tarvitsen apua

hän kysyi miten tehdä itsemurha ja sinä heti oletit että toinen on itteään tappamasa. ja nikki mä kuoleva voi viitata vaikka siihen että on syöpä

kannattaa vissiin olla kännissä kun itsaria yrittää, sillä silloin ei tule niin helposti katumuskohtausta. mutta itsari on huono vaihtoehto kuten aiempikin sanoi.

joo, mut entä jos ei ole sellasia ihmisiä jotka musta välittäis???? ja mä voin sanoa, et mun ympärillä kuolee ihmisiä, mä pilaan kaiken....tää kuulostaa teinipennun höpinältä mut haluan pois täältä paskasta. Mä satutan muita, tietämättä sitä itse. Kaikki mitä teen on kuitenkin väärin, ja kun yritän auttaa muita se menee pilalle. Mä haluan tehdä jotain sellasta mitä ei voi peruuttaa. Mä haluan pois täältä, ikuisesti. Ja mitä hyvään elämään tulee, mä elin sen jo kerran, ja sit se meni pilalle. Mun takia.

mä joka kuolee kirjoitti:

joo, mut entä jos ei ole sellasia ihmisiä jotka musta välittäis???? ja mä voin sanoa, et mun ympärillä kuolee ihmisiä, mä pilaan kaiken....tää kuulostaa teinipennun höpinältä mut haluan pois täältä paskasta. Mä satutan muita, tietämättä sitä itse. Kaikki mitä teen on kuitenkin väärin, ja kun yritän auttaa muita se menee pilalle. Mä haluan tehdä jotain sellasta mitä ei voi peruuttaa. Mä haluan pois täältä, ikuisesti. Ja mitä hyvään elämään tulee, mä elin sen jo kerran, ja sit se meni pilalle. Mun takia.

Olipa kerran pieni tyttö, jota kiusasivat kaikki: sisarukset, koulukaverit, tuttavaperheiden lapset. Tämä pieni tyttö tunsi, ettei kuulu mihinkään. Eräänä iltana hän istui vaatekomeron nurkassa itkemässä ja rukoili Jumalaa, että tapa se, kun se on kaikkein ilkein. Tai sittenkin se toinen... Ei kun sittenkin se... Tapa kaikki ne, jotka minua kiusaavat.

Ja yhtäkkiä tämä pieni tyttö huomasikin, että kuule Jumala, helpoimmalla pääset kun tapat minut. Tapa, niin kaikki muut pääsevät minusta, kun ei minusta ole muille ihmisille kuin kiusaa ja vaivaa. Ja tämä tyttö meni ja otti narun, ripusti sen katossa olevaan koukkuun ja kietoi kaulaansa... Ja naru katkesi. Tyttö itki entistä lohduttomammin: mikään ei minulta onnistu, kaikki menee pieleen...

Ja monta, monta vuotta sen jälkeen tämä pieni tyttö sai kerrottua kaiken jollekin toiselle. Ja mitä enemmän hän puhui, sitä pienemmäksi kävi se taakka, joka hänen harteillaan oli ollut. Lopulta se taakka oli kutistunut niin paljon, että tuo tyttö, joka oli jo kasvanut aika paljon isommaksi, ihan aikuiseksi asti, jaksoi taas nostaa päänsä pystyyn, suoristaa hartiansa ja katsoa ihmisiä silmiin. Elämä oli taas elämisen arvoista.

Sinulla elämän saamiseen takaisin raiteilleen ei tarvitse mennä montaa vuotta. Mene ja puhu jollekin. Kenelle tahansa ihmiselle, mieluiten aikuiselle. Kyllä sinusta välitetään. Minäkin välitän, vaikka en tämän enempää edes sinua tunne. Ei maailma ole niin paha, kuin miltä näyttää. Pohja tulee vastaan joskus, ja sieltä taas ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin.

mä joka kuolee kirjoitti:

joo, mut entä jos ei ole sellasia ihmisiä jotka musta välittäis???? ja mä voin sanoa, et mun ympärillä kuolee ihmisiä, mä pilaan kaiken....tää kuulostaa teinipennun höpinältä mut haluan pois täältä paskasta. Mä satutan muita, tietämättä sitä itse. Kaikki mitä teen on kuitenkin väärin, ja kun yritän auttaa muita se menee pilalle. Mä haluan tehdä jotain sellasta mitä ei voi peruuttaa. Mä haluan pois täältä, ikuisesti. Ja mitä hyvään elämään tulee, mä elin sen jo kerran, ja sit se meni pilalle. Mun takia.

