Kun ei puoliso lähde niin mityä siellä yksin tekis? Ei taida aika kulua?
Yksin Kanarialle
Epäilyttää
16125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vaihda turbo-ahdettuun arkeen.
Täällä on siitä ihan aloituskin.
Etsi tuosta aloituksesta itsellesi tukea epä-toivoosi.
Lämpöä hedelmättömään jää-kaappiisi.
H.
Taho joku kaveri mukkaan.
Voit tehdä matkasta itsellesi A-luokkaisen, kun voit säveltää mielesi mukaan, mitä ikinä haluat ilman kiviriippaa.
Minä tykkään matkustella yksin, voi tehdä oman aikatulunsa mukaan mitä haluaa. Aina siellä on muita yksin matkaajia joista saa seuraa jos haluaa. Olen aika varovainen että en saa riesaa jostain tarrautujasta, moni kun ei osaa tehdä mitään yksin.
Pelkästään kanarialla olen käynyt toistakymmentä kertaa yksin ja monessa muussa paikassa.
Ehdottomasti kannatta ottaa yhden hengen huone.
Mitäkö siellä tekisi yksin? Itseni päiväohjelma on usein näin, syön kaikessa rauhassa aamiaisen, sitten rannalle tai altaalle lounas-aikaan asti, syön jossain, sitten voin lähteä bussilla katselemaan paikkoja tai pitkälle kävelylenkille.
Illalla käyn syömässä ja katselemassa iltaelämää. saan helposti kontaktin ihmisiin joten ei tarvitse ilman juttukaveria olla.
Kokeile rohkeasti, uskon että viihtyisit.
hilma-maria aloittaja
Tuo on kaava, jota monet kerrat olen noudattanut, jo silloin kun naimisissa olin enkä puolison seuraan kelvannut, siis hänen A-lk matkoilleen.
Eihän ne huonosti menneet, sekaan mahtui yleensä myös mukavaa seuraa, ruokaa jopa iltaviihdettä, tosin vähemmin koska kulttuurimatkoja harrastin.
Riippuu siitä, mitä haet ja matkaltasi odotat. Mikäli haluat nukkua yösi rauhassa,
kävellä pitkiä lenkkejä raikkaassa merenrantailmassa, tehdä retkiä, syödä hyvää ruokaa, shoppailla, istua katukahvilassa ihmettelemässä elämänmenoa, lukea ohessa hyvää kirjaa, niin mikään ei estä sinua tekemästä tuota kaikkea omassa hyvässä seurassasi. Tuttu juttu.
Mikäli et viihdy itsesi kanssa, homma vaikeutuu. Mutta ainahan siellä on seuraa tyrkyllä sitä haluavalle.
Paikallisille karvaranteille kelpaa minkä ikäinen nainen tahansa.
Juttuseuraksi.
Lapsetko täällä kirjoittaa???
Lapset, lapsenmieliset. pikkuhassut höpöttäjät ja mää tiätysti.
Mutta jos vaan yrittäisit ruikuttaa, että hää lähtis sun kans.
Yli-puhu, houkuttele, hypi vaikka tasapökkää.
Olishan se paljon mukavempaa mennä pulison kans, kuin yksin.
Käsikynkkää käpsytellä auringon alla, pikkuusen vaikka pussailla ja istahtaa rannalle merta katselemaan.
Mutta jos hän ei lähde, niin tottahan toki voi yksin mennä. Jotkut jopa tykkää yksin reissata.
Minä en suurin surminkaan yksin lähtisi, mutta souvot, menkööt muut.
Ryhmämatkoilla on mukavaa ja vapaan tuntuista olla ilman kiinni liimautunutta kaveria. Aina siellä samaa matkaa tulleita tapaa. Ihan yksin johonkin vieraaseen maahan, missä puhutaan minulle outoa kieltä tuskin enää tässä iässä lähtisin hortoilemaan. Äh! En enää kyllä tykkää matkustella muutenkaan, ellei ole jotain erikoista kiinnostusta mikä vetää. Nyt olisi ne Kiirunan revontulet, mutta saahan niitäkin katsella netiltä.
Joo, monet ovat sanoneet, että ryhmämatkat ovat mukavia. Mutta ne ovat sellaisia, jotka tykkäävät olla ryhmissä. Minä en tykkää. Minä oon aina tykännyt kuleksia Tarran kaa.:)
Tietysti sitä voi välillä, hetkellisesti, mennä tarran kaa johonkin ryhmään ja olla niin kauan, kunnes tuntuu, että nyt tarttis hälinästä päästä veks.
Ryhmämatkoillahan voi olla ihan vapaasti yksin ja liikkua niinkuin itse haluaa. Nämä nyt on erikseen jotkut eläkeläiskerhon päivän bussitripit jonnekin. Silloin on kestettävä toisia. Ryhmämatkoissa se hyvä puoli, että jos tulee ongelmia jonkun asian kanssa, niin voi ottaa yhteyttä oppaaseen tai matkan järjestäjään.
Se onkin hyvä, kun nykyään järjestetään niin erilaisia matkoja, että varmasti löytyy jokaselle sopiva. Jotkut pariskunnat eivät piittaa hälisevistä lapsista ja heille järjestetään sellainen hotelli, johon lapsiperheet eivät pääse.
Tarramatkustamisessa on se hyvä puoli, että voi tarransa kanssa illalla/yöllä istuskella leppoisasti omalla parvekkeella tai terassilla ja lennättää jutteluita toisen korvaan, kallistaa parit kipot esim. punaviiniä ja tarrailla sitten muullakin tavalla.:)
Yksin matkustaminen on ollu mieluisempaa, ryhmässä vaeltaminen tympäsee näin erakko olijaa, voi suunnitella ilman suunittelijaa päivänsä.
Avioliiton alkuaikoina tuli vähän kismaa, miten toinen siellä touhuaa, ei siinä vakuuttelut menny läpi puolin jos toisin.
Viime vuosina on kiinostus hävinnä ulokomuan matkoihin, lähinnä 100 km säteellä pyöritään hyöritään.
Yksin täällä on moni onnekas. Vaikea kuvitella, mikä siinä olisi kyseenalaista. Voi tehdä just niin kuin haluaa.