kyse on persson jousituksesta, onko madallussarjojen oltava tuv, tai muu virallinen taho hyväksyttyjä myös vanhemmissa autoissa. kyseessä -72. Onko eriosista kasatut omavalmisteet sallittuja?
Jousitus
säännökset
5603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on sallittuja. hyvän saa kun hitsaa migillä eri autojen jousia peräkkäin. Kun sellaiset 25 cm perää nostaa niin tulee hieno.
amis rules
eipä varmaan kuule kandee ite ruveta jotain jousisettiä kyhäilee, toimii varmaan ihan sika hyvin!
Ja siitä tuv hyväksynnästä, niin se vissii tarvii olla noissa hieman uudemmissa autoissa... eli veikkaisin jostain alkaen vm. -95 ja siitä uudempiin?!
AKE:n muistio 3367/208/2003:
"Auton alustan korkeuden muuttaminen jousimuutoksin
Auton rakenteen muuttamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen (779/98) 15 §:n mukaan muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton alus-tan korkeuden muuttaminen jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla. M1- ja N1-luokan auton korkeutta saadaan jousitusmuutoksilla muuttaa enintään 51 mm tai M1G- ja N1G-luokan auton 77 mm. Maavaran on muutoksen jälkeen oltava, auton ollessa kuormaamaton, niin suuri, että yhden akseliston joustovaran loppuessa tai toisen puolen renkaiden tyhjentyessä mikään alustan osa ei osu maahan. Maavaran on kuitenkin oltava vähintään 80 mm (kaikista auton osista, myös pakoputkesta).
Auton, jonka on edellytetty olevan EY-tyyppihyväksytty tai sitä vastaava (1.1.1996 ja sen jälkeen tyyppihyväksytyt uudet henkilöautomallit ja 1.1.1998 ja sen jälkeen käyttöön otetut henkilöautot), korkeuden muuttaminen käyttämällä automalliin soveltuvia alustan madallussarjoja saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen ehdoin. Madallussarjan soveltuvuus autoon voidaan osoittaa esim. auton valmistajan lausunnolla tai riippumattoman tutkimuslaitoksen (esim. TÜV) todistuksella. Alkuperäisosina myytävien madallusosien osalta riittää maahantuojan tai valtuutetun jälleenmyyjän ilmoitus osien sopivuudesta kyseiseen autoon.
Muun auton alustan madaltaminen saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen ehdoin.
Auton alustan korkeuden muutokset on tullut esittää muutoskatsastukseen 1.1.1993 alkaen. Mikäli katsastuksessa havaitaan tai asiakas ilmoittaa 1.1.1993 tai sen jälkeen käyttöön otetun auton alustan korkeutta muutetun, tulee auto määrätä muutoskatsastettavaksi. Samoin ennen vuotta 1993 käyttöön otettu auto on määrättävä muutoskatsastettavaksi, jos alustan korkeutta ilmoitetaan muutetun vuonna 1993 tai myöhemmin tai se muuten on ilmeistä. Ennen vuotta 1993 tehtyjä alustan korkeuden muutoksia ei ole tarpeen määrätä muutoskatsastettavaksi, vaan niihin sovelletaan normaaleja määräaikaiskatsastuksen arvosteluperusteita. Pyynnöstä muutoskatsastus voidaan kuitenkin tällaisillekin autoille tehdä. Määräaikaiskatsastuksessa voi katsastaja myös lisätä rekisteritietoihin merkinnän, että autoon on tehty alustamuutos ennen vuotta 1993.
Uusia autoja toimitetaan myös madallusjousin varustettuna. Koska kyseessä ei tällöin ole jälkikäteen tehty muutos vaan auton alkuperäinen varustus, ei autoa tällaisessa tapauksessa voida edellyttää muutoskatsastettavaksi. Hyväksyntäasiakirjoista ei aina ilmene mahdollisia eri jousituskorkeuksia, mutta maahantuojalla yleensä on tiedossa minkälaisilla jousilla auto on toimitettu. Tieto voidaan katsastuksessa tarvittaessa hankkia, mutta tarpeettomia katsastuksen keskeytyksiä on kuitenkin syytä välttää. Koska jouset voivat vaihtua jo auton varusteista aiheuttavan massan lisäyksen takia, ei pieniin jousituskorkeuden vaihteluihin ole tarpeen katsastuksessa puuttua. Alkuperäisillä jousilla saavu-tettu jousituskorkeuden madallus on tavanomaisesti enintään n. 20 mm.
Hyväksyttävät madalluskeinot
EY-tyyppihyväksyntävaatimuksen alaisen auton jousitus saadaan madaltaa automalliin tarkoitettuja madallusjousia tai madallussarjaa käyttäen. Tällöin on noudatettava auton tai madallusosien valmistajan taikka tutkimuslaitoksen antamia ohjeita. Autoon voidaan hyväksyä muutossarja, joka rajoittaa sallittua akselimassaa. Sallittujen akselimassojen summan tulee olla vähintään suurimman sallitun kokonaismassan suuruinen. TÜV:n hyväksymiin jousiin on aina merkitty hyväksyntänumero. Valmistajan alkuperäisissä jousissa saattaa tunnistamista varten olla väri- tai muita merkintöjä.
Muun auton jousituksen saa madaltaa jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla. Jouset saavat olla tarkoitettu myös muuhun automalliin. Alkuperäiset tai muuhun automalliin tarkoitetut kierrejouset saa tällaisessa autossa lyhentää. Epäasianmukaisesti katkaistut tai käytössä katkenneet jouset on hylättävä.
Katsastuksessa tarkastettavat kohteet
Vaihdettujen tai muutettujen kierrejousten tulee olla jousilautasiin sopivat. Jouset eivät saa akselisto kevennettynäkään päästä irtoamaan jousilautasista. Riittävä esijännitys on tarkastettava täydessä ulosjoustossa.
Autossa tulee olla alkuperäiset tai muutossarjan mukana toimitetut pohjaanlyöntikumit ym. jousituksen kumielementit paikoillaan. On otettava huomioon, että kumielementit voivat olla tarkoitettu toimimaan osana jousitusta. Erilaisista akselisto- ja jousitusratkaisuista johtuen tarpeellinen sisään- ja ulosjoustovara on harkittava tapauskohtaisesti, mutta ohjearvona voidaan pitää kuormaamattoman ja kuormatun auton n. 5 cm vähimmäisjoustovaraa molempiin suuntiin pyörästä mitattuna. Jousitus ei saa pohjata tavanomaisissa ajotilanteissa.
Rekisteritietoihin tulee merkitä muutoskatsastuksessa hyväksytty etäisyys pyö-rän navasta lokasuojan kaaren yläreunaan käyttäen kooditettua erikoisehtoa. Auto on ensisijaisesti mitattava kuormaamattomana. Tarvittaessa rekisteritietoihin merkitään poikkeava kuormaus. Mittatiedon tulee olla sellainen, että mää-räaikaiskatsastuksen tai liikenteen valvonnan yhteydessä voidaan todeta, onko auto edelleen samanlainen kuin muutoskatsastettaessa. Tällöin tulee ottaa huomioon normaali ajan myötä tapahtuva jousituksen vähäinen painuminen. Rekisteritietoihin voidaan yksilöidä myös muutoksessa käytetyt osat, mikäli ne ovat luotettavasti tunnistettavissa myöhemminkin.
Pyörien asentokulmista on esitettävä selvitys muutoskatsastuksessa, mikäli auton tai madallusosien valmistaja taikka tutkimuslaitoksen todistus sitä edellyttää. Muulloin todistus pyöränkulmista edellytetään vain, mikäli siihen on erityis-tä syytä. Pyöränkulmien ei muutetun auton kyseessä ollessa tarvitse olla val-mistajan ohjearvojen mukaisia, ellei auton tai madallusosien valmistaja taikka tutkimuslaitoksen todistus sitä edellytä, vaan todistuksesta voidaan varmistaa kulmien symmetrisyys auton eri puolilla. Varsinkin uudehkojen autojen kyseessä ollen valmistajat usein ilmoittavat eri arvoja jousista riippuen. Katsastajan harkinnassa on, ovatko muutetun auton pyöränkulmat sellaiset, että niillä on oleellisen haitallinen vaikutus auton hallittavuuteen. Asiakasta tulee kuitenkin informoida pyöränkulmien tarkastuksen tarpeellisuudesta. Vaurioituneen ajoneuvon katsastuksessa tulee todistus pyöränkulmista edellyttää symmetrisyyden toteamiseksi ja sen arvioimiseksi, ovatko mahdollisesti ohjearvoista poik-keavat kulmat seuraus rakennemuutoksesta vai vauriosta.
Heilahduksenvaimentimien vaimennustehon on oltava jousituksen kanssa yhteensopiva.
Kuormituksen mukaan säätyvällä jarrujen paineenrajoitusventtiilillä varustetun auton kyseessä ollessa tulee varmistua siitä, että jarruvoiman jakautuminen ei muutosten seurauksena ole tavanomaisesta poikkeava.
Madalletun auton ajovalojen suuntaus sekä valaisimien ja heijastimien minimi-korkeusvaatimusten täyttyminen on tarkastettava muutoskatsastuksen yhtey-dessä. Madalletun G-luokan auton luokittelun edellytysten täyttyminen on tarkastettava.
Etu- ja sivutörmäysvaatimukset
Autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun LVM:n asetuksen (1248/2002) liitteissä sekä edellä mainitussa liikenneministeriön päätöksessä mainitut etu- ja sivutörmäysvaatimukset koskevat henkilöautoja, jotka on tyyppihyväksytty 1.10.1998 tai myöhemmin tai jotka otetaan käyttöön 1.10.2003 tai sen jälkeen.
Etutörmäystestin suoritustavasta johtuen auton alustan madalluksella ei ilmeisesti ole sellaista vaikutusta testin tuloksiin, että testin vaatimusten täyttyminen tulisi osoittaa uudelleen.
Sivutörmäysvaatimusten täyttyminen on muutoksen jälkeen osoitettava. Vaatimusten voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän ilman erillistä selvitystä, mikäli oaukon kohdalla molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:
a) matkustamon lattian korkeus maasta on enemmän kuin 305 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen tai vähemmän kuin 295 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen
b) kynnyskotelon yläpinnan korkeus maasta on enemmän kuin 305 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen tai vähemmän kuin 295 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen. Jos kynnyskotelon yläosassa on vaakasuuntaisia osia eri tasoissa, on näiden kaikkien täytettävä toinen ehdoista.
Jousitus tulis KRC autosta, jossa käytetty ja hyväksi havaittu. Eli ei olla mitään leikkaa liimaa meininkiä harrastamassakaan. Kysäisin vaan mitä laki tahtoo sano moisista "viritelmistä", sen takia kun tosta nimeisestä pykälä viidakosta ei toi oikein selvinny, kun kerran kyseessä ton ikänen auto...
mistäs päin oikein olet tai mikä mahtaa olla auto en oo sit 15.vuoteen kuullu et joku haluu nostaa autoo eks ne nykyään lasketa HÄ!!!!!!!!!