1) Havainto on informaatiota.
2) Mittaustulos on informaatiota.
3) Yhden tieto on toisen informaatiota.
4) Eilisen tieto on tämän päivän informaatiota.
5) Informaatio on tiedon ja uskomuksen raaka-ainetta
6) Tieto on informaation lopputuote aivan samoin kuin maito on ruohon ja sähkö energian.
7) Tieto on käsitys, jonka todellinen vastaavuus on täysin varma.
8) Paikkansapitävä lause on tiedon perusyksikkö.
"p" on tosi jos ja vain jos todellisuudessa p.
"Klassinen tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus" on tosi...
Mitäs tykkäätte?
Tietoteoria
ammann
11
54
Vastaukset
Mittatulos on mielestäni enemmänkin dataa.
- mikä siis on tosi
Mittaustulos voi olla myös väärä. Ota huomioon mittausvirheet. (epätarkkuudet tai väärä mittausmetodi)
Havainto voi olla myös väärä. Ota huomioon havaintovirheet esim harha-aistimukset. (kuvitelmat ja luulot)
Inhimillisessä käytöksessä mustasukkaisuus on aivojen tuoma vääristymä joka on tehty vääristä havainnoista. Kumppanisi ei ole sinulle uskoton vaikka niin itse voit luulla (kuvitella). > 7) Tieto on käsitys, jonka todellinen vastaavuus on täysin varma.
Esimerkiksi tieteissä ei ole mitään varmaa lopullista tietoa, sellainen kuuluu uskontoihin. Tieteellinen tieto muuttuu ja kehittyy.- al jabr
Informaatio on matriaalisen maailman ja vain materiaalisen maailman ominaisuus.
Matematiikka ja logiikka evät ole materiaalisia. Ne eivät sisällä informaatiota vaan ovat tautologisia. Niiden totuusaste on aina täydet 1.
Tieteellinen tieto on informaatiota silta osin, kuin se perustuu havaintoihin. Informaation kokoava matemaattinen teoria ei koskaan voi olla informaatiota. Se voi olla oikea tai väärä, se joko kuvaa hyvin luontoa tai huonosti. On siis empiirinen seikka, mikä matemaattinen teoria kuvaa luontoa, mikä ei.
Kun tehdään hainto, sen tulos on informaatiota, se on aineellisessa muodossa tutkijan aivoissa, sinikantisessa vihossa, tietokoneen muistissa tai tutkimusraportissa. Aineellinen ketju säilyy siis katkeamattomana, mutta siihen voi pujahtaa virheitä. Siksi sen täytyy olla toistettavissa ja tutkimusvälineetkin täytyy tarkoin tutkia misinformaation löytämiseksi.
Matemaattinen totuuden jatkumo taas ei tarvitse olla katkeamaton. Milloin tahansa ja missä tahansa saadaan aina samoja matemaattisia tuloksia. Matematiikka ja logiikka ovat ikuista välttämättömyyttä ilman aikaa ja paikkaa, eivätkä ne ole informaatiota.Ei ole olemassa puhdasta empiiristä havaintoa ilman tulkintaa. Jokin lukuarvo jossain mittalaitteessa ei ole mitään muuta kuin numero, joka täytyy tulkita joksikin ja se tapahtuu teorian avulla.
- al jabr
pkeckman kirjoitti:
Ei ole olemassa puhdasta empiiristä havaintoa ilman tulkintaa. Jokin lukuarvo jossain mittalaitteessa ei ole mitään muuta kuin numero, joka täytyy tulkita joksikin ja se tapahtuu teorian avulla.
En tiedä, miten tämä liittyisi tähän asiaan, mutta filosofien mieliväittämiin kyllä kuuluu, ettei olisi havaintoa ilman tulkintaa. Takana on tietysti väite, että luonnontiedekin olisi yksi filosofian muoto tai tarvitsisi oikeutuksekseen "tieteenfilosofian", josta luonnontiede olisi joutunut valitsemaan yhden kannan.
Luonnontieteellinen kanta on päinvastainen. Jos tehdään suora havainto, mitään tulkintaa ei ole. Jos tehdään epäsuora havainto ja tunnetaan havaintoon kuuluva kausaaliketju, nytkään ei ole mitään tulkintaa.
Tulkinta tulee VASTA siinä vaiheessa, kun laaditaan matemaattinen hypoteesi, joