noin radikaalin päätöksen teki.
Vaikka lapset olisivat kuin aikuisia ja isejä ja äitejä, ei se poista sitä tosiasiaa, että isättä eläminen on jättänyt heihin jälkensä. He kantavat sitä arpea mukanaan lopun ikäänsä. Ihan sama millainen äiti sinä olet ja olet ollut, et sinä kuitenkaan ole koskaan voinut isää korvata. Puolikas lasten identiteetistä on puuttunut heidän elämästään.
Siihen en ota kantaa, miten miehesi isyys eronne jälkeen loppui. Onko niin, että hän todella vain häipyi, eikä enää koskaan ilmaissut haluaan tavata lapsiaan, vai onko niin, että hän ilmaisi, mutta sinä estit häntä tapaamasta lapsia. En tiedä, enkä sinun kertomustasi ihan sokeasti uskoisikaan, kuulematta ensin ex-miehesi näkemystä asiasta. Asioilla kun on aina kaksi puolta. Oli miten oli, ja olivatpa syyt mitkä tahansa, lapsenne olivat ne, jotka asiasta kärsivät. Eivät he kärsimystään sinulle näyttäneet, lapsilla on taipumusta esittää vahvempaa kuin todellisuudessa ovatkaan, etteivät aiheuttaisi harmia ja pettymystä vanhemmilleen.
Minäkin tied'än että isä on " hyljännyt" lapsensa. Eli lapsi totaalisesti vieroitettiin isästään.
Ero ei ollut edes isän syy vaan vaimo halusi erota. kertoi vielä ystävilleen että hän ei miestä tarvitse kun hänellä on nyt lapsi ja se riittää. Isän tehtävänä oli vain elatusmaksujen maksaminen , ei muuta.
Monesti on ihan turha syytellä sitä isättömyyttä kun tieten tahoen pyritään lapsia estämään tapaamiset isän kanssa. Ei siinä lasta ajatella vaan ihan sitä omaa hyvää ja omaa vihaa. Itse ollaan niitä pyhimyksiä mutta toinen on pahuuden ruumiillistuma ja se kerrotaan myös lapsille.
Eihän näin aina ole mutta joissakin tapuksissa tätäkin tehdään. Omitaan lapset itselle ja muusta viis.
Äläö muuta sano, jos sen tietäisi millainen mies on vuosien päästä, niin ei kukaan ottaisikaan meistä joka lapset vaihtaa naakkoihin. En myöskään minä olisi ottanut, mutta kun oli niin hyvä isä ja mies, en osannut kuvitellakkaan että perheenrikkoja pystyuisi valehtelemaan ja huijaamaan meidän lasten isän. Kieroja ovat.
Suttura rikkoi perheemme ja tottakai mies lapsettomaan vapaaseen elämään vaihtaa.
Miten niin hyvä mies ja isä hahaaaa ,petti sinua ja jätti jopa lapsensa oli se niin hyvä isä ja mies hahhahhaaaaa
no hahhaaa kun se perheenrikkoja hahaaa halusi rikkoa perheemme. Hyvät miehet ovat vapaille naisille se iskun kohde hahaaa... niin se vaan on, pitää rikkoa jotta näkee miten lapset jäävät isättömiksi. En ymmärrä miksi tekevät niin, katkeria ja epätoivoisia ovat.
No, EIKÖ sillä ex-miehelläsi ollut asiassa mitään sanomista?
Vapaa nainen tuli ja sanoi, nyt lähdet minun mukaani ja ex-miehesi siihen että "selvä, minä tulen"! Niinkö?
ÄLÄ VALEHTELE ei isä lapsiaan hylännyt vaan sinä estit lapsia tapaamasta isää sinä se rikkojja olet juuri sinä äidin kuvatus huono äiti
laivalla perheen kera ja miestäni oli joku "suttura" yrittänyt iskeä selkäni takana. Ajatteles!!
Mut mun mies ei ollut innostunut tästä "sutturasta", koska suhteemme on hyvällä tolalla eikä näin ollen ole vietävissä. Tässä varsinkin sulle ajateltavaa!!
Hyvästä liitosta ei varmasti kukaan lähde eikä siihen pääse kukaan änkeämään, koska siinä ei vaan yksinkertaisesti ole tilaa.
Minunkin miestäni on yritetty iskeä. On yritetty houkutella australiaan reppureissulle elämään huoletonta elämää, hotelliin panemaan, elämään lapsetonta hurvitteluelämää. Ja mitä minun mieheni on sanonut? Ei kiitos. Ja kertoo olleensa toki imarreltu, mutta enemmänkin huvittunut ja hieman oli säälittänytkin, että pitää ukkomiehiä lirkutella. Toiset lähtee siihen mukaan, mutta ne hyvät ja kunnolliset miehet kieltäytyvät kohteliaasti.
Ikävää, että tuon "onnen ydin perheen" ex-mies oli sellainen sutturahamsteri. Minä olen kiitollinen omasta rakkaasta miehestäni, joka on mies isolla M:llä ja on hellä ja luotettava aviomies ja isä. Hän muistaa päivittäin halata ja suukottaa minua, ja näen, kuinka palvovasti hän katsoo lapsiamme, katse täynnä ylpeyttä ja rakkautta. Meidän liittomme voi edelleen hyvin, ja se kai heijastuu muihinkin elämän alueisiin. Ehkäpä "onnen ydin perheen" liitto natisi jo liitoksistaan, ja "sutturoiden" houkuttelu oli se viimeinen sysäys? Osaan kuvitella, kuinka hankalaa hänen kaltaisensa "minä minä minä, minä olen paras, minä sitä ja minä tätä, minä määrään"-tyypin kanssa oli varmasti raskasta elää....
Mitä hyvää näet miehessä joka pettää ja jättää jopa lapsensa hahaaaaa, olet hullu...
Paska äijä se on.
Jos mies on "hyvä" niin miten sellainen lähtee "sutturan" matkaan?
Joku ei nyt ihan täsmää...
No onnellisessa asemassa varmaankin sikäli ettei ole enää ainakaan petturit omissa nurkissa pyörimässä.
Ammetaanpa puheenvuoro Trollille.
Se ammentaa täältä jotain kun on riippuvainen trollaukseen. Ei sillä muuta elämää. Trollaus.
"Minusta olisi oikeus ja kohtuus, että sinä uusiopuoliso, sitähän te uusperheen molemmat aikuiset olette, kertoisitte todellisen syyn ensin eroonne ja siihen että olette etsinyt uuden suhteen."
-Ekassa avioliitossani tuli esiin eräs asia, jonka mieheni olisi voinut korjata, muttei halunnut. Kyse ei ollut alkoholista eikä väkivallasta. Annoin noin vuoden aikaa korjata tilanne, mutta mitään ei tapahtunut ja lähdin lasten kanssa.
"Entä mitä te uusperheeltä odotatte?"
-Samaa kuin ekastakin avioliitosta.
"Miten entisten liittojen lapset ja eläimet ja toisen vaikkapa koti tavaroineen teille merkitsee, saa tekemään."
-Hyvin saatiin lutviutumaan, uudella miehelläni ei ollut lapsia eikä kummallakaan lemmikkejä. Koti kalustettiin aluksi yhteisillä tavaroilla, nykyään niistä ei taida olla mitään jäljellä.
"Mitä haette todellisuudessa uussuhteesta."
-Samaa kuin ekastakin avioliitosta.
"Entä rahan käyttö, mitä siitä ajattelette, kun perheissä on ex-suhteen kanssa lapsia, toiset etälapsina, toiset lähilapsina useimmiten."
-Rahat ovat olleet yhteisiä siitä asti kun muutimme yhteen. Ikinä ei ole rahasta ollut riitaa.
"Mitä odotatte toistenne vanhemmilta ja omilta vanhemmiltanne tässä tilanteessa."
-Sitä, että lapsia kohdellaan hyvin. Ero ei ole ollut lasten syytä. En voi olettaa, että mieheni vanhemmat antaisivat esim. yhtä kalliin lahjan minun lapsilleni kuin meidän yhteisille lapsille, mutta he ovat upeita ihmisiä ja antavat! Lasten kohtelusta annan heille täyden kympin!
"Oletteko koskaan ajatelleet kokonaisuutta."
-Kyllä, siksi erosinkin ekasta miehestäni. Se oli todella hyvä päätös!
"Mitkä ovat tulevaisuuden suuntitelmanne."
-Niitä riittää! Lastenlapsista nauttimista: ne rusinat pullasta!
"Tiedän, että aika usein eronnut ihminen rakentaa valhemaailman, mutta koettakaa avata se verho ja katso asioita ihan totuuden mukaisesti, siitä saattaisi moni saada apua ehkä nyt olevaan hirveään paineeseen, joss ei uni tule, jossa rahat eivät riitä, jossa lapset voivat pahoin."
-Itselläni ei ole tietoa tuosta "valhemaailmasta", joten sitä en pysty kommentoimaan. Sillä ei tietysti ole mitään tekemistä tuon totuuden mukaan elämiseen, koska siitä kyllä tiedän paljon. Mitään paineita (joita sinä tarkoitat) suhteessamme ei ole ollut eikä (tahdotonta) unettomuutta. Rahat eivät ole olleet koskaan tiukilla ja jälkikasvukin voi, kiitos kysymästä, oikein hienosti! Itse asiassa vanhimmat lapseni ovat olleet (omien sanojensa mukaan) erittäin tyytyväisiä isäpuoleensa!
"Mitä odotatte toistenne vanhemmilta ja omilta vanhemmiltanne tässä tilanteessa".
Minkäs takia pitäisi vanhemmilta odottaa yhtään mitään? Aikuisiahan tässä ollaan.
Vastauksesi perusteella et ole lähelläkään aikuisuutta, ikää ehkä on, mutta ajattelet hyvin kakaramaisesti. Vanhoilla ihmisillä on suurta elämänviisautta ja toisaalta heidänkin polisi hyvä saada totuudet tietoon omilta lapsiltaan kuin kujilta juoruina.
Olisi hyvä, että ne vanhemmat olisivat saaneet todella oikeaa tietoa, joskua heitä halutaan satuttaa ulkopuolisten toimesta aivan kamalalla tavalla, joten antakaa heidän olla kanssanne, älkääkä alkako välttämään, pahinta mitä voitte heille tehdä.
Ja toisaalta teillä on silloin yksi pitävä ja vakaa tukirengas, joka ei petä ja pitää aina puolianne.
Syy minun eroon oli se että exän kanssa oli erilaiset tavoitteet elämässä, eri mielenkiinnonkohteet ja lisäksi se, että exä petti pari kertaa.
(Syy ettei nykyinen mieheni ole lapsensa äidin kanssa on se, että lapsi sai alkunsa lyhyestä tapailusuhteesta. Heillä ei ollut mitään yhteistä, ja suhde loppui molempien halusta ennen kuin lapsi edes syntyi.)
Kumpikaan ei enää asu siinä kodissa, jossa on "entisessä elämässään" asunut, vaan jo tavatessamme asuimme sellaisissa asunnoissa, jossa ei ollut muita naisia/miehiä asunut. Nykyään asumme yhdessä ostetussa kodissa. Tavarat on tavaroita, ei herätä mitään fiiliksiä mihinkään suuntaan.
Lapset, minun 2 ja miehen 1 entisistä suhteista, merkitsevät valtavan paljon! Lapset ovat rakkaita, ihan jokainen. Lapset ovat tunteneet toisensa niin pienestä, että eivät muista aikaa ennen kuin tunsivat toisensa. Ovat sisaruksia keskenään biologiasta riippumatta. He saavat minut tuntemaan suojelunhalua, rakkautta ja huolenpitoa. Ihmissuhteelta aikuisen kanssa haen turvaa, kumppanuutta, seuraa... Parempaa arkea ja juhlaa. Sitä että asiat hoituvat vaivatta, ja sitoudutaan ongelmienkin tullessa. Tuetaan toista sellaisena kuin on.
Rahankäyttötapa meillä on miehen kanssa onneksi samankaltainen, joten ei riitoja. Elarit maksetaan samalta tililtä kuin mihin niitä tulee. Huolehdimme siitä, että koko perhe voi hyvin, tasapuolisesti. Kaikilla on meidän kodissa samat mahdollisuudet. Toisen kodin mahdollisuuksiin emme juuri voi vaikuttaa.
Molempien vanhemmilta odotamme tietysti samaa kuin kuka tahansa lapsiperhe. Meitä on kaksi vanhempaa ja 3 lasta, molempien vanhemmat kohtelevat meitä kaikkia hyvin. Odotamme että myös isovanhemmat kohtelevat lapsia tasapuolisesti.
Olemme ajatelleet kokonaisuutta jo seurusteluvaiheessa, tietysti. Pitkään, paljon ja hartaasti. Olemme harkitsevia ihmisiä. Tulevaisuuden suunnitelmat on edelleen jatkossakin sitoutua tähän perheeseen, kasvattaa yhdessä lapsia, laittaa kotia kivaksi, vanheta yhdessä. Naimisiinkin menemme, mutta joskus sitten kahden kesken maistraatissa.
Rahankäyttötapa meillä on miehen kanssa onneksi samankaltainen, joten ei riitoja. Elarit maksetaan samalta tililtä kuin mihin niitä tulee. Huolehdimme siitä, että koko perhe voi hyvin, tasapuolisesti. Kaikilla on meidän kodissa samat mahdollisuudet. Toisen kodin mahdollisuuksiin emme juuri voi vaikuttaa.
tämähän ihan kauheaa, että toisten lasten elareilla maksetaan toiselle perheelle elarit, ihan kauhistuttavaa.
Eipä taida olla oikein äidin aivot kotosalla, tuostahan pitäisi jyrähtää ihan suuri ukkonen. Hirveää toimintaa.
Jos tilille tulee molempien palkat, elarit ja lapsilisät, ja sieltä maksetaan mm. elarit, asuminen ja laskut, niin vaikea sitä on erotella, että maksetaanko ne elarit saaduilla elareilla, vai esimerkiksi palkkatuloilla... Ja eihän sillä mitään merkitystä ole, vaan oleellistahan on se, että maksut huolehditaan, lapsista huolehditaan yms. Siis kaikki saa tarvitsemansa. Sinun logiikalla voisi myös ajatella, että hui kauhistus kun minun palkalla maksetaan miehen lapsen elarit... Tai että voi hyvänen aika, kun miehen palkalla maksetaan minun lasten ruokaa... Tai voi hyvänen aika kun minun lasten elareilla maksetaan miehen ruokaa!!! =D =D
Kaikki hoidetaan, kaikki pärjää. Kaikki hyvin. Ei ne eurot mitenkään eroa toisistaan... ;)
Kyllä meilläkin maksellaan mun lasten harrastuksia ym uusia vaatteita toisen lasten elareilla, miksi ei, eihän toisen lasten tarvi kaikkee saada, eikä ne paljo käytäkkään kun vähän rajoittaa lasten rahankäyttöä ja tavaroiden ostamista.
Mun on sen verran isoja että tarvii sitä rahaa jo omiin menoihin ja vaatteisiin.
Niin elarit on sen lähivanhemman rahaa jolla tuetaan lapsen elättämistä joten jos lapsi saa ruuan,vaatteet , turvallisen kodin ja ehkä sännöllisen harrastuksen niin lähivanhempi voi tehdä elareilla mitä haluaa... ...antaa vaikka romanian kerjäläisille se ei kuulu ex puolisolle yhtään !
Meillä minun lapset saavat lähes kaiken, miehen lapsia rajotietaan ostoksilla ja tulemisella meille sotkemaan. Jotain eroa pitää olla oman perheen ja ylimääräisten ihmisten suhteen, mies hyväksyi sen, että pitää enmepi mun lapsita kuin omista, koska exä kiusaa meitä ja hankaloittaa meidän elämää. Jatkuvasti soittelee lapsille ja mun miehelle omituisia korjauspuheluita.
Ja taas psykoosissa sekä kännissä. Sairastat skitsofreniaa
Ei koskaan voi menetellä niin, että uusperheen rahat ovat samalla tilillä, kumpikin hoitaa omat asiansa ja on vain yksi tili, josta kodin kulut maksetaan, ruoka ja asuminen, mutta lasten elareita ja lapsilisiä ei koskaan toisten käyttöön.
Toivottavasti jokainen elareiden maksaja ottaa selvää, miten elarit köytetään, eli laitetaan näyttämään, minne ovat mennet ja kenen kuluja maksettu ja jos väärin syyte käräjille. Sillä niin suuri rikos on hoitaa toisen es-liiton lasten kuluja toisten lasten varoilla. Hävetkää ja tehkää siitä loppu heti. Ja kaikki jotka maksatte elareita vaatikaa selvitys, mihin on käytetty,
Voi hyvää päivää.... Miten kaksi euroa eroaa toisistaan? Jos on vaikkapa isäpuolen tai äitipuolen palkkatulojen euro samalla tilillä kuin lapsen elatukseen tulleet elarit, niin mikä merkitys sillä on, kummalla eurolla ostetaan lapselle jugurtti ja kummalla aikuisen kahvi?
Tärkeää on ainoastaan se, että lapsista huolehditaan. Jos lapsista ei huolehdita, niin silloin toimitaan väärin. Mutta jos rahat menevät samalle tilille ja menot maksetaan samalta tililtä, niin se on ihan ok. Jokainen perhe voi itse päättää, millä periaatteella rahoja perheen sisällä käytetään.
Sanoit sitä paitsi että ruokakulut ja asumisen voisi maksaa yhteiseltä tililtä. Miksi sitten muka sinun näkemyksen mukaan niin voi tehdä? Eikös sen lapsenkin ruoka makseta siltä tililtä sitten? Eikö elaria ole tarkoitettu myös ruokaan ja lapsen osuuteen asumiskuluista? Kyllä on. Elarilaskelmassa on aika tarkkaankin määritelty, että millainen on lapsen osuus asumiskuluista yms. Jos elarit ovat eri tilillä, ja ruoka ja asuminen maksetaan eri tililtä, niin hommahan menee ihan pieleen?
Minun mielestä helpointa on yksi yhteinen tili, ja lisäksi sitten yhteinen säästötili tms. Mutta kukin tyylillään. Muita en tuomitse. Tärkeintä että homma toimii.
Ja taas sitä sinun propakandaasi, olet hullu etkä ymmärrä uusperheistä yhtään mitään etkä mistään muustakaan.
Tätä keskustelua lukiessa kyllä tullee esille hirvittävin asia elämässä. Omien lastenkin varat käytetään todella sen uuden kanssa elämiseen, eikä todellakaan lapsen hyväksi mitään laiteta.
Moni sanoo vielä, että toisen entisen liiton lapsien pitää saada tasoitusta, kun muutoin eivät saisi yhtä paljon eli tuohon on täysin järjetön ajattelutapa.
Jos ajatellaan sitä että osa elareissa on lapsen kuluja asumisesta ruuasta, ei koko elatusmaksu ole laskettu siihen, vaan osa on lapsen muihin tarpeisiin, mutta ei toisen perheen lapsille eikä edes oman vanhemman kuluihin. Myöskin lapsilisä on yksinomaan näiden lasten kuluihin, joiden perusteella maksu maksetaan.
Ensinnäkin lapset asuvat toisen vanhemman luona ja käyvät sovitun mukaan etävanhammalla, joka vastaa kaikista lastensa kuluista ja ihan itse, eikä senttiäkään saa perheessä ehkä asuvien lähivanhemman lasten lapsilisistä, elatusmaksuista tai heille säästetyistä varoista mennä näiden etävanhemman lasten minkäänlaisiin menoihin tai vanhempienkaan.
Täällä näkyy vaikka minkälaista selittelyä, mutta teidät kaikki selittelijät pitäisi viedä "saunan taakse" ja antaa kunnon opetus.
Nyt sitten lisäksi kannattaisi lukea jokaisen ihan totuuden mukainen lista tuon pien Erikan kohtelusta, se on karu, aikuisten valheita täynnä.
Valitettavan usein monissa uusperheissä on samaa, lapsien suut on suljettu, ja tuota kaikenlaista tapahtuu, tukistellaan, moititaan ja valhetellaan lapsen tehneen rikkomisia, kun aikuinen itse on ne tehnyt, tätä tapahtuu lähes kaikissa uusperheissä tavalla tai toisella.
Joskus saattaa tapahtua, että alun jälkeen lapsen vanhemman silmät avautuvat ja alkaa näkemään uuden kumppaninsa muitakin puolia, kuin sen häneen kohdistuvan seksuaalisen puolen.
Tässäkin vielä viranomaiset uskoivat nuo valheet ja lapsen hyväksi ei tehty mitään, nyt käydään tätä keskustelua kun lapsi on kuollut, montako pitää kuolla, ennekuin kuin löytyy tapa valvoa eroperheiden ja samalla myös ydinperheitä, joissa lapsi jää joko sairauden tai alkoholismin, huumeiden tai muun vuoksi näiden armoille, Erikankin tapauksessa koululta meni useitakin ilmoituksia, mutta aina uskottiin enemmin noita valheita kertovia isää ja äitipuolta, jonka kanssa lapsi joutui olemaan hyvin, ihmisen jolta omatkin lapset oli otettu pois ja petti koko yhteiskuntaa.
Todellakin jos teillä on lapsia entisistä liitoista, älkää milloinkaan antako pois niitä varoja jotka kuuluvat lapsen elättämiseen, niillä ei kuulu elättää uusikkoa, ei hänen lapsiaan
eikä niillä kuulu millään tavoin pitää omaa viihdettä yllä.
Tiedän kyllä, miten eräs äiti käytti kaikki lasten rahat, jopa lasten kouluvaroiksi muiden ihmisten tallettamat varat hulvattomaan elämään uuden kumppanin kanssa ja maksoi tämän kuluja eli osti tätä näin.
Teistä on kovin puhtoisin paperein monikaan selviä, tämä tuntenee monesta haukkumiselta, saa sen niinkin ottaa, toivon kuitenkin palauttavan enemmän mieleen sen, että todella ajattelette, mihin niitä lapsen varoja käytätte.
Uusi kumppani, jolla on lapsia, vastaa ihan itse lastensa kuluista ja monoista, ja niistä pitäisi osata säästää, että koko kuukauden summa ei katoa, sillä on kausivaatteet, jotka täytyy ostaa, kouluun tarvitaan luistimia, suksia ym.
Niiden hankkiminen ei todellakaan kuulu isovanhemmille, kuten olen kuullut monien vanhempien vastaavassa tilanteessa mankuneen rahaa omilta vanhemmiltaan.
Sinun kuuluis olla laitoksessa hullujenhuoneessa, kommenttisi on täyttä sontaa.
Kyllä tällä alottajalla on tarkoituksena tuomita kaikki eron jälkeiset suhteet niin kuin monissa aloittamissaan aloituksissa ekä ymmärrä että eronkin jälkeen voi ja pystyy rakastamaan aidosti ilman mitään siipeilyä... ...ja mitä sit vaikka puolisot eläisivät toistensa rahoilla enempi ne rahat kuulu nykyiselle kuin ex;lle
Just, ja jokainen täysvaltainen kansalainen saa rahoillaan tehdä mitä lystää, exät on osituksessa osansa saaneet.
Niin ja onko se toinen ansainnut osaansa???
Meilläkin mun ex vaimo ei tehnyt viikkoakaan palkallista työtä 11 vuoden aikana ja silti omaisuus puolitettiin !
Se on sun omaa tyhmyyttäsi , kun otit laiskan akan ja et tehnyt avioehtoa.
Kannatais miettiä ennekö nai....ja teköö kakaroita patalaiskan ihmisen kaa.
keskustelussa nousee esiin täydellinen välinpitämättömyys omia lapsiaan kohtaan eronneilla.
Onko se minä itse maailman tärkein asia, mitä ne lapsenne teille oikein merkitsevät, miksi olette heidät laittaneet. Lapset ovat täysin kykenemättömiä pitämään millään tavalla puoliaan, joten heitä heitetään todella julmasti eroissa. Heillä ei saa olla mielipiteitä, heidän pitää hävitä näkyvistä, kun vanhemmista siltä tuntuu ihan tavalla tai toisella.
Minkälaisia hirviöitä eronneet ihmiset ovat, ymmärrän että rikki, mutta miksi kapakkaan ja vieraisiin kun omat lapset itkee peittojensa alla aloissaan ja ilman ruokaakin. Heistä on todella välitetä. Mikä saa eronneen tuollaiseen toimintaan.
Sulla on ihan mielenvikaisia juttuja, mees hoitamaan pääsi , ennenkö sekoot totaalisesti
Niin eipä se lapsille aikuisten parisuhde asiat kuulu mitenkään !!! Ja aikuinen on se vastuullinen päättämään asioista perhe ei ole demokrtia."Minkälaisia hirviöitä eronneet ihmiset ovat, ymmärrän että rikki, mutta miksi kapakkaan ja vieraisiin kun omat lapset itkee peittojensa alla aloissaan ja ilman ruokaakin".Äläpä kauppaa tapojas toisille jos teillä on em. tilanne niin eipä suurimalla osalla ole tuollalaista vaan ihan normaalia perhe elämää.
Sinultahan sitä pitäisi kysyä kun niin tiedät. Olet eronnut ja kai käyttäydyt tuolla tavalla kun kirjoitat. Älä luule toisten elämästä, tiedät vain omasi. Jos olet välinpitämätön omia lapsiasi kohtaan ja riehut kapakoissa niin silloin onkin miettimisen paikka mitä "huuh" teet elämällesi ja lapsille.
Sinä eronnut ihminen, jolla ala-ikäisiä lapsia huollettavanasi, siis alle 18 vuotta. Laki sanoo että ala-ikäinen on alle kahdeksantoistavuotias.
Nyt erotaan usein jo tilanteessa, että lapsi voi olla vain muutaman viikon tai kuukauden ikäinen ja on jo uusi suhde. Kovin on järkyttävää.
Jospa nyt ihan itse miettisit hetken, miten tuollainen on mahdollista, lasten kanssa ei voi olla uusien etsinnässä, joten olet jättänyt lapsen jonnekin, jotta olet päässyt tuhoamaan lapsen elämän.
Miten paljon aikaa vietät tuon salakumppanin, petturin kanssa, ja miten lapsi saa aikaasi.
Jos luulet, että kun lapsi on pieni ero on siltä osin helpompi, kun lapsi ei muista, olet todella sekaisin. Lapsi kasvaa ja ottaa selvää ja hänelle selviää asiat. Hänestä tulee aikuinen ja hän ymmärtää, mitä on tapahtunut, en usko sen olevan lapselle helppoa, nähdä vanhempiensa toilailut ja parinvaihdot. Toki lapsi ymmärtää, että niihin on tarvittu valhetta ja pettämistä ja hän muistaa varmasti, että aikaa hänelle ei ole ollut. On tullut koriin jokin vanha ukko tai luuseri tai eukko vieraan lapsikatraan kanssa, lisäksi vaaditaan että noiden kanssa pitäisi jakaa kaikki asiat. Oletteko tämän helvetin itse kokeneet.