Suomalaisia

Eestiläiset eivät halua suomalaisia poroturisteja pilaamaan heidän hienostunutta ilmapiiriään ja kulttuuriaan.

Vaikka suomalaiset turistit tuovat heille enemmän turistirahaa kuin kaikki muut kansat yhteensä, on suurin osa esimerkiksi matkailun internet-sivuista kaikennäköisillä muilla kielillä, mutta ei suomeksi.

He valittavat suomalaisten käyvän vain kaupoissa, ravintoloissa eikä tutustuvan heidän kulttuuriinsa. Silti esimerkiksi Rocka-al-Maren ulkoilmamuseossa on ei rakennusten selostustekstejä ole tauluihin kirjoitettu suomeksi vaikka monta muuta kieltä sieltä löytyykin. No, saavathan ne molemmat ranskalaiset turistit lukea rakennuksista omalla äidinkielellään!

Onko se Tallinnassa käynti todella niin tärkeää, että meidän täytyy häiritä eteläisten naapuriemme rauhaa. Olisiko vaikkapa Naissaarelle rakennettu suomalaisia turisteja varten rakennettu reservaatti ratkaisu tähän asiaan?
393864
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

anteeksi mutta mikä on viron omaa kulttuuria? kaikki on matkittu venäjältä, suomesta ja saksasta.

eihän niillä ole mitään omaa!

Äänestä
  • Joo, siellä ei tosiaan ole nykypäivän kulttuuria. Jotain kunnon säpinää oli 100-200 vuotta sitten.
    Ja se "hyvin menee"-meininki jää siihen naisen minihameeseen, turkkiin ja citymaasturiin. Meneppä katsomaan millainen koti näillä "rikkailla" on...

    Surkuhupaisaa sivusta seurata niiden menoa. Elävät näytellen jotain roolia, mitä ei itsekään oikein tiedä, miten se menee.

    Äänestä

Miten olisi kieliopinnot ihan kärkeen ?

Suomi ei ole virallinen kieli Virossa !

Äänestä
  • Puhun kyllä itse kuutta kieltä ja luen kahdeksaa.

    Ranskakaan ei ole Eestin virallinen kieli, mutta silti siellä on opastuskyltit ranskaksi vaikka paikalla ei vuoden mittaan montaa ranskalaista näy.

    On vaan niin paljon hienompaa tuo ranskankieli ja pari ranskalaista turistia kuin porot, jotka pitävät miltei Eestin talouden pystyssä.

    Äänestä

Voitko kerto kuinka hyvin tunnet Suomen kulttuuria ?

Ei kaupoilla kierteleminen ole samaa kuin kulttuurin tunteminen... ei ainakaan CCCP ajalla ollut ?

Äänestä
  • Eestiläiset eivät ole kiinnostuneita Suomen kulttuurista, mutta itkevät kuitenkin, jos suomalaiset eivät ole kiinnostuneita heidän kulttuuristaan.

    Oma Suomen kulttuurin tuntemukseni lienee akateemista keskitasoa, mutta myönnän käyväni esimerkiksi oopperassa useammin Tallinnassa kuin Helsingissä. Nyt on ollut syksyllä kiireitten takia tauko molemmissa. Viimeksi olin Kuressaaren oopperajuhlilla viime kesänä. Ei taso ollut kyllä kovin kummoinen. Tallinnan on aivan eri luokkaa.

    Äänestä

oletpa keksinyt hyvän aiheen.itsekin olen ajatellut kirjoittaa jotain ihan potaskaa.saapahan ainakin vastauksia.virolaiset keksivät uudelleen ja uudelleen konsteja ja konkeloita,millä saisivat suomalaisen tuomaan rahaa maahan.monikohan suomalainen on käynyt seurasaaren vanhassa kyläesittelyssä.tuskin prosenttuaalisesti monikaan suomalainen.virolaisia vielä vähemmän.asia voidaankin kääntää nurinpäin,missä olet nähnyt virolaisen tutustumassa suomalaiseen kulttuuriin.ei missään.viinaa trokaamassa olen kyllä nähnyt virolaisten hyvinkin koulutettuja ja varakkaitakin henkilöitä.kirpputorit suomessa taitavat olla parhaat nähtävyydet heikäläisille.eikä sielläkään myyjät voi olla ihan varmoja,kilahtiko lantti kassaan vai menikä hankintahinnalla.jos olen väärässä,niin kirjoittele missä kulttutapahtumissa virolaiset täällä käyvät.suomalaisten turistien rahalla viro on noussut siihen missä se nyt on.

Äänestä
  • Ei suomalaiset itkekään eestiläisten vajaata kulttuuritarjontamme käyttöä. Eestiläiset kyllä itkevät suomalaisten yksipuolista kaupoissa maleskelua.

    Äänestä

  • Käsittämättömiä vaatimuksia taas suomalaisporot esittävät. On omahyväistä porukkaa. Minkä hiton takia maailman pitäisi pyöriä suomalaisen kaljavattaisen turistin navan ympärillä. Opetelkaa viroa, ellei muilla kielillä pärjää.

    Voi myös kysyä, miksei Suomessa ole vironkielellä opastuksia, eikä ruokalistoja. Voisi kysyä sitäkin, että minkä takia Suomessa törmää joka puolella englannin kieleen.

    Sitäpaitsi, kyllä totuus taitaa olla se, että suomalaiset ovat ammentaneet virolaisesta kulttuurista, eikä päinvastoin. Tallinna oli hansakaupunki, jonka kauppiaita tuli Suomeen bisnestä tekemään. Nämä nykyiset onnenonkijat ovat pientä siihen verrattuna. Turun murrekin on suurelta osin lainaa eteläiseltä naapuriltamme. Suomea on rakennettu ja työllistetty baltialaisella pääomalla.

    Minkä ihmeen takia virolaiset tänne tulisivat, kun paljon enemmän löytyy muualta Euroopasta. Täällä moititaan viron kulttuuritarjontaa, mutta meillä ei ole itsellä ollut koskaan mitään erityistä annettavaa.

    Tässä lyhyt lista kulttuurin aloista, jotka ovat mielestäni suomalaista edistyneempiä baltiassa:

    -tapakulttuuri - virolainen pistää roskat roskikseen, ei riko pulloja, tumppaa tupakin, voi olla kännissä mutta ei örvellä, virossa ei mennä tuulipuvussa kauppaan, virossa kävellään ryhdikkäästi myös korkokengissä, baltiassa naiset ovat naisia, miehet miehiä, naisille avataan ovi, naisen lasi täytetään (nainen ei koske kannuun), naisille viedään kukkia, isälle viedään kukkia, mummolle viedään kukkia... (suomessakin joskus vanhaan hyvään aikaan vietiin sentään kahvipaketti)

    -ruokakulttuuri - virossa saa vielä kunnon yksinkertaista perusruokaa, jota ei ole pilattu turhanaikaisella terveysfasismilla, virossa löytää ravintolasta virolaista ruokaa, suomessa ei pitsaa kummempaa "perinneruokaa" yleensä ole tarjolla

    -olutkulttuuri - baltiassa oluet maistuvat oluelta, eivätkä kraanavedeltä

    -liikennekulttuuri - Tallinnassa liikenne kulkee rauhallisesti, ja jalankulkijoita kunnioitetaan, punaisia päin ajo on harvinaista ja ylinopeudet pieniä

    -arkkitehtuuri - baltiassa modernia ja ennakkoluulotonta ja jopa kokeilevaa, mutta ennenkaikkea tasokasta

    -työn laatu - varsinkin rakennusalalla ollaan paljon pitemmällä kuin suomessa, virolainen osaa rapata, hitsata, valaa paikallavalubetonia jne. jne.

    -sisustusarkkitehtuuri - ammattisuunnittelijaa käytetään lähes jokaisen putiikin, ravintolan, toimiston ja omakotitalon sisustamisessa. Baltiassa rokkitähdet, ravintoloitsijat ja merkonomit eivät itse sisusta julkisia tiloja. Materiaalit ovat laadukkaita.

    -tietotekniikka - eestiläiset omaksuvat nopeasti tekniikan uudet tuulet, eestiläisillä yrityksillä ja yhteisöillä on erittäin hyviä kotisivuja ja nettipalveluja. Esim. Tallinnan turismisivut, virolainen kansanedustaja äänestää sähköisesti ja lukee pöytäkirjat kannettavan ruudulta

    -viron kieli - on kehittyneempää kuin suomen kieli, kieli on nopeaa ja napakkaa eli turhat mutkat on oiottu suoriksi, äänteet on helppo lausua (ei esim. hankalia pehmeitä konsonantteja d,b,g)

    -viimeisenä vielä laulukulttuuri - virolaiset sentään osaavat laulaa, suomesta on lähes mahdoton löytää laulutaitoista rokkaria, iskelmäpuolelta sentään muutamia laulajia löytyy, klassisella puolella ollaan suurinpiirtein tasoissa

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    Käsittämättömiä vaatimuksia taas suomalaisporot esittävät. On omahyväistä porukkaa. Minkä hiton takia maailman pitäisi pyöriä suomalaisen kaljavattaisen turistin navan ympärillä. Opetelkaa viroa, ellei muilla kielillä pärjää.

    Voi myös kysyä, miksei Suomessa ole vironkielellä opastuksia, eikä ruokalistoja. Voisi kysyä sitäkin, että minkä takia Suomessa törmää joka puolella englannin kieleen.

    Sitäpaitsi, kyllä totuus taitaa olla se, että suomalaiset ovat ammentaneet virolaisesta kulttuurista, eikä päinvastoin. Tallinna oli hansakaupunki, jonka kauppiaita tuli Suomeen bisnestä tekemään. Nämä nykyiset onnenonkijat ovat pientä siihen verrattuna. Turun murrekin on suurelta osin lainaa eteläiseltä naapuriltamme. Suomea on rakennettu ja työllistetty baltialaisella pääomalla.

    Minkä ihmeen takia virolaiset tänne tulisivat, kun paljon enemmän löytyy muualta Euroopasta. Täällä moititaan viron kulttuuritarjontaa, mutta meillä ei ole itsellä ollut koskaan mitään erityistä annettavaa.

    Tässä lyhyt lista kulttuurin aloista, jotka ovat mielestäni suomalaista edistyneempiä baltiassa:

    -tapakulttuuri - virolainen pistää roskat roskikseen, ei riko pulloja, tumppaa tupakin, voi olla kännissä mutta ei örvellä, virossa ei mennä tuulipuvussa kauppaan, virossa kävellään ryhdikkäästi myös korkokengissä, baltiassa naiset ovat naisia, miehet miehiä, naisille avataan ovi, naisen lasi täytetään (nainen ei koske kannuun), naisille viedään kukkia, isälle viedään kukkia, mummolle viedään kukkia... (suomessakin joskus vanhaan hyvään aikaan vietiin sentään kahvipaketti)

    -ruokakulttuuri - virossa saa vielä kunnon yksinkertaista perusruokaa, jota ei ole pilattu turhanaikaisella terveysfasismilla, virossa löytää ravintolasta virolaista ruokaa, suomessa ei pitsaa kummempaa "perinneruokaa" yleensä ole tarjolla

    -olutkulttuuri - baltiassa oluet maistuvat oluelta, eivätkä kraanavedeltä

    -liikennekulttuuri - Tallinnassa liikenne kulkee rauhallisesti, ja jalankulkijoita kunnioitetaan, punaisia päin ajo on harvinaista ja ylinopeudet pieniä

    -arkkitehtuuri - baltiassa modernia ja ennakkoluulotonta ja jopa kokeilevaa, mutta ennenkaikkea tasokasta

    -työn laatu - varsinkin rakennusalalla ollaan paljon pitemmällä kuin suomessa, virolainen osaa rapata, hitsata, valaa paikallavalubetonia jne. jne.

    -sisustusarkkitehtuuri - ammattisuunnittelijaa käytetään lähes jokaisen putiikin, ravintolan, toimiston ja omakotitalon sisustamisessa. Baltiassa rokkitähdet, ravintoloitsijat ja merkonomit eivät itse sisusta julkisia tiloja. Materiaalit ovat laadukkaita.

    -tietotekniikka - eestiläiset omaksuvat nopeasti tekniikan uudet tuulet, eestiläisillä yrityksillä ja yhteisöillä on erittäin hyviä kotisivuja ja nettipalveluja. Esim. Tallinnan turismisivut, virolainen kansanedustaja äänestää sähköisesti ja lukee pöytäkirjat kannettavan ruudulta

    -viron kieli - on kehittyneempää kuin suomen kieli, kieli on nopeaa ja napakkaa eli turhat mutkat on oiottu suoriksi, äänteet on helppo lausua (ei esim. hankalia pehmeitä konsonantteja d,b,g)

    -viimeisenä vielä laulukulttuuri - virolaiset sentään osaavat laulaa, suomesta on lähes mahdoton löytää laulutaitoista rokkaria, iskelmäpuolelta sentään muutamia laulajia löytyy, klassisella puolella ollaan suurinpiirtein tasoissa

    On hieman eri asia pari vaivaista eestiläistä turistia Suomessa tai koko Eestin turistiteollisuutta pyörittävät suomalaiset turistit. Kyllä eestiläisten kannattaisi hieman tehdä työtä asian eteen eikä vain tyytyä helppoon rahaan. Enemmänkin olisi tulossa, jos eestiläiset haluaisivat peltoa oikein viljellä.

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    Käsittämättömiä vaatimuksia taas suomalaisporot esittävät. On omahyväistä porukkaa. Minkä hiton takia maailman pitäisi pyöriä suomalaisen kaljavattaisen turistin navan ympärillä. Opetelkaa viroa, ellei muilla kielillä pärjää.

    Voi myös kysyä, miksei Suomessa ole vironkielellä opastuksia, eikä ruokalistoja. Voisi kysyä sitäkin, että minkä takia Suomessa törmää joka puolella englannin kieleen.

    Sitäpaitsi, kyllä totuus taitaa olla se, että suomalaiset ovat ammentaneet virolaisesta kulttuurista, eikä päinvastoin. Tallinna oli hansakaupunki, jonka kauppiaita tuli Suomeen bisnestä tekemään. Nämä nykyiset onnenonkijat ovat pientä siihen verrattuna. Turun murrekin on suurelta osin lainaa eteläiseltä naapuriltamme. Suomea on rakennettu ja työllistetty baltialaisella pääomalla.

    Minkä ihmeen takia virolaiset tänne tulisivat, kun paljon enemmän löytyy muualta Euroopasta. Täällä moititaan viron kulttuuritarjontaa, mutta meillä ei ole itsellä ollut koskaan mitään erityistä annettavaa.

    Tässä lyhyt lista kulttuurin aloista, jotka ovat mielestäni suomalaista edistyneempiä baltiassa:

    -tapakulttuuri - virolainen pistää roskat roskikseen, ei riko pulloja, tumppaa tupakin, voi olla kännissä mutta ei örvellä, virossa ei mennä tuulipuvussa kauppaan, virossa kävellään ryhdikkäästi myös korkokengissä, baltiassa naiset ovat naisia, miehet miehiä, naisille avataan ovi, naisen lasi täytetään (nainen ei koske kannuun), naisille viedään kukkia, isälle viedään kukkia, mummolle viedään kukkia... (suomessakin joskus vanhaan hyvään aikaan vietiin sentään kahvipaketti)

    -ruokakulttuuri - virossa saa vielä kunnon yksinkertaista perusruokaa, jota ei ole pilattu turhanaikaisella terveysfasismilla, virossa löytää ravintolasta virolaista ruokaa, suomessa ei pitsaa kummempaa "perinneruokaa" yleensä ole tarjolla

    -olutkulttuuri - baltiassa oluet maistuvat oluelta, eivätkä kraanavedeltä

    -liikennekulttuuri - Tallinnassa liikenne kulkee rauhallisesti, ja jalankulkijoita kunnioitetaan, punaisia päin ajo on harvinaista ja ylinopeudet pieniä

    -arkkitehtuuri - baltiassa modernia ja ennakkoluulotonta ja jopa kokeilevaa, mutta ennenkaikkea tasokasta

    -työn laatu - varsinkin rakennusalalla ollaan paljon pitemmällä kuin suomessa, virolainen osaa rapata, hitsata, valaa paikallavalubetonia jne. jne.

    -sisustusarkkitehtuuri - ammattisuunnittelijaa käytetään lähes jokaisen putiikin, ravintolan, toimiston ja omakotitalon sisustamisessa. Baltiassa rokkitähdet, ravintoloitsijat ja merkonomit eivät itse sisusta julkisia tiloja. Materiaalit ovat laadukkaita.

    -tietotekniikka - eestiläiset omaksuvat nopeasti tekniikan uudet tuulet, eestiläisillä yrityksillä ja yhteisöillä on erittäin hyviä kotisivuja ja nettipalveluja. Esim. Tallinnan turismisivut, virolainen kansanedustaja äänestää sähköisesti ja lukee pöytäkirjat kannettavan ruudulta

    -viron kieli - on kehittyneempää kuin suomen kieli, kieli on nopeaa ja napakkaa eli turhat mutkat on oiottu suoriksi, äänteet on helppo lausua (ei esim. hankalia pehmeitä konsonantteja d,b,g)

    -viimeisenä vielä laulukulttuuri - virolaiset sentään osaavat laulaa, suomesta on lähes mahdoton löytää laulutaitoista rokkaria, iskelmäpuolelta sentään muutamia laulajia löytyy, klassisella puolella ollaan suurinpiirtein tasoissa

    Suomi on rakennettu lännestä tulleella pääomalla, ja työllistetty Suomesta tulleella työvoimalla.

    Virolaiset eivät käy Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa, koska niillä ei yksinkertaisesti ole rahaa käydä missään. Tästä syystä Suomea ei ole edes järkevää markkinoida virolaisille. Siksi ei ole myöskään mitään järkeä tehdä mainitsemasia esitteitä tai ruokalistoja viron kielelle.

    tapakulttuuri - ootko edes käynyt koskaan virossa?!

    ruoka - virolaisessa keittiössähän ei ole mitään omaa, vaan kaikki on kopioitu venäjältä tai suomesta. lisäksi kun mausteita ei käytetä yhtään, ruoka ei myöskään maistu miltään.

    olut - virolainen olut on yhtä surkeaa kuin suomalainen. latviasta etelään päin alkaa oluetkin maistumaan oluelta.

    liikenne - todistaa jälleen, ettet ole käynyt koskaan virossa.

    talot - katastrofeja joka suhteessa.

    työ - virolainen ei osaa tehdä mitään oikein, töihin hän tulee jos krapula ei ole liian kova, töitä hän tekee jos sattuu huvittamaan.

    sisustus - samaa itä-eurooppalaista "tyyliä" edelleen. yritystenkään tiloissa ei kokonaisuutta ole mietitty vaan sisustus on koottu palasista sitä mukaa kun rahaa on pikkusen tullut.

    tietokone - keskimääräinen virolainen ei osaa edes tietokonetta käyttää mikä näkyy mm. valtionhallinnossa. virkailija osaa ottaa tietokoneeltaan juuri sen tiedon joka on hänen tehtävä, toista tietoa varten asiakkaan on mentävä toiselle luukulle tai yleensä toiseen virastoon. helmitaulut ovat edelleen tutumpia.

    kieli - sitä ei selvinpäin kuuntele pirukaan.

    laulu - esim. radiossa soivat virolaiset "hitit" ovat alunperin ikivanhoja suomalaisia ja venäläisiä hittejä, jotka on laulettu viroksi.

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    Käsittämättömiä vaatimuksia taas suomalaisporot esittävät. On omahyväistä porukkaa. Minkä hiton takia maailman pitäisi pyöriä suomalaisen kaljavattaisen turistin navan ympärillä. Opetelkaa viroa, ellei muilla kielillä pärjää.

    Voi myös kysyä, miksei Suomessa ole vironkielellä opastuksia, eikä ruokalistoja. Voisi kysyä sitäkin, että minkä takia Suomessa törmää joka puolella englannin kieleen.

    Sitäpaitsi, kyllä totuus taitaa olla se, että suomalaiset ovat ammentaneet virolaisesta kulttuurista, eikä päinvastoin. Tallinna oli hansakaupunki, jonka kauppiaita tuli Suomeen bisnestä tekemään. Nämä nykyiset onnenonkijat ovat pientä siihen verrattuna. Turun murrekin on suurelta osin lainaa eteläiseltä naapuriltamme. Suomea on rakennettu ja työllistetty baltialaisella pääomalla.

    Minkä ihmeen takia virolaiset tänne tulisivat, kun paljon enemmän löytyy muualta Euroopasta. Täällä moititaan viron kulttuuritarjontaa, mutta meillä ei ole itsellä ollut koskaan mitään erityistä annettavaa.

    Tässä lyhyt lista kulttuurin aloista, jotka ovat mielestäni suomalaista edistyneempiä baltiassa:

    -tapakulttuuri - virolainen pistää roskat roskikseen, ei riko pulloja, tumppaa tupakin, voi olla kännissä mutta ei örvellä, virossa ei mennä tuulipuvussa kauppaan, virossa kävellään ryhdikkäästi myös korkokengissä, baltiassa naiset ovat naisia, miehet miehiä, naisille avataan ovi, naisen lasi täytetään (nainen ei koske kannuun), naisille viedään kukkia, isälle viedään kukkia, mummolle viedään kukkia... (suomessakin joskus vanhaan hyvään aikaan vietiin sentään kahvipaketti)

    -ruokakulttuuri - virossa saa vielä kunnon yksinkertaista perusruokaa, jota ei ole pilattu turhanaikaisella terveysfasismilla, virossa löytää ravintolasta virolaista ruokaa, suomessa ei pitsaa kummempaa "perinneruokaa" yleensä ole tarjolla

    -olutkulttuuri - baltiassa oluet maistuvat oluelta, eivätkä kraanavedeltä

    -liikennekulttuuri - Tallinnassa liikenne kulkee rauhallisesti, ja jalankulkijoita kunnioitetaan, punaisia päin ajo on harvinaista ja ylinopeudet pieniä

    -arkkitehtuuri - baltiassa modernia ja ennakkoluulotonta ja jopa kokeilevaa, mutta ennenkaikkea tasokasta

    -työn laatu - varsinkin rakennusalalla ollaan paljon pitemmällä kuin suomessa, virolainen osaa rapata, hitsata, valaa paikallavalubetonia jne. jne.

    -sisustusarkkitehtuuri - ammattisuunnittelijaa käytetään lähes jokaisen putiikin, ravintolan, toimiston ja omakotitalon sisustamisessa. Baltiassa rokkitähdet, ravintoloitsijat ja merkonomit eivät itse sisusta julkisia tiloja. Materiaalit ovat laadukkaita.

    -tietotekniikka - eestiläiset omaksuvat nopeasti tekniikan uudet tuulet, eestiläisillä yrityksillä ja yhteisöillä on erittäin hyviä kotisivuja ja nettipalveluja. Esim. Tallinnan turismisivut, virolainen kansanedustaja äänestää sähköisesti ja lukee pöytäkirjat kannettavan ruudulta

    -viron kieli - on kehittyneempää kuin suomen kieli, kieli on nopeaa ja napakkaa eli turhat mutkat on oiottu suoriksi, äänteet on helppo lausua (ei esim. hankalia pehmeitä konsonantteja d,b,g)

    -viimeisenä vielä laulukulttuuri - virolaiset sentään osaavat laulaa, suomesta on lähes mahdoton löytää laulutaitoista rokkaria, iskelmäpuolelta sentään muutamia laulajia löytyy, klassisella puolella ollaan suurinpiirtein tasoissa

    Pieniä korjauksia tekstiisi:
    -Virossa kipataan roskat metsään tai tien pientareelle, mieluiten kuitenkin naapurin tontille
    -Kännissä örvelletään ihan samaan malliin kuin Suomessakin, myös autoa ajetaan umpihumalassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa
    -Virolainen ruoka on kuin suoraan Suomessa 70-luvulla; rasvaa ja suolaa, sianlihaa ja perunoita, salaatti ja raasteet ovat vain koriste lautasella. Ihmettelevät vielä ihan tosissaan, miksi miehet kuolevat alle kuusikymppisinä sydänkohtauksiin...johtuu kuulemma virolaisten geeneistä...
    - Liikenne tässä maassa on lähinnä vitsi, kuolemia liikenteessä sattuu väestömäärään suhteutettuna viisi kertaa enemmän kuin Suomessa, liikenteen "rauhallisuus" johtuu siitä, etteivät paikalliset kuskit ihan oikeasti osaa ajaa autoaan, eivätkä ymmärrä joustavasta liikennekäyttäytymisestä mitään
    - Työn laatu on vaihtelevaa, todennäköisemmin kuitenkin surkeaa kuin hyvää. Uudet talot homehtuvat jopa nopeammin kuin Suomessa ja lämpöeristeetkin taloissa ovat ennemminkin harvinaisuus.
    -Viron kieli ei todellakaan ole kehittyneempää kuin Suomen kieli, sijamuotoja on esimerkiksi vähemmän ja lainasanoja muista kielistä todella runsaasti. Lisäksi virolaisten nuorten oman äidinkielen osaamisen taso on todella huolestuttavan huonoa jopa yliopistotasolla.
    -Laulupuolen osaamisen tason ehdotan tarkastamaan vaikka seuraamalla Viron kanavalta lauantai-iltaisin tähet muusikassa (suomalaisittain bumtsibum)ohjelmaa, jossa laulamisen taidot paljastuvat sinullekin kaikessa karmeudessaan...

    Okei, olut on hyvää, siinä olet oikeassa

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    Käsittämättömiä vaatimuksia taas suomalaisporot esittävät. On omahyväistä porukkaa. Minkä hiton takia maailman pitäisi pyöriä suomalaisen kaljavattaisen turistin navan ympärillä. Opetelkaa viroa, ellei muilla kielillä pärjää.

    Voi myös kysyä, miksei Suomessa ole vironkielellä opastuksia, eikä ruokalistoja. Voisi kysyä sitäkin, että minkä takia Suomessa törmää joka puolella englannin kieleen.

    Sitäpaitsi, kyllä totuus taitaa olla se, että suomalaiset ovat ammentaneet virolaisesta kulttuurista, eikä päinvastoin. Tallinna oli hansakaupunki, jonka kauppiaita tuli Suomeen bisnestä tekemään. Nämä nykyiset onnenonkijat ovat pientä siihen verrattuna. Turun murrekin on suurelta osin lainaa eteläiseltä naapuriltamme. Suomea on rakennettu ja työllistetty baltialaisella pääomalla.

    Minkä ihmeen takia virolaiset tänne tulisivat, kun paljon enemmän löytyy muualta Euroopasta. Täällä moititaan viron kulttuuritarjontaa, mutta meillä ei ole itsellä ollut koskaan mitään erityistä annettavaa.

    Tässä lyhyt lista kulttuurin aloista, jotka ovat mielestäni suomalaista edistyneempiä baltiassa:

    -tapakulttuuri - virolainen pistää roskat roskikseen, ei riko pulloja, tumppaa tupakin, voi olla kännissä mutta ei örvellä, virossa ei mennä tuulipuvussa kauppaan, virossa kävellään ryhdikkäästi myös korkokengissä, baltiassa naiset ovat naisia, miehet miehiä, naisille avataan ovi, naisen lasi täytetään (nainen ei koske kannuun), naisille viedään kukkia, isälle viedään kukkia, mummolle viedään kukkia... (suomessakin joskus vanhaan hyvään aikaan vietiin sentään kahvipaketti)

    -ruokakulttuuri - virossa saa vielä kunnon yksinkertaista perusruokaa, jota ei ole pilattu turhanaikaisella terveysfasismilla, virossa löytää ravintolasta virolaista ruokaa, suomessa ei pitsaa kummempaa "perinneruokaa" yleensä ole tarjolla

    -olutkulttuuri - baltiassa oluet maistuvat oluelta, eivätkä kraanavedeltä

    -liikennekulttuuri - Tallinnassa liikenne kulkee rauhallisesti, ja jalankulkijoita kunnioitetaan, punaisia päin ajo on harvinaista ja ylinopeudet pieniä

    -arkkitehtuuri - baltiassa modernia ja ennakkoluulotonta ja jopa kokeilevaa, mutta ennenkaikkea tasokasta

    -työn laatu - varsinkin rakennusalalla ollaan paljon pitemmällä kuin suomessa, virolainen osaa rapata, hitsata, valaa paikallavalubetonia jne. jne.

    -sisustusarkkitehtuuri - ammattisuunnittelijaa käytetään lähes jokaisen putiikin, ravintolan, toimiston ja omakotitalon sisustamisessa. Baltiassa rokkitähdet, ravintoloitsijat ja merkonomit eivät itse sisusta julkisia tiloja. Materiaalit ovat laadukkaita.

    -tietotekniikka - eestiläiset omaksuvat nopeasti tekniikan uudet tuulet, eestiläisillä yrityksillä ja yhteisöillä on erittäin hyviä kotisivuja ja nettipalveluja. Esim. Tallinnan turismisivut, virolainen kansanedustaja äänestää sähköisesti ja lukee pöytäkirjat kannettavan ruudulta

    -viron kieli - on kehittyneempää kuin suomen kieli, kieli on nopeaa ja napakkaa eli turhat mutkat on oiottu suoriksi, äänteet on helppo lausua (ei esim. hankalia pehmeitä konsonantteja d,b,g)

    -viimeisenä vielä laulukulttuuri - virolaiset sentään osaavat laulaa, suomesta on lähes mahdoton löytää laulutaitoista rokkaria, iskelmäpuolelta sentään muutamia laulajia löytyy, klassisella puolella ollaan suurinpiirtein tasoissa

    tää poro taas tuntuu tietävän niin tublisti,että.kysykää rakennustarvikkeista,tai mistä vaan ,niin tuppeli vastaa,vastaa vaikka kuinka väärin.

    Äänestä

  • eesti elanik kirjoitti:

    Pieniä korjauksia tekstiisi:
    -Virossa kipataan roskat metsään tai tien pientareelle, mieluiten kuitenkin naapurin tontille
    -Kännissä örvelletään ihan samaan malliin kuin Suomessakin, myös autoa ajetaan umpihumalassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa
    -Virolainen ruoka on kuin suoraan Suomessa 70-luvulla; rasvaa ja suolaa, sianlihaa ja perunoita, salaatti ja raasteet ovat vain koriste lautasella. Ihmettelevät vielä ihan tosissaan, miksi miehet kuolevat alle kuusikymppisinä sydänkohtauksiin...johtuu kuulemma virolaisten geeneistä...
    - Liikenne tässä maassa on lähinnä vitsi, kuolemia liikenteessä sattuu väestömäärään suhteutettuna viisi kertaa enemmän kuin Suomessa, liikenteen "rauhallisuus" johtuu siitä, etteivät paikalliset kuskit ihan oikeasti osaa ajaa autoaan, eivätkä ymmärrä joustavasta liikennekäyttäytymisestä mitään
    - Työn laatu on vaihtelevaa, todennäköisemmin kuitenkin surkeaa kuin hyvää. Uudet talot homehtuvat jopa nopeammin kuin Suomessa ja lämpöeristeetkin taloissa ovat ennemminkin harvinaisuus.
    -Viron kieli ei todellakaan ole kehittyneempää kuin Suomen kieli, sijamuotoja on esimerkiksi vähemmän ja lainasanoja muista kielistä todella runsaasti. Lisäksi virolaisten nuorten oman äidinkielen osaamisen taso on todella huolestuttavan huonoa jopa yliopistotasolla.
    -Laulupuolen osaamisen tason ehdotan tarkastamaan vaikka seuraamalla Viron kanavalta lauantai-iltaisin tähet muusikassa (suomalaisittain bumtsibum)ohjelmaa, jossa laulamisen taidot paljastuvat sinullekin kaikessa karmeudessaan...

    Okei, olut on hyvää, siinä olet oikeassa

    hyvä eesti elanik!

    olin juuri kirjoittelemassa palautetta tubli mees-kirjoitukseen. eipähän tarvinnut tehdä loppuun saakka, sillä sinun kommenttisi olivat kuin minun suullani tehty! löytyy näköjään ainakin yksi, jolla on samanlaiset mielipiteet kuin minulla.

    üle 10 aastat eestis, and still goin´ strong...

    Äänestä

  • da! kirjoitti:

    hyvä eesti elanik!

    olin juuri kirjoittelemassa palautetta tubli mees-kirjoitukseen. eipähän tarvinnut tehdä loppuun saakka, sillä sinun kommenttisi olivat kuin minun suullani tehty! löytyy näköjään ainakin yksi, jolla on samanlaiset mielipiteet kuin minulla.

    üle 10 aastat eestis, and still goin´ strong...

    Meitä taitaa olla useampia täällä Virossa, jotka jakavat samat kokemukset...eli en siis ole kuvitellut omiani ;-))

    nimimerkillä viisi vuotta Virossa ja vielä (suhteellisen) järjissään

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    Käsittämättömiä vaatimuksia taas suomalaisporot esittävät. On omahyväistä porukkaa. Minkä hiton takia maailman pitäisi pyöriä suomalaisen kaljavattaisen turistin navan ympärillä. Opetelkaa viroa, ellei muilla kielillä pärjää.

    Voi myös kysyä, miksei Suomessa ole vironkielellä opastuksia, eikä ruokalistoja. Voisi kysyä sitäkin, että minkä takia Suomessa törmää joka puolella englannin kieleen.

    Sitäpaitsi, kyllä totuus taitaa olla se, että suomalaiset ovat ammentaneet virolaisesta kulttuurista, eikä päinvastoin. Tallinna oli hansakaupunki, jonka kauppiaita tuli Suomeen bisnestä tekemään. Nämä nykyiset onnenonkijat ovat pientä siihen verrattuna. Turun murrekin on suurelta osin lainaa eteläiseltä naapuriltamme. Suomea on rakennettu ja työllistetty baltialaisella pääomalla.

    Minkä ihmeen takia virolaiset tänne tulisivat, kun paljon enemmän löytyy muualta Euroopasta. Täällä moititaan viron kulttuuritarjontaa, mutta meillä ei ole itsellä ollut koskaan mitään erityistä annettavaa.

    Tässä lyhyt lista kulttuurin aloista, jotka ovat mielestäni suomalaista edistyneempiä baltiassa:

    -tapakulttuuri - virolainen pistää roskat roskikseen, ei riko pulloja, tumppaa tupakin, voi olla kännissä mutta ei örvellä, virossa ei mennä tuulipuvussa kauppaan, virossa kävellään ryhdikkäästi myös korkokengissä, baltiassa naiset ovat naisia, miehet miehiä, naisille avataan ovi, naisen lasi täytetään (nainen ei koske kannuun), naisille viedään kukkia, isälle viedään kukkia, mummolle viedään kukkia... (suomessakin joskus vanhaan hyvään aikaan vietiin sentään kahvipaketti)

    -ruokakulttuuri - virossa saa vielä kunnon yksinkertaista perusruokaa, jota ei ole pilattu turhanaikaisella terveysfasismilla, virossa löytää ravintolasta virolaista ruokaa, suomessa ei pitsaa kummempaa "perinneruokaa" yleensä ole tarjolla

    -olutkulttuuri - baltiassa oluet maistuvat oluelta, eivätkä kraanavedeltä

    -liikennekulttuuri - Tallinnassa liikenne kulkee rauhallisesti, ja jalankulkijoita kunnioitetaan, punaisia päin ajo on harvinaista ja ylinopeudet pieniä

    -arkkitehtuuri - baltiassa modernia ja ennakkoluulotonta ja jopa kokeilevaa, mutta ennenkaikkea tasokasta

    -työn laatu - varsinkin rakennusalalla ollaan paljon pitemmällä kuin suomessa, virolainen osaa rapata, hitsata, valaa paikallavalubetonia jne. jne.

    -sisustusarkkitehtuuri - ammattisuunnittelijaa käytetään lähes jokaisen putiikin, ravintolan, toimiston ja omakotitalon sisustamisessa. Baltiassa rokkitähdet, ravintoloitsijat ja merkonomit eivät itse sisusta julkisia tiloja. Materiaalit ovat laadukkaita.

    -tietotekniikka - eestiläiset omaksuvat nopeasti tekniikan uudet tuulet, eestiläisillä yrityksillä ja yhteisöillä on erittäin hyviä kotisivuja ja nettipalveluja. Esim. Tallinnan turismisivut, virolainen kansanedustaja äänestää sähköisesti ja lukee pöytäkirjat kannettavan ruudulta

    -viron kieli - on kehittyneempää kuin suomen kieli, kieli on nopeaa ja napakkaa eli turhat mutkat on oiottu suoriksi, äänteet on helppo lausua (ei esim. hankalia pehmeitä konsonantteja d,b,g)

    -viimeisenä vielä laulukulttuuri - virolaiset sentään osaavat laulaa, suomesta on lähes mahdoton löytää laulutaitoista rokkaria, iskelmäpuolelta sentään muutamia laulajia löytyy, klassisella puolella ollaan suurinpiirtein tasoissa

    Valtio rahoittaa budjeteista nämä matkailukohteet, ja siten niiden rahoitus ei ole markkinavoittoista. Siis lipputuloilla ei ole budjetteihin niin merkitystä.

    Vie jonkin aikaa aina viranomaisilta tiedostaa, että mistä on vierailijat ja miksi he käyvät vierailulla maassa.

    Neuvostoajalla oli jopa kiellettyä puhua suomea, ja katsoa Suomen TVtä.

    Äänestä

  • Well Go to... kirjoitti:

    Valtio rahoittaa budjeteista nämä matkailukohteet, ja siten niiden rahoitus ei ole markkinavoittoista. Siis lipputuloilla ei ole budjetteihin niin merkitystä.

    Vie jonkin aikaa aina viranomaisilta tiedostaa, että mistä on vierailijat ja miksi he käyvät vierailulla maassa.

    Neuvostoajalla oli jopa kiellettyä puhua suomea, ja katsoa Suomen TVtä.

    Olet aivan oikeassa!

    Vastahan tuo matkailutilasto on näyttänyt suomalaisten yli 60% osuutta matkailutulosta reilut kymmenen vuotta. Ja ne molemmat ranskalaiset turistit vielä hämärtävät kokonaiskuvaa.

    Äänestä

  • Well Go to... kirjoitti:

    Valtio rahoittaa budjeteista nämä matkailukohteet, ja siten niiden rahoitus ei ole markkinavoittoista. Siis lipputuloilla ei ole budjetteihin niin merkitystä.

    Vie jonkin aikaa aina viranomaisilta tiedostaa, että mistä on vierailijat ja miksi he käyvät vierailulla maassa.

    Neuvostoajalla oli jopa kiellettyä puhua suomea, ja katsoa Suomen TVtä.

    Neuvostoajalla suomen kielen puhuminen ei ollut sallittua ? Mihinkähän tilastoon taikka lakiin kaikki tämä perustui ?

    Äänestä

  • Nikko kirjoitti:

    Neuvostoajalla suomen kielen puhuminen ei ollut sallittua ? Mihinkähän tilastoon taikka lakiin kaikki tämä perustui ?

    NL - vainoharhaiseen ajattelutapaan.Ihmiset oli vain numeroita ei muutenkaan saanut omilla aivoilla ajatella.Samoin voi kysyä miksi ei saanut
    olla joulukuusta jouluna, ainoa jota sai palvoa oli Lenin.

    Äänestä

  • eino kirjoitti:

    Suomi on rakennettu lännestä tulleella pääomalla, ja työllistetty Suomesta tulleella työvoimalla.

    Virolaiset eivät käy Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa, koska niillä ei yksinkertaisesti ole rahaa käydä missään. Tästä syystä Suomea ei ole edes järkevää markkinoida virolaisille. Siksi ei ole myöskään mitään järkeä tehdä mainitsemasia esitteitä tai ruokalistoja viron kielelle.

    tapakulttuuri - ootko edes käynyt koskaan virossa?!

    ruoka - virolaisessa keittiössähän ei ole mitään omaa, vaan kaikki on kopioitu venäjältä tai suomesta. lisäksi kun mausteita ei käytetä yhtään, ruoka ei myöskään maistu miltään.

    olut - virolainen olut on yhtä surkeaa kuin suomalainen. latviasta etelään päin alkaa oluetkin maistumaan oluelta.

    liikenne - todistaa jälleen, ettet ole käynyt koskaan virossa.

    talot - katastrofeja joka suhteessa.

    työ - virolainen ei osaa tehdä mitään oikein, töihin hän tulee jos krapula ei ole liian kova, töitä hän tekee jos sattuu huvittamaan.

    sisustus - samaa itä-eurooppalaista "tyyliä" edelleen. yritystenkään tiloissa ei kokonaisuutta ole mietitty vaan sisustus on koottu palasista sitä mukaa kun rahaa on pikkusen tullut.

    tietokone - keskimääräinen virolainen ei osaa edes tietokonetta käyttää mikä näkyy mm. valtionhallinnossa. virkailija osaa ottaa tietokoneeltaan juuri sen tiedon joka on hänen tehtävä, toista tietoa varten asiakkaan on mentävä toiselle luukulle tai yleensä toiseen virastoon. helmitaulut ovat edelleen tutumpia.

    kieli - sitä ei selvinpäin kuuntele pirukaan.

    laulu - esim. radiossa soivat virolaiset "hitit" ovat alunperin ikivanhoja suomalaisia ja venäläisiä hittejä, jotka on laulettu viroksi.

    Niin se vuodatukseni oli oma näkemykseni osoituksena siitä, että muitakin mielipiteitä ja katsantokantoja on kuin nämä mitä tällä palstalla jatkuvasti jauhetaan.

    Et huomannut, että menin kirjoituksessani ajassa taaksepäin keskiajalle. Turun porvareista suuri osa tuli etelästä, Euroopasta, johon baltiakin on aina kuulunut. Kyllä voidaan sanoa, että Turkua suurena satamakaupunkina on rakennettu ulkomaalaisella pääomalla (osittain baltialaisella). Suomalaisen on vain niin vaikea myöntää, että esim. Tallinnassa on ollut kunnon kaupunkikulttuuria ja ns. henkistä elämää, kun suomalaiset vielä polttivat kaskea naamat mustana.

    Oon samaa mieltä, että vironkielisiä ruokalistoja ei täällä tarvita.

    Oon käynyt montakin kertaa virossa. Osaan kieltäkin ja on muutamia ystäviä siellä. Sepä se- minun kokemukseni eivät rajoitu sinne raatihuoneen torin ja sataman välille. Vaan esim. Tallinnassa yleensä samoilen ympäri periferioita (saa ihan eri kuvan).

    Virolaiset mitään suomalaista ruokaa oo kopioinu (jos jätetään laskuista ne raatihuoneen torin "esson baari" menyyt). Virolainen kulttuuri on erittäin saksalaispainotteista (vrt. hansakaupunki). Erityisesti tätä on heidän ruoka- ja juomakulttuurinsa. Virolaiset esim. käyttävät yleisesti sanaa "proosit" - terveydeksi. Viron aakkosetkin on suoraan saksasta (vrt. Mikael Agricolan suomen kirjoitusasu, paljon b- ja c-kirjaimia). Joku toinen kirjoittaja ei pitänyt rasvaisesta 70-luvun sapuskasta. No MINÄ taas tykkään ja pidän juuri sen takia kaikesta slaavi, baltia, ja vaikkapa ranskalaissapuskasta.

    Olut- ongelma on tosiaankin, että Virostakin alkaa olla vaikea löytää enää kunnon olutta. Johtuiskohan niistä suomalaistenkin omistamista panimoista. Latviassa on vähän parempi tilanne.

    Liikenne - olen ajellut aika paljonkin Virossa. Mikä kumma siinä on, että kun Virossa 10 % autoilijoista ajaa 10/h km ylinopeutta, on kyseessä liikenteen villilänsi, mutta kun kehä ykkösellä 90 % autoilijoista ajaa 15/h km ylinopeutta ja niistäkin vielä 20 % 30 km/h ylinopeutta, on se täysin normaalia ja tervettä toimintaa???

    Sisustus ja arkkitehtuuri - näistä aiheista voisin kirjoittaa kirjan, jätän kommentoinnin tällä kertaa sikseen.

    Mainitsemasi "virolaiset hitit" ovat hyvin harvoin suomalaista alkuperää. Olen kyllä kuullut useammankin kerran, viimeksi laululavalla kesällä, Mikko Alatalon "Aurinko paistaa, ja..." eestiläisenä versiona. "Virolaiset ja suomalaiset hitit" ovat lähes poikkeuksetta Italialaista, Ranskalaista ja Saksalaista alkuperää.

    Äänestä

  • eesti elanik kirjoitti:

    Pieniä korjauksia tekstiisi:
    -Virossa kipataan roskat metsään tai tien pientareelle, mieluiten kuitenkin naapurin tontille
    -Kännissä örvelletään ihan samaan malliin kuin Suomessakin, myös autoa ajetaan umpihumalassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa
    -Virolainen ruoka on kuin suoraan Suomessa 70-luvulla; rasvaa ja suolaa, sianlihaa ja perunoita, salaatti ja raasteet ovat vain koriste lautasella. Ihmettelevät vielä ihan tosissaan, miksi miehet kuolevat alle kuusikymppisinä sydänkohtauksiin...johtuu kuulemma virolaisten geeneistä...
    - Liikenne tässä maassa on lähinnä vitsi, kuolemia liikenteessä sattuu väestömäärään suhteutettuna viisi kertaa enemmän kuin Suomessa, liikenteen "rauhallisuus" johtuu siitä, etteivät paikalliset kuskit ihan oikeasti osaa ajaa autoaan, eivätkä ymmärrä joustavasta liikennekäyttäytymisestä mitään
    - Työn laatu on vaihtelevaa, todennäköisemmin kuitenkin surkeaa kuin hyvää. Uudet talot homehtuvat jopa nopeammin kuin Suomessa ja lämpöeristeetkin taloissa ovat ennemminkin harvinaisuus.
    -Viron kieli ei todellakaan ole kehittyneempää kuin Suomen kieli, sijamuotoja on esimerkiksi vähemmän ja lainasanoja muista kielistä todella runsaasti. Lisäksi virolaisten nuorten oman äidinkielen osaamisen taso on todella huolestuttavan huonoa jopa yliopistotasolla.
    -Laulupuolen osaamisen tason ehdotan tarkastamaan vaikka seuraamalla Viron kanavalta lauantai-iltaisin tähet muusikassa (suomalaisittain bumtsibum)ohjelmaa, jossa laulamisen taidot paljastuvat sinullekin kaikessa karmeudessaan...

    Okei, olut on hyvää, siinä olet oikeassa

    -sama juttu Suomessa, naapurin tontille ja tien pientareelle roskat. Mutta eräs virolainen ystäväni närkästyi, kun Tampereella ei löytänyt roskista mihin tumpata tupakkinsa: "heittävätkö suomalaiset todellakin tumpit jalkakäytävälle?"

    -sikäli samaa mieltä, että suomalainen jää kyllä kakkoseksi, kun ruvetaan viinan juonnissa kilpailemaan. Eestiläisillä vain ei ehkä ole niin suurta näyttämishalua tässä asiassa.

    -rasva, peruna, sianliha juuri sehän on virolaisessa, saksalaisessa ja vaikkapa ranskalaisessa ruuassa niin hyvää (ranskalaiset käyttävät vaan vieläkin vähemmän perunaa ja lisäkkeitä)

    -liikenne on mun mielestä nimenomaan joustavaa. Suomalainen vaan ymmärtää asian niin, että kun alla on Bemari tai Mersu, niin se jotenkin oikeuttaisi ajamaan 30 km/h ylinopeutta ja velvoittaisi muut väistämään. Suomessahan ei kukaan pysähdy edes suojatien eteen. Tämä Tallinnalaisen autoilijan tapa on ilmeisesti sinun mielestäsi joustamattomuutta ja hidastelua.

    -en viitsi nyt narista rakentamisesta muuta kuin, että kahta asiaa suomen rakennusalalla ei osata: hitsaustyöt ja paikallavalubetoni. Kaikki riittävän hyvät hitsarit ovat telakka- yms. aloilla, joten tämän tästä saamme esim. repiä kämmenemme verille porraskaiteissa. Paikallavalua ei täällä osata, eikä sitä ole oikeasti paljoa yritettykään sitten 60-luvun. Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa esivalmistetut betonituotteet, eli betonielementti on vielä kovassa huudossa. Lähes kaikki virolaiset omakotitalot ovat betonirunkoisia, joka jo sinänsä on hyvä lähtökohta laadukkaalle rakentamiselle.

    -viron kielessä on 14 sijamuotoa, suomessa 15. Viron kielessä on kuitenkin kaksi sijamuotoa, joita suomen kielessä ei tunneta. (paitsi slangissa tuu munkaa, mennään autonkaa). Tämä onkin hyvä esim. kehittyneestä kielestä. Viron kielessä ei oo sellaista kirjakielen ja puhutun kielen eroa kuin suomessa. Ihminen on luonnostaan laiska, ja pyrkii jättämään hankalat äänteet pois ja lyhentämään ja tehostamaan puhettaan. Jonkun mielestä tämä on kielen rappiota. Eestin kieltä on helpompi ja mutkattomampi lausua. Ei ole pehmeitä äänteitä ja sanat ja ilmaisut on lyhyitä. Nämä suomalaiset kielipoliisit ovat kummallinen ilmiö - yritetään pitää kieli keinotekoisesti muuttumattomana. Suomen kieli on monessa suhteessa todella jäykkää. Lähinnä kyse on tietysti tapakulttuurista.

    Virolainen voi huoletta sanoa tilanteessa kuin tilanteessa "tere". Meneppä täällä sanomaan vaikkapa presidentille linnan kutsuilla terve. Hyvä esim. on lainasana "tsau", joka on niin monen lainasanan tavoin muutettu kirjoitusasultaan eestiläiseksi. Suomessa pitää olla teini-iässä, että voi uskottavasti käyttää tuota sanaa.

    En todellakaan ymmärrä miksi meidän pitää väen väkisin käyttää kieleemme huonosti sopivia äänteitä, kuten esim. sanassa "lada". Vanha polvi lausuu sen "lata". Niinhän tekee virolainenkin: CD-ROM on CT-ROM ja Mc Donald's on Mac Toonaltsi. Todella nerokasta.

    Kirjoittakaapa numero kirjaimin oikeassa sijamuodossa kummallakin kielellä: "Hän tuli maaliin 1457:ksi." Kummalla kielellä ilmaisu oli lyhyempi?

    Minulle kielen kehittyneisyys tarkoittaa sitä, että se on tässä päivässä ja vastaa käyttäjänsä tarpeita.

    Laulutaidot - käykää kuuntelemassa virolaisten laulutaitoja vaikkapa ensi kesän Õlle Summerilla Öölaulupiduissa. On se kumma kun vähän maistissakin olevat kansalaiset, niin nuoret kuin vanhatkin laulavat tuhansien ihmisten voimalla yhteen ääneen niin Mikko Alataloa, isänmaallisia lauluja, juomalauluja ja iskelmää. Suomalaiselta keskiverto seurakunnalta (n. 20 henkeä miltei tyhjässä kirkossa) ei luonnistu edes hidas virsi yhteen ääneen.

    Niin se toinen meille tuntematon sijamuoto on terminatiivi. "Lähen kirikuni" - menen kirkolle asti, "Avatud kella kuueni" - avoinna kello kuuteen asti. Näppärää!

    Äänestä

  • lolille kirjoitti:

    tää poro taas tuntuu tietävän niin tublisti,että.kysykää rakennustarvikkeista,tai mistä vaan ,niin tuppeli vastaa,vastaa vaikka kuinka väärin.

    No eiköhän täällä jokainen lausu omia MIELIPITEITÄÄN. Mutta katson välillä aiheelliseksi sekoittaa vähän pakkaa. Täällä nimittäin eräät todellakin yrittävät laukoa sellaisia "totuuksia" jotka eivät välttämättä ole totuuksia. Vähän kriittisyyttä pitää löytyä välillä.

    Erityisesti katson tuntevani rakennusalaa ja sen ilmiöitä. Eikä ole vielä tullut todistetuksi näillä palstoilla, että kannattaisi lähteä suuressa määrin rakennustarvikkeita lahden takaa roudaamaan.

    Tässä nopeasti katsottuja esimerkkejä Ehituse ABC kontra Starkki tai K-rauta, Suomi (Suomen hinnat suluissa)

    klinkkeri 119-390 kr/m2 (10-30 euroa/m2)
    kaakeli 59-290 kr/m2 (6-30 euroa/m2)
    lautaparketti, tammi natur 339 kr/m2 (22-27 euroa/m2)
    lautaparketti, saarni rustiikki 339 kr/m2 (saarni natur 32,4 euroa/m2)
    lattiaääneneristyslevy, Paroc SSB 105 kr/m2 (5,05 euroa/m2)
    lattiakipsilevy, määrittelemätön 15 mm, 214 kr/m2 (lattiakipsilevy Gyproc GL15 Lapikas 5,79 euroa/m2)

    Mitä voimme todeta? Parketin hinta on tismalleen sama kummallakin puolella lahtea. Laadukasta kipsilevyä saa Suomesta 2,5 kertaa halvemmalla. Klinkkereiden ja kaakeleiden hintoja on paha verrata, koska tarjonta on niin kirjavaa. Mutta suuria eroja ei ole. Suomessa saa peruskaakelia helposti 10-20 euroa/m2. Jos se on Tallinnassa 20-30 prossaa halvempaa, kannattaako lähteä?. Varsinkin kun rahdin hintakin pitäisi näissä rakennushommissa ottaa huomioon.

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    No eiköhän täällä jokainen lausu omia MIELIPITEITÄÄN. Mutta katson välillä aiheelliseksi sekoittaa vähän pakkaa. Täällä nimittäin eräät todellakin yrittävät laukoa sellaisia "totuuksia" jotka eivät välttämättä ole totuuksia. Vähän kriittisyyttä pitää löytyä välillä.

    Erityisesti katson tuntevani rakennusalaa ja sen ilmiöitä. Eikä ole vielä tullut todistetuksi näillä palstoilla, että kannattaisi lähteä suuressa määrin rakennustarvikkeita lahden takaa roudaamaan.

    Tässä nopeasti katsottuja esimerkkejä Ehituse ABC kontra Starkki tai K-rauta, Suomi (Suomen hinnat suluissa)

    klinkkeri 119-390 kr/m2 (10-30 euroa/m2)
    kaakeli 59-290 kr/m2 (6-30 euroa/m2)
    lautaparketti, tammi natur 339 kr/m2 (22-27 euroa/m2)
    lautaparketti, saarni rustiikki 339 kr/m2 (saarni natur 32,4 euroa/m2)
    lattiaääneneristyslevy, Paroc SSB 105 kr/m2 (5,05 euroa/m2)
    lattiakipsilevy, määrittelemätön 15 mm, 214 kr/m2 (lattiakipsilevy Gyproc GL15 Lapikas 5,79 euroa/m2)

    Mitä voimme todeta? Parketin hinta on tismalleen sama kummallakin puolella lahtea. Laadukasta kipsilevyä saa Suomesta 2,5 kertaa halvemmalla. Klinkkereiden ja kaakeleiden hintoja on paha verrata, koska tarjonta on niin kirjavaa. Mutta suuria eroja ei ole. Suomessa saa peruskaakelia helposti 10-20 euroa/m2. Jos se on Tallinnassa 20-30 prossaa halvempaa, kannattaako lähteä?. Varsinkin kun rahdin hintakin pitäisi näissä rakennushommissa ottaa huomioon.

    ABC on kalliskauppa. Peteburi mnt 62a on Tööriista market jossa on rautakauppatavaraa. Kadaka tee 70 oli rakennustarviketta. Jos haluaa edullisesti täytyy mennä Tallinan ulkopuolelle.

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    -sama juttu Suomessa, naapurin tontille ja tien pientareelle roskat. Mutta eräs virolainen ystäväni närkästyi, kun Tampereella ei löytänyt roskista mihin tumpata tupakkinsa: "heittävätkö suomalaiset todellakin tumpit jalkakäytävälle?"

    -sikäli samaa mieltä, että suomalainen jää kyllä kakkoseksi, kun ruvetaan viinan juonnissa kilpailemaan. Eestiläisillä vain ei ehkä ole niin suurta näyttämishalua tässä asiassa.

    -rasva, peruna, sianliha juuri sehän on virolaisessa, saksalaisessa ja vaikkapa ranskalaisessa ruuassa niin hyvää (ranskalaiset käyttävät vaan vieläkin vähemmän perunaa ja lisäkkeitä)

    -liikenne on mun mielestä nimenomaan joustavaa. Suomalainen vaan ymmärtää asian niin, että kun alla on Bemari tai Mersu, niin se jotenkin oikeuttaisi ajamaan 30 km/h ylinopeutta ja velvoittaisi muut väistämään. Suomessahan ei kukaan pysähdy edes suojatien eteen. Tämä Tallinnalaisen autoilijan tapa on ilmeisesti sinun mielestäsi joustamattomuutta ja hidastelua.

    -en viitsi nyt narista rakentamisesta muuta kuin, että kahta asiaa suomen rakennusalalla ei osata: hitsaustyöt ja paikallavalubetoni. Kaikki riittävän hyvät hitsarit ovat telakka- yms. aloilla, joten tämän tästä saamme esim. repiä kämmenemme verille porraskaiteissa. Paikallavalua ei täällä osata, eikä sitä ole oikeasti paljoa yritettykään sitten 60-luvun. Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa esivalmistetut betonituotteet, eli betonielementti on vielä kovassa huudossa. Lähes kaikki virolaiset omakotitalot ovat betonirunkoisia, joka jo sinänsä on hyvä lähtökohta laadukkaalle rakentamiselle.

    -viron kielessä on 14 sijamuotoa, suomessa 15. Viron kielessä on kuitenkin kaksi sijamuotoa, joita suomen kielessä ei tunneta. (paitsi slangissa tuu munkaa, mennään autonkaa). Tämä onkin hyvä esim. kehittyneestä kielestä. Viron kielessä ei oo sellaista kirjakielen ja puhutun kielen eroa kuin suomessa. Ihminen on luonnostaan laiska, ja pyrkii jättämään hankalat äänteet pois ja lyhentämään ja tehostamaan puhettaan. Jonkun mielestä tämä on kielen rappiota. Eestin kieltä on helpompi ja mutkattomampi lausua. Ei ole pehmeitä äänteitä ja sanat ja ilmaisut on lyhyitä. Nämä suomalaiset kielipoliisit ovat kummallinen ilmiö - yritetään pitää kieli keinotekoisesti muuttumattomana. Suomen kieli on monessa suhteessa todella jäykkää. Lähinnä kyse on tietysti tapakulttuurista.

    Virolainen voi huoletta sanoa tilanteessa kuin tilanteessa "tere". Meneppä täällä sanomaan vaikkapa presidentille linnan kutsuilla terve. Hyvä esim. on lainasana "tsau", joka on niin monen lainasanan tavoin muutettu kirjoitusasultaan eestiläiseksi. Suomessa pitää olla teini-iässä, että voi uskottavasti käyttää tuota sanaa.

    En todellakaan ymmärrä miksi meidän pitää väen väkisin käyttää kieleemme huonosti sopivia äänteitä, kuten esim. sanassa "lada". Vanha polvi lausuu sen "lata". Niinhän tekee virolainenkin: CD-ROM on CT-ROM ja Mc Donald's on Mac Toonaltsi. Todella nerokasta.

    Kirjoittakaapa numero kirjaimin oikeassa sijamuodossa kummallakin kielellä: "Hän tuli maaliin 1457:ksi." Kummalla kielellä ilmaisu oli lyhyempi?

    Minulle kielen kehittyneisyys tarkoittaa sitä, että se on tässä päivässä ja vastaa käyttäjänsä tarpeita.

    Laulutaidot - käykää kuuntelemassa virolaisten laulutaitoja vaikkapa ensi kesän Õlle Summerilla Öölaulupiduissa. On se kumma kun vähän maistissakin olevat kansalaiset, niin nuoret kuin vanhatkin laulavat tuhansien ihmisten voimalla yhteen ääneen niin Mikko Alataloa, isänmaallisia lauluja, juomalauluja ja iskelmää. Suomalaiselta keskiverto seurakunnalta (n. 20 henkeä miltei tyhjässä kirkossa) ei luonnistu edes hidas virsi yhteen ääneen.

    Niin se toinen meille tuntematon sijamuoto on terminatiivi. "Lähen kirikuni" - menen kirkolle asti, "Avatud kella kuueni" - avoinna kello kuuteen asti. Näppärää!

    No sehän on vain hyvä, että olet löytänyt maan, jossa viihdyt ja ruokakulttuuri (ja muukin kulttuuri) miellyttää. Harvan olen kyllä tähän päivään mennessä kuullut vertaavan virolaista ja ranskalaista keittiötä keskenään...ja noihin sijamuotoihin vielä palatakseni: laskelmieni mukaan siis yhteisiä sijamuotoja on kaksitoista, Virossa siis lisäksi kaksi muuta ja Suomen kielessä kolme, joita ei Viron kielessä ole. Eikö se vaakakuppi kallistu silloin Suomen kielen puolelle? Suomen kielessä on muuten myös paljon enemmän synonyymejä kuin Viron kielessä, joka kertoo kielemme (ja eri murteidemme) rikkaudesta ja kehittyneisyydestä.
    Ja vielä viimeinen ihmettelyn aiheeni kirjoitukseesi; väität siis tosissasi, että virolainen Mersu tai Bemarikuski ei sikaile liikenteessä? Tämä vei lopullisesti pohjan koko asiallisesta kirjoituksestasi...

    Äänestä

  • eesti elanik kirjoitti:

    No sehän on vain hyvä, että olet löytänyt maan, jossa viihdyt ja ruokakulttuuri (ja muukin kulttuuri) miellyttää. Harvan olen kyllä tähän päivään mennessä kuullut vertaavan virolaista ja ranskalaista keittiötä keskenään...ja noihin sijamuotoihin vielä palatakseni: laskelmieni mukaan siis yhteisiä sijamuotoja on kaksitoista, Virossa siis lisäksi kaksi muuta ja Suomen kielessä kolme, joita ei Viron kielessä ole. Eikö se vaakakuppi kallistu silloin Suomen kielen puolelle? Suomen kielessä on muuten myös paljon enemmän synonyymejä kuin Viron kielessä, joka kertoo kielemme (ja eri murteidemme) rikkaudesta ja kehittyneisyydestä.
    Ja vielä viimeinen ihmettelyn aiheeni kirjoitukseesi; väität siis tosissasi, että virolainen Mersu tai Bemarikuski ei sikaile liikenteessä? Tämä vei lopullisesti pohjan koko asiallisesta kirjoituksestasi...

    Tarkoitin vain, että lähes poikkeuksetta kaikki hyvältä maistuva ruoka on aika epäterveellistä. Italialaiset ja ranskalaiset ruuat ne vasta rasvaisia ovatkin. Lisää löytyy hollannista, saksasta ja monesta muusta kivasta paikasta. Joten en menis mollaamaan eestiläisiä sapuskoja yhtään enempää kuin on tarpeen moisilla argumenteillä.

    Virolainen bemarikuski ei havaintojeni mukaan kummemmin eroa suomalaisesta bemarikuskista. Samaa sukua tuntuvat olevan.

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    Niin se vuodatukseni oli oma näkemykseni osoituksena siitä, että muitakin mielipiteitä ja katsantokantoja on kuin nämä mitä tällä palstalla jatkuvasti jauhetaan.

    Et huomannut, että menin kirjoituksessani ajassa taaksepäin keskiajalle. Turun porvareista suuri osa tuli etelästä, Euroopasta, johon baltiakin on aina kuulunut. Kyllä voidaan sanoa, että Turkua suurena satamakaupunkina on rakennettu ulkomaalaisella pääomalla (osittain baltialaisella). Suomalaisen on vain niin vaikea myöntää, että esim. Tallinnassa on ollut kunnon kaupunkikulttuuria ja ns. henkistä elämää, kun suomalaiset vielä polttivat kaskea naamat mustana.

    Oon samaa mieltä, että vironkielisiä ruokalistoja ei täällä tarvita.

    Oon käynyt montakin kertaa virossa. Osaan kieltäkin ja on muutamia ystäviä siellä. Sepä se- minun kokemukseni eivät rajoitu sinne raatihuoneen torin ja sataman välille. Vaan esim. Tallinnassa yleensä samoilen ympäri periferioita (saa ihan eri kuvan).

    Virolaiset mitään suomalaista ruokaa oo kopioinu (jos jätetään laskuista ne raatihuoneen torin "esson baari" menyyt). Virolainen kulttuuri on erittäin saksalaispainotteista (vrt. hansakaupunki). Erityisesti tätä on heidän ruoka- ja juomakulttuurinsa. Virolaiset esim. käyttävät yleisesti sanaa "proosit" - terveydeksi. Viron aakkosetkin on suoraan saksasta (vrt. Mikael Agricolan suomen kirjoitusasu, paljon b- ja c-kirjaimia). Joku toinen kirjoittaja ei pitänyt rasvaisesta 70-luvun sapuskasta. No MINÄ taas tykkään ja pidän juuri sen takia kaikesta slaavi, baltia, ja vaikkapa ranskalaissapuskasta.

    Olut- ongelma on tosiaankin, että Virostakin alkaa olla vaikea löytää enää kunnon olutta. Johtuiskohan niistä suomalaistenkin omistamista panimoista. Latviassa on vähän parempi tilanne.

    Liikenne - olen ajellut aika paljonkin Virossa. Mikä kumma siinä on, että kun Virossa 10 % autoilijoista ajaa 10/h km ylinopeutta, on kyseessä liikenteen villilänsi, mutta kun kehä ykkösellä 90 % autoilijoista ajaa 15/h km ylinopeutta ja niistäkin vielä 20 % 30 km/h ylinopeutta, on se täysin normaalia ja tervettä toimintaa???

    Sisustus ja arkkitehtuuri - näistä aiheista voisin kirjoittaa kirjan, jätän kommentoinnin tällä kertaa sikseen.

    Mainitsemasi "virolaiset hitit" ovat hyvin harvoin suomalaista alkuperää. Olen kyllä kuullut useammankin kerran, viimeksi laululavalla kesällä, Mikko Alatalon "Aurinko paistaa, ja..." eestiläisenä versiona. "Virolaiset ja suomalaiset hitit" ovat lähes poikkeuksetta Italialaista, Ranskalaista ja Saksalaista alkuperää.

    Suomalaisten sukujuuret menevät länsi-suomessa ruotsiin ja sitä kautta eurooppaan kun taas itä-suomessa suomalaisten juuret ovat venäjällä. Baltian kautta suomeen ollaan tultu vain kaupustelemassa käymään, mutta niillä rahoilla ei suomea ole rakennettu.

    Asumalla tässä maassa tästä saa vieläkin veikeämmän kuvan kuin ainoastaan käymällä silloin tällöin. Pari viikkoa nimittäin menee vaikka päällä seisten mutta tuleppas tänne asumaan esimerkiksi pariksi vuodeksi niin ehkä silmäsi sitten aukenevat.

    Esimerkiksi Viron "oma" perinneruoka sillit, on suoraan Suomesta matkittu samalla tavalla kuin kansallislaulu. Onneksi ne eivät edes yritä pitää muita ruokia omana keksintönään, koska ei niillä tosiaankaan ole mitään omaa. Silliruuatkin on saatu pilattua jättämällä maku kokonaan pois...

    Virolaiset eivät osaa syödä mausteita yhtään, koska perinteisesti niihin ei ole ollut enää perusruuan hankkimisen jälkeen rahaa. Siksi kaikki on täysin mautonta. Esimerkiksi jos syöt turkkilaisen ravintolan kebabia täällä, on maku aika erikoinen! Niiden on pakko jättää kaikki mausteet pois, että annokset menevät kaupaksi.

    Saksalainen ruoka- ja juomakulttuuri on täysin erilainen. Saksassa ruuat ovat laadukkaita ja maistuvia ja rasvaiset makkaratkin ovat paljon lihaisampia kuin nämä läskiä pursuavat "lihat" täällä. Siinä missä saksalainen juo ruuan kanssa hyvää ja maistuvaa olutta, virolainen tilaa aterian kanssa lasin maitoa!:) Oluet tässä maassa ostetaan kaupasta ja lipitetään suoraan pullon suusta kotona. Tosimiehet lipittävät tosin oluen sijasta lauaviinaa.

    Ei ne ajonopeudet vaan se ajotaito! Nämä raukat kun eivät osaa edes autoa ajaa! Jatkuvasti törmäillään ja ajellaan ojaan. Vasta 10 vuotta ollut autoilukulttuuri on vielä täysin lapsen kengissä. Nytten kun liisataan vielä tehokkaita länsiautoja niin katastrofi on valmis.

    Virossa radiossa soi käsittämätön määrä vanhoja uudelleen lämmiteltyjä suomalaisklassikkoja, jotka esitetään tietenkin virolaisena niin kuin asiaan kuuluu. Mainitsemasi kappale on vain jäävuoren huippu. Se täytyy kyllä sanoa, että ulkomaisia hittejä jauhavat kanavat ovat kyllä paremmin ajantasalla kuin Suomessa, jossa kaikki tulee aina puoli vuotta jälkijunassa myös radiosoittoon.

    Äänestä

  • tubli mees kirjoitti:

    -sama juttu Suomessa, naapurin tontille ja tien pientareelle roskat. Mutta eräs virolainen ystäväni närkästyi, kun Tampereella ei löytänyt roskista mihin tumpata tupakkinsa: "heittävätkö suomalaiset todellakin tumpit jalkakäytävälle?"

    -sikäli samaa mieltä, että suomalainen jää kyllä kakkoseksi, kun ruvetaan viinan juonnissa kilpailemaan. Eestiläisillä vain ei ehkä ole niin suurta näyttämishalua tässä asiassa.

    -rasva, peruna, sianliha juuri sehän on virolaisessa, saksalaisessa ja vaikkapa ranskalaisessa ruuassa niin hyvää (ranskalaiset käyttävät vaan vieläkin vähemmän perunaa ja lisäkkeitä)

    -liikenne on mun mielestä nimenomaan joustavaa. Suomalainen vaan ymmärtää asian niin, että kun alla on Bemari tai Mersu, niin se jotenkin oikeuttaisi ajamaan 30 km/h ylinopeutta ja velvoittaisi muut väistämään. Suomessahan ei kukaan pysähdy edes suojatien eteen. Tämä Tallinnalaisen autoilijan tapa on ilmeisesti sinun mielestäsi joustamattomuutta ja hidastelua.

    -en viitsi nyt narista rakentamisesta muuta kuin, että kahta asiaa suomen rakennusalalla ei osata: hitsaustyöt ja paikallavalubetoni. Kaikki riittävän hyvät hitsarit ovat telakka- yms. aloilla, joten tämän tästä saamme esim. repiä kämmenemme verille porraskaiteissa. Paikallavalua ei täällä osata, eikä sitä ole oikeasti paljoa yritettykään sitten 60-luvun. Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa esivalmistetut betonituotteet, eli betonielementti on vielä kovassa huudossa. Lähes kaikki virolaiset omakotitalot ovat betonirunkoisia, joka jo sinänsä on hyvä lähtökohta laadukkaalle rakentamiselle.

    -viron kielessä on 14 sijamuotoa, suomessa 15. Viron kielessä on kuitenkin kaksi sijamuotoa, joita suomen kielessä ei tunneta. (paitsi slangissa tuu munkaa, mennään autonkaa). Tämä onkin hyvä esim. kehittyneestä kielestä. Viron kielessä ei oo sellaista kirjakielen ja puhutun kielen eroa kuin suomessa. Ihminen on luonnostaan laiska, ja pyrkii jättämään hankalat äänteet pois ja lyhentämään ja tehostamaan puhettaan. Jonkun mielestä tämä on kielen rappiota. Eestin kieltä on helpompi ja mutkattomampi lausua. Ei ole pehmeitä äänteitä ja sanat ja ilmaisut on lyhyitä. Nämä suomalaiset kielipoliisit ovat kummallinen ilmiö - yritetään pitää kieli keinotekoisesti muuttumattomana. Suomen kieli on monessa suhteessa todella jäykkää. Lähinnä kyse on tietysti tapakulttuurista.

    Virolainen voi huoletta sanoa tilanteessa kuin tilanteessa "tere". Meneppä täällä sanomaan vaikkapa presidentille linnan kutsuilla terve. Hyvä esim. on lainasana "tsau", joka on niin monen lainasanan tavoin muutettu kirjoitusasultaan eestiläiseksi. Suomessa pitää olla teini-iässä, että voi uskottavasti käyttää tuota sanaa.

    En todellakaan ymmärrä miksi meidän pitää väen väkisin käyttää kieleemme huonosti sopivia äänteitä, kuten esim. sanassa "lada". Vanha polvi lausuu sen "lata". Niinhän tekee virolainenkin: CD-ROM on CT-ROM ja Mc Donald's on Mac Toonaltsi. Todella nerokasta.

    Kirjoittakaapa numero kirjaimin oikeassa sijamuodossa kummallakin kielellä: "Hän tuli maaliin 1457:ksi." Kummalla kielellä ilmaisu oli lyhyempi?

    Minulle kielen kehittyneisyys tarkoittaa sitä, että se on tässä päivässä ja vastaa käyttäjänsä tarpeita.

    Laulutaidot - käykää kuuntelemassa virolaisten laulutaitoja vaikkapa ensi kesän Õlle Summerilla Öölaulupiduissa. On se kumma kun vähän maistissakin olevat kansalaiset, niin nuoret kuin vanhatkin laulavat tuhansien ihmisten voimalla yhteen ääneen niin Mikko Alataloa, isänmaallisia lauluja, juomalauluja ja iskelmää. Suomalaiselta keskiverto seurakunnalta (n. 20 henkeä miltei tyhjässä kirkossa) ei luonnistu edes hidas virsi yhteen ääneen.

    Niin se toinen meille tuntematon sijamuoto on terminatiivi. "Lähen kirikuni" - menen kirkolle asti, "Avatud kella kuueni" - avoinna kello kuuteen asti. Näppärää!

    hohhoh! vai että roskiksia käytettäisiin virossa!!:) Eihän nyt niitä tartte, tosimiehet heittää suoraan kadulle tässä maassa!

    heh, vai että tallinnassa pysähdytään suojatien eteen!:) enpä ole ennen moista kuullut, siksi kävelijätkin kurkkivat varovasti että pysähtyyköhän se viereistä kaistaa tuleva vaikka toisella kaistalla joku on harvinaislaatuisesti pysähtynyt. Kaikki tietävät että kävely on tässä maassa itsemurhahommaa.

    Virolaisen rakentamisen laatu näkyy homeisissa ja kallellaan olevissa taloissa varsin hyvin! Suomessa ei koskaan vastaavat rakennelmat menisi mistään tarkastuksesta läpi.

    Mutta niin kuin eesti elanik totesi, onnea vaan valitsemallasi tiellä ja tervetuloa tähän onnen ja autuuden maahan - vaikka loppuiäksesi! Minä lähden täältä onneksi pian pois näiden kokemus"rikkaiden" vuosien jälkeen.

    Äänestä

  • eino kirjoitti:

    hohhoh! vai että roskiksia käytettäisiin virossa!!:) Eihän nyt niitä tartte, tosimiehet heittää suoraan kadulle tässä maassa!

    heh, vai että tallinnassa pysähdytään suojatien eteen!:) enpä ole ennen moista kuullut, siksi kävelijätkin kurkkivat varovasti että pysähtyyköhän se viereistä kaistaa tuleva vaikka toisella kaistalla joku on harvinaislaatuisesti pysähtynyt. Kaikki tietävät että kävely on tässä maassa itsemurhahommaa.

    Virolaisen rakentamisen laatu näkyy homeisissa ja kallellaan olevissa taloissa varsin hyvin! Suomessa ei koskaan vastaavat rakennelmat menisi mistään tarkastuksesta läpi.

    Mutta niin kuin eesti elanik totesi, onnea vaan valitsemallasi tiellä ja tervetuloa tähän onnen ja autuuden maahan - vaikka loppuiäksesi! Minä lähden täältä onneksi pian pois näiden kokemus"rikkaiden" vuosien jälkeen.

    Liikenne on ihan oikeasti erittäin vaarallista. Vaikka se sekopää porukka muodostaakin vain 10-15% osuuden autoista, niin ne saa aikaiseksi romua ja ruumiita. Kun mietitään kuinka vähän siellä on autoja ja asukkaita, niin eihän kuolonkolareita pitäisi tulla kuin muutama kuukaudessa. Tilastojenkin valossa Viron liikenne on 20 x vaarallisempaa kuin suomessa. Puhumattakaan vaaratilanteista, jotka ei kyllä mitään mukavia ole.

    Yleisin kolarin tekijä on:

    Auto: BMW 320i vm.1986 varustettuna vihreällä lehdellä (aloittelijan tai rattijuopon tunnus), taustapeilissä roikkuu papukaija ja 3 wunderbaumia, vasen ajovalo ei pala.

    Kuljettaja: 22-vuotias Pavel, hiukset melkein kaljuksi ajeltu, joka asuu Lasnamäellä vuokrayksiössä, eikä koskaan käytä turvavyötä tai vilkkua, koska on kova jätkä. Tupakka suussa, känny kädessä pujottelee kaistoilla. Mokailee vähän väliä, ja muut väistelevät sen minkä ehtivät.

    Äänestä

  • eri asia kirjoitti:

    On hieman eri asia pari vaivaista eestiläistä turistia Suomessa tai koko Eestin turistiteollisuutta pyörittävät suomalaiset turistit. Kyllä eestiläisten kannattaisi hieman tehdä työtä asian eteen eikä vain tyytyä helppoon rahaan. Enemmänkin olisi tulossa, jos eestiläiset haluaisivat peltoa oikein viljellä.

    Väitätkö että Tallinnaan on rakenettu 20 uutta hotellia, vain suomalaisia varten ?

    HS oli juttu, että 20.000 englantilaista vierailee Eestissa joka vuosi !

    Äänestä

  • Cook Travels kirjoitti:

    Väitätkö että Tallinnaan on rakenettu 20 uutta hotellia, vain suomalaisia varten ?

    HS oli juttu, että 20.000 englantilaista vierailee Eestissa joka vuosi !

    Peräti 54 brittiä vuorokaudessa! Ja iso osa tulee risteilyaluksella, ja tekevät parin tunnin kävelyretken vanhassa kaupungissa ja palaavat laivalle syömään kunnon ravintolaansa.

    Kyllä ne yli 2 miljoonaa (5750 henkeä /vrk) suomalaiskäyntiä Tallinnan firmat pystyssä pitävät.

    Äänestä

  • tuulipukumies kirjoitti:

    Peräti 54 brittiä vuorokaudessa! Ja iso osa tulee risteilyaluksella, ja tekevät parin tunnin kävelyretken vanhassa kaupungissa ja palaavat laivalle syömään kunnon ravintolaansa.

    Kyllä ne yli 2 miljoonaa (5750 henkeä /vrk) suomalaiskäyntiä Tallinnan firmat pystyssä pitävät.

    Suurin osa briteistä tulee tarkoituksella sikailemaan Tallinnaan. Ei risteillen vaan halpalentoyhtiöiden siivin. Pääasia on halpa olut ja huorat -kuten joillekkin suomalaisille. Sen verran briteistä on ollut juttua useissa medioissa että harva niistä on kulttuurimatkalla.

    Joten ei kannata enää pelkästään solvata vain suomalaisia!

    Äänestä

  • Tiltt kirjoitti:

    Suurin osa briteistä tulee tarkoituksella sikailemaan Tallinnaan. Ei risteillen vaan halpalentoyhtiöiden siivin. Pääasia on halpa olut ja huorat -kuten joillekkin suomalaisille. Sen verran briteistä on ollut juttua useissa medioissa että harva niistä on kulttuurimatkalla.

    Joten ei kannata enää pelkästään solvata vain suomalaisia!

    "Joten ei kannata enää pelkästään solvata vain suomalaisia!"

    Minun mielestäni ei kannata solvata ketään.

    Me suomalaiset olemme vielä korkeammasta elintasostamme huolimatta kuka minkäkin tavaran, palvelun tai elämyksien hakumatkoillamme Virossakin vain sikäläisten vieraina.

    Ja Viroonkaan ei käsittääkseni ole kenenkään pakko matkustaa. Rakas kotimaamme kaikessa täydellisyydessään sen meille sallinee.

    Äänestä

  • Tiltt kirjoitti:

    Suurin osa briteistä tulee tarkoituksella sikailemaan Tallinnaan. Ei risteillen vaan halpalentoyhtiöiden siivin. Pääasia on halpa olut ja huorat -kuten joillekkin suomalaisille. Sen verran briteistä on ollut juttua useissa medioissa että harva niistä on kulttuurimatkalla.

    Joten ei kannata enää pelkästään solvata vain suomalaisia!

    niitä on kyllä täällä varsin paljon etenkin kesäisin, mutta niiden tuoma rahallinen panos rajoittuu oluen lipittämiseen. huorissa ne käyvät jos ovat siinä kunnossa, että kyrpä ylipäänsä enää seisoo.

    mitä tulee halpalentoyhtiöihin niin ensimmäinen halpalento englannista on alkoi vasta lokakuun lopulla, joten sen suosioon perustuvan matkailun näemme vasta ensi käsänä mikäli tähän asti kannattamatonta linjaa enää lennetään.

    britit ovat vain kärpäsen paska verrattuna suomen tärkeyteen matkailukohderyhmänä virossa.

    Äänestä

  • tuulipukumies kirjoitti:

    Peräti 54 brittiä vuorokaudessa! Ja iso osa tulee risteilyaluksella, ja tekevät parin tunnin kävelyretken vanhassa kaupungissa ja palaavat laivalle syömään kunnon ravintolaansa.

    Kyllä ne yli 2 miljoonaa (5750 henkeä /vrk) suomalaiskäyntiä Tallinnan firmat pystyssä pitävät.

    Monet suomalaiset eivät vain tajua, että he matkustavat ulkomaille. Taas englantilaiset matkustavat melkein yhtä kauas kuin Espanjaan, mutta suomalaislle eivät.

    Moni suomalainen ei edes tajua että poistuu Helsingistä, mikä Tallinnassa on huolestutavaa.

    Suomalaisilla on todella paljon ns väärää tietoa Virosta, kun eivät osaa kieltä ja tunne virolaisia ihmisinä.

    Äänestä

  • Nikko kirjoitti:

    Neuvostoajalla suomen kielen puhuminen ei ollut sallittua ? Mihinkähän tilastoon taikka lakiin kaikki tämä perustui ?

    Suomi oli vaarallinen maa.

    Ihmisten ei haluttu opetella suomen kieltä ja siten katsoa Suomen TVtä.

    Ennen oli kaikki niin toisin, kun 80km tuntui 2 viikolta.

    Äänestä

mielenterveysongelmaisia myös Virossa, kuten alkuperäinen kirjoitus osoittaa. Onneksi ns. täyspäisillä on hyvät suhteet veljeskansaan. Teretulemast Soomi!

Äänestä
  • Näin vastaavat ne, joilla ei ole mitään sanottavaa = tyhjä pää!

    Äänestä

Ja väellä vähän liian pienet ympyrät.

Äkkiähän tuosta onneksi läpi ajaa jos ei touhut miellytä,vähän etelämpää löytyy huomattavasti edullisempia matkailumaita eivätkä asukkaat valita poroista.

Tosin itsehän Suomalaiset ovat maineensa pilanneet.

Äänestä

Kannattaa koota esim. 15-20 henkilöä ja mennä virolaisen matkatoimiston kautta matkalle Viroon, viroilainen opas mukana (oma matkavakuutus). Saa aivan erilaisen kuvan maasta kuin satamassa vieraillessa. Matkan voi suunnitella sellaiseksi kun itse haluaa. Esim. http://www.hansatravel.ee/

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


ei haluta kirjoitti:

Eestiläiset eivät halua suomalaisia poroturisteja pilaamaan heidän hienostunutta ilmapiiriään ja kulttuuriaan.

Vaikka suomalaiset turistit tuovat heille enemmän turistirahaa kuin kaikki muut kansat yhteensä, on suurin osa esimerkiksi matkailun internet-sivuista kaikennäköisillä muilla kielillä, mutta ei suomeksi.

He valittavat suomalaisten käyvän vain kaupoissa, ravintoloissa eikä tutustuvan heidän kulttuuriinsa. Silti esimerkiksi Rocka-al-Maren ulkoilmamuseossa on ei rakennusten selostustekstejä ole tauluihin kirjoitettu suomeksi vaikka monta muuta kieltä sieltä löytyykin. No, saavathan ne molemmat ranskalaiset turistit lukea rakennuksista omalla äidinkielellään!

Onko se Tallinnassa käynti todella niin tärkeää, että meidän täytyy häiritä eteläisten naapuriemme rauhaa. Olisiko vaikkapa Naissaarelle rakennettu suomalaisia turisteja varten rakennettu reservaatti ratkaisu tähän asiaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu