ajokoiran koulutus

Kun koira varttuu sitä ei pidä päästää kotoa käsin yksin metsään, koska ajan oloon siitä yleensä tulee sellainen, ettei se välitä kuljettajastaan mitään vaan menee minne haluaa. Myöhemmin voi olla vaikeuksia saada sitä pois metsästä. Koirasta voi myös tulla väärän riistan ajaja, kuten porot, kauriit ja peurat.

Jäljettömässä maastossa aikuinen koira on hyvä silloin, kun metsästäjä odottaa ydessä kohdassa ja koira tulee ottamaan yhteyttä 15 - 30 minuutin kuluttua. Tämä on merkki, että nyt pitää siirtyä noin puoli kilometriä ja antaa koiran taas hakea. Tätä tehdään niin kauan, että koira saa ajon ja metsästäjä voi kaataa ajettavan. Kaadolla on hyvä kytkeä koira, ja jos saaliina on jänis annataan koiralle palkinnoksi sisäelimiä ja verta, suolet voi nostaa puun oksalle lintujen syötäväksi. Sitten voi mennä jonkin matkaa ja päästää koira hakemaan. Koulutuksessa on hyvä kytkeä silloin tällöin koira ja palkita se, näin koira pitää kiinniottoa ja kytkemistä miellyttävänä tapahtumana.

Koulutukseen kannattaa panostaa.

Kolme asiaa pitää olla ohjenuorana: hoito, ruokinta ja koulutus, jotka kaikki takaavat sen, että koirasta tulee hyvä, mikäli sen geenit ovat loksahtaneet paikoilleen. Koulutukseen kuuluu pennusta alkaen tapakoulutus, peruskunnon treenaaminen ja metsäkoulutus/-treeni.

Mikäli haluaa jänistä ajavan koiran kannattaa valita sellaisita vanhemmista, joiden metsästysinto, paremminkin haku- ajovietti on suuntautunut yksinomaan jänikseen. Pentua ei kannata valita sellaisista vanhemmista, joiden into hakea ja aja on kaikkea muuta, kuten hirveä, poroa, peuraa, kaurista tai mitä muuta tahansa, vaikkapa postiautoa. Ei myöskään ole syytä valita pentua sellaisista vanhemmista, jotka heti lähtevät hukalla hakemaan uutta ajettavaa tai hakevat hukkajänistä liian laajalla alueella.

Nykyisin on metsästysinnosta muodostunut mantran kaltainen fraasi ajokoiraharrastajien keskuudessa.
Silloin metsästysinto eli haku- ja ajovietti on kunnossa, kun jäniskoira pelkästään hakee ja ajaa jänistä. Kettukoira hakee ja ajaa kettua. Jotkut tykkäävät, että koira ajaa molempia.

Innolla ei ole merkitystä, jos suomenajokoira ajaa kaurista, peuraa, hirveä, poroa, lammasta, hevosta tai muuta vastaavaa. Koiran innokasta kyvyttömyyttä osoittaa myös se, jos se haukkuu pitkään ja usein hakulöysää jäniksen yöjäljillä eikä saa sitä ylös. Innokasta kyvyttömyyttä on myös ajossa sellainen haukkuminen, joka ilmenee paluuperillä koiran hukattua ajettavan, tällöin koira liikkuu jo ajetulla paluuperäjäljellä ja haukkuu koko ajan tai lähtee hortoilemaan ja hakemaan aikaisemmin ajamalleen kierrokselle haukkuen silloin tällöin, joskus jopa kiivaasti.

Varmasti monella tapaa voi kouluttaa, mutta menetelmät pitää olla sellaisia, ettei koiran luottetta pilaa.

mettää, mettää, lepoa ja kunnon ruokinta. jos vielä perimässä on kaikki sattunut kohilleen niin kyllä lähtee..