no mene puhuun jollekkin tuntemattomalle,psykiatrille tai soita vaikka nuorten puhelimeen... mäkin tiedän miltä toi tuntuu mullakin kuoli läheisiä ihmisiä...isä,sisko,isovanhemmat...äiti sano joskus lähes joka päivä että ois hyvä jos mua ei olis olemas,sitten joskus saattoi sanoa isälle että heitetää tuo pentu ulos ku se ei osaa olla kunnolla vaikka en olis tehny edes mitää ja sit kun isä kuoli niin elämä oli täyttä helvettiii ja teki mieli joka päivä tehdä itsari... sit aloin miettiä et onko se sen arvosta ja et tulevaisuudessa saattaa olla jotai parempaa ja jäin odottaan ja sitten vuodenn päästä oli jo tosi onnellinen ystäviä oli paljon ja he välittivät ja edelleen välittävat minusta... vietämme paljon aikaa yhdessä ==>
mieti asiaa onko se oikein! varmasti joku välittää susta vaikka et tuntisikaan häntä vielä...katsos tulevaisuudessa odottaa jokin parempi aivan varmasti...hymyä huuleen ja eikun puhumaan jollekkin =)

Samaa kokenut kirjoitti:

Olipa kerran pieni tyttö, jota kiusasivat kaikki: sisarukset, koulukaverit, tuttavaperheiden lapset. Tämä pieni tyttö tunsi, ettei kuulu mihinkään. Eräänä iltana hän istui vaatekomeron nurkassa itkemässä ja rukoili Jumalaa, että tapa se, kun se on kaikkein ilkein. Tai sittenkin se toinen... Ei kun sittenkin se... Tapa kaikki ne, jotka minua kiusaavat.

Ja yhtäkkiä tämä pieni tyttö huomasikin, että kuule Jumala, helpoimmalla pääset kun tapat minut. Tapa, niin kaikki muut pääsevät minusta, kun ei minusta ole muille ihmisille kuin kiusaa ja vaivaa. Ja tämä tyttö meni ja otti narun, ripusti sen katossa olevaan koukkuun ja kietoi kaulaansa... Ja naru katkesi. Tyttö itki entistä lohduttomammin: mikään ei minulta onnistu, kaikki menee pieleen...

Ja monta, monta vuotta sen jälkeen tämä pieni tyttö sai kerrottua kaiken jollekin toiselle. Ja mitä enemmän hän puhui, sitä pienemmäksi kävi se taakka, joka hänen harteillaan oli ollut. Lopulta se taakka oli kutistunut niin paljon, että tuo tyttö, joka oli jo kasvanut aika paljon isommaksi, ihan aikuiseksi asti, jaksoi taas nostaa päänsä pystyyn, suoristaa hartiansa ja katsoa ihmisiä silmiin. Elämä oli taas elämisen arvoista.

Sinulla elämän saamiseen takaisin raiteilleen ei tarvitse mennä montaa vuotta. Mene ja puhu jollekin. Kenelle tahansa ihmiselle, mieluiten aikuiselle. Kyllä sinusta välitetään. Minäkin välitän, vaikka en tämän enempää edes sinua tunne. Ei maailma ole niin paha, kuin miltä näyttää. Pohja tulee vastaan joskus, ja sieltä taas ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin.

Toi oli koskettava. Ehkä mun kuuluu kuolla, koska siten voisin auttaa muita jotka on samassa tilanteessa kun mä. MUsta tulis suojelusenkeli, mä olen käynyt psykiatrilla, ja muilla ammattiauttajilla, mut ei se auttanu, tahdon edelleen samaa asiaa, kuolla! ehkä toi yläkerran äijä on aivopessy mut ja pakottaa mut tekee jotain sellasta, koska nyt en tee mitään hyödyllistä. Mä haen apua teiltä, te autatte mua nyt, mä auttaisin teitä myöhemmin. Tää on mun elämää....Elämä on sama asia kuin kuolema, vain eri muodossa. Eli teoriassa olen kuollut jo henkisesti, nyt pitää tappaa vielä ruumis.

mun koko elämä on pielessä....kaikki. Mitä ikinä teenkin, se menee pilalle, ja kuka on syypää? minä ja aina minä? ei tämä mitään säälin hakua ole, mä tahdon kuolla, niin toi yläkerran äijä sen on tarkottanu. mun elämässä ei ole yhtään positiivista asiaa, jokaiselle meille on tarkoitettu hyvät hetket, mä elin ne kun olin skidi. Muuta mulla ei ole. Ihmiset ei tajua että mä tunne niin paljon tuskaa, enkä pääse siitä yli. olen jutellu monelle ammattiauttajalle, ei auta. Mä olen vaan päättänyt että mua odottaa taivaassa jotain suurta, ehkä m äsiten pääsen suojelemaan muita jotka on samassa tilanteessa kun minä. Mä tahtoisin auttaa muita elävänä mut se ei onnistu. Ehkä musta tulis just sun suojelusenkeli. HAluan auttaa nyt mutta en voi.

mä joka aikoo kuolla kirjoitti:

mun koko elämä on pielessä....kaikki. Mitä ikinä teenkin, se menee pilalle, ja kuka on syypää? minä ja aina minä? ei tämä mitään säälin hakua ole, mä tahdon kuolla, niin toi yläkerran äijä sen on tarkottanu. mun elämässä ei ole yhtään positiivista asiaa, jokaiselle meille on tarkoitettu hyvät hetket, mä elin ne kun olin skidi. Muuta mulla ei ole. Ihmiset ei tajua että mä tunne niin paljon tuskaa, enkä pääse siitä yli. olen jutellu monelle ammattiauttajalle, ei auta. Mä olen vaan päättänyt että mua odottaa taivaassa jotain suurta, ehkä m äsiten pääsen suojelemaan muita jotka on samassa tilanteessa kun minä. Mä tahtoisin auttaa muita elävänä mut se ei onnistu. Ehkä musta tulis just sun suojelusenkeli. HAluan auttaa nyt mutta en voi.

hmm.
Mul ei oo mitää helppoja tapoja kuolla mut sun kirjotus herätti tosi paljon ajatuksia koska oon ollu vähän samanlaises olotilas joskus.
joten tää kirjotus on vähän aiheen vierest, sori. mut haluun kuitenkin sanoo nää jutut koska toivon et kenenkää ei tarvis tehä itsarii ja varsinkaan sun kun puhuit muiden auttamissesta. susta voi olla tos paljon apua joskus jollekkin jos vaan jaksat elää ja selvittää vaikeudet!..

täs on mun ajatuksii, sori on vähän pitkä:

Puhuit auttamisesta, suojelemisesta ja taivaasta. Et auta tai suojele ketäään sillä että tapat itsesi päin vastoin.

Minä en ainakaan halua suojelusenkeliä joka on tehnyt itsarin sen takia että on vaan päättäny et elämä on liian vaikeeta, kiitti vaan.
Miten voisit auttaa muita jos olet itse noin hämmentynyt ja sitä mieltä että et voi auttaa edes itseäsi?

Mulla on myös ollu vaikeeta, mietin myöskin helppoa tapaa kuolla.
Poika johon olin salaa ihastunut ehti kuitenkin ensin. Sen jälkeen tajusin mitä itsari tekee muille ihmisille.
Tuskin tää jätkä ees tiesi esim. että joku tykkää siitä, en ikinä uskaltanut sanoa sitä sille. Syyllisyydestä, siitä mitä ei ollu sanonu tai tehny, on vähitellen päässy mut suru on vielä eikä se varmaan lähe kokonaan koskaan. ja tää oli siis ihminen ketä näin koulus ja joskus juttelin pari sanaa, en ees halua kuvitella miltä sen sukulaisista ym. tuntuu.
Nyt ehkä tuntuu että muilla ihmisillä ei oo väliä mut varsinkin kun puhut auttamisesta eli et varmaan vihaa ihmisiä niin kannattaisi joskus ajatella muiden mahdollista tuskaa tai vaikka vakavasti sairaita lapsia joilla ei oo ees sellasta elämää mitä sulla on tai vois olla.

Jos oot jutellu amaattiauttajien kaa niin ei nekään voi auttaa jos oot päättänyt et ne ei voi auttaa sua. Vaik ne ois kuinka hyviä niin jos et halua antaa niiden auttaa tai koikeile niiden neuvoja niin ei niistä tosiaankaan oo mitään apua! Sä voit ite auttaa ittees ja voit auttaa niin että annat muiden auttaa tai ees yrittää.
jos haluut suojella muita nii haluisit varmaan itekki et muut suostuu ottaa sun suojeluksen vastaan eikä torju.

Itse en usko jumalaan vaan oon pikemminkin buddhalainen ja niinku sä sanoit "...ja kuka on syypää? Minä ja aina minä?" niin se on totta!
ja muut on syypäitä niitten omaan elämään.
Mä uskon karmaan eli siihen että edellisissä elämissä oon tehny jotain ja se heijastuu nyt tähän elämään.
Joten kun mulla on vaikeeta niin se johtuu siitä et oon aikasemmin samankaltaises tilantees tehny väärin ja nyt se tulee uudestaan eteen. Eli oma vika, mut se ei tarkota sitä et pitöis ruveta rypemään itsesäälissä! Sillon tiedän et just nyt mä voin muuttaa sen toimimalla eri tavalla jollon se karma katoaa eikä tuu enää eteen. eikä mun tarvii heti osata tehä oikein vaan voi yrittää oppii ja vähitellen tietää mikä on oikein.
Jokainen vastoinkäyminen on mahdollisuus.
Ne tuntuu mahottomilta ja vaikeilta mut kun ajattelee et vois olla huonommikin,
Ja sitä et jos nyt on näin huonosti, niin mitä sitte jos ei nyt yritä muuttaa tekojaan, niin sit ainakin yrittää tehä oikein ja muuttaa toimintaansa.
ja vähitellen elämä tulee helpommaks koska tätä karmaa "palaa pois" kokoajan.
ja sillon kun oot ite päässy täst karmas niin voit paremmin auttaa muita kun oot viisaampi.

Uskon myös jälleensyntymään eli siihen et jos mä nyt tappaisin itteni sen takia et on vaikeuksia ja tuntuu et oon umpikujas niin seuraavassa elämässä ne tulis uudestaan eteen ja vielä pahempina.
Mun uskon mukaan sulla on nyt tällänen karminen vaihe jossa on tosi paljon pahaa karmaa pinnalla ja jos sä pystyt selviimään siitä niin se on mielettömän hienoa ja ne asiat katoo ja elämästä tulee helpompaa ja susta viisaampi ja hienompi ihminen.

ei kuolema oo mikään ratkaisu.. ainoastaan tässä elämässä voit tehdä elämällesi ja asioille jotain.
Jos joku on tehny sun elämästä jotenki vaikeeta niin se on sen karmaa ja jos se vaan jatkaa eikä tajuu "tekojaan" niin se tulee sen eteen ihan varmasti vaikeuksina.

Mut tää on siis mun elämänkatsomus. Jos oot esim.kristitty nii mieti vaik Jeesuksen seuraajia ja sitä miten vaikeeta niillä oli kun niitä vainottiin ja kidutettiin ja niiden läheisiä tapettiin eikä ne tehny itsaria vaan yritti selvitä.
ja jos uskot jumalaan nii oishan se aika P###A äijä jos se olis päättäny et sun elämäs on vaan tietty määrä hyviä hetkiä. eiks olis parempi kosto sille näyttää et elät sittenki vaik ois kuinka p#"##a!

Tsemppiä ja voimia tähän elämään toivottavasti selviät vaikeuksista ja voit auttaa viel monia ihmisiä
ja jos tosiaanki tapat ittes nii voimia asioiden selvittelyyn seuraavas elämäs.

karma kirjoitti:

hmm.
Mul ei oo mitää helppoja tapoja kuolla mut sun kirjotus herätti tosi paljon ajatuksia koska oon ollu vähän samanlaises olotilas joskus.
joten tää kirjotus on vähän aiheen vierest, sori. mut haluun kuitenkin sanoo nää jutut koska toivon et kenenkää ei tarvis tehä itsarii ja varsinkaan sun kun puhuit muiden auttamissesta. susta voi olla tos paljon apua joskus jollekkin jos vaan jaksat elää ja selvittää vaikeudet!..

täs on mun ajatuksii, sori on vähän pitkä:

Puhuit auttamisesta, suojelemisesta ja taivaasta. Et auta tai suojele ketäään sillä että tapat itsesi päin vastoin.

Minä en ainakaan halua suojelusenkeliä joka on tehnyt itsarin sen takia että on vaan päättäny et elämä on liian vaikeeta, kiitti vaan.
Miten voisit auttaa muita jos olet itse noin hämmentynyt ja sitä mieltä että et voi auttaa edes itseäsi?

Mulla on myös ollu vaikeeta, mietin myöskin helppoa tapaa kuolla.
Poika johon olin salaa ihastunut ehti kuitenkin ensin. Sen jälkeen tajusin mitä itsari tekee muille ihmisille.
Tuskin tää jätkä ees tiesi esim. että joku tykkää siitä, en ikinä uskaltanut sanoa sitä sille. Syyllisyydestä, siitä mitä ei ollu sanonu tai tehny, on vähitellen päässy mut suru on vielä eikä se varmaan lähe kokonaan koskaan. ja tää oli siis ihminen ketä näin koulus ja joskus juttelin pari sanaa, en ees halua kuvitella miltä sen sukulaisista ym. tuntuu.
Nyt ehkä tuntuu että muilla ihmisillä ei oo väliä mut varsinkin kun puhut auttamisesta eli et varmaan vihaa ihmisiä niin kannattaisi joskus ajatella muiden mahdollista tuskaa tai vaikka vakavasti sairaita lapsia joilla ei oo ees sellasta elämää mitä sulla on tai vois olla.

Jos oot jutellu amaattiauttajien kaa niin ei nekään voi auttaa jos oot päättänyt et ne ei voi auttaa sua. Vaik ne ois kuinka hyviä niin jos et halua antaa niiden auttaa tai koikeile niiden neuvoja niin ei niistä tosiaankaan oo mitään apua! Sä voit ite auttaa ittees ja voit auttaa niin että annat muiden auttaa tai ees yrittää.
jos haluut suojella muita nii haluisit varmaan itekki et muut suostuu ottaa sun suojeluksen vastaan eikä torju.

Itse en usko jumalaan vaan oon pikemminkin buddhalainen ja niinku sä sanoit "...ja kuka on syypää? Minä ja aina minä?" niin se on totta!
ja muut on syypäitä niitten omaan elämään.
Mä uskon karmaan eli siihen että edellisissä elämissä oon tehny jotain ja se heijastuu nyt tähän elämään.
Joten kun mulla on vaikeeta niin se johtuu siitä et oon aikasemmin samankaltaises tilantees tehny väärin ja nyt se tulee uudestaan eteen. Eli oma vika, mut se ei tarkota sitä et pitöis ruveta rypemään itsesäälissä! Sillon tiedän et just nyt mä voin muuttaa sen toimimalla eri tavalla jollon se karma katoaa eikä tuu enää eteen. eikä mun tarvii heti osata tehä oikein vaan voi yrittää oppii ja vähitellen tietää mikä on oikein.
Jokainen vastoinkäyminen on mahdollisuus.
Ne tuntuu mahottomilta ja vaikeilta mut kun ajattelee et vois olla huonommikin,
Ja sitä et jos nyt on näin huonosti, niin mitä sitte jos ei nyt yritä muuttaa tekojaan, niin sit ainakin yrittää tehä oikein ja muuttaa toimintaansa.
ja vähitellen elämä tulee helpommaks koska tätä karmaa "palaa pois" kokoajan.
ja sillon kun oot ite päässy täst karmas niin voit paremmin auttaa muita kun oot viisaampi.

Uskon myös jälleensyntymään eli siihen et jos mä nyt tappaisin itteni sen takia et on vaikeuksia ja tuntuu et oon umpikujas niin seuraavassa elämässä ne tulis uudestaan eteen ja vielä pahempina.
Mun uskon mukaan sulla on nyt tällänen karminen vaihe jossa on tosi paljon pahaa karmaa pinnalla ja jos sä pystyt selviimään siitä niin se on mielettömän hienoa ja ne asiat katoo ja elämästä tulee helpompaa ja susta viisaampi ja hienompi ihminen.

ei kuolema oo mikään ratkaisu.. ainoastaan tässä elämässä voit tehdä elämällesi ja asioille jotain.
Jos joku on tehny sun elämästä jotenki vaikeeta niin se on sen karmaa ja jos se vaan jatkaa eikä tajuu "tekojaan" niin se tulee sen eteen ihan varmasti vaikeuksina.

Mut tää on siis mun elämänkatsomus. Jos oot esim.kristitty nii mieti vaik Jeesuksen seuraajia ja sitä miten vaikeeta niillä oli kun niitä vainottiin ja kidutettiin ja niiden läheisiä tapettiin eikä ne tehny itsaria vaan yritti selvitä.
ja jos uskot jumalaan nii oishan se aika P###A äijä jos se olis päättäny et sun elämäs on vaan tietty määrä hyviä hetkiä. eiks olis parempi kosto sille näyttää et elät sittenki vaik ois kuinka p#"##a!

Tsemppiä ja voimia tähän elämään toivottavasti selviät vaikeuksista ja voit auttaa viel monia ihmisiä
ja jos tosiaanki tapat ittes nii voimia asioiden selvittelyyn seuraavas elämäs.

kiitos että valaisit asiaa....ei mulla ole sellasta oloa et rypisin itsesäälissä. Mä vaan tiedän että kaikki ystävät kaikkos mun luota jo monta vuotta sitten ja sit kun jätkä teki itsemurhan vuos sitten, se ei tuntunu hyvältä. En mä sen takia tätä tee, mut se kuoli mun takia. Elämäni suurin virhe....mut kiitos sulle. Nähdään yläkerrassa kun on sun aika monen vuoden kuluttua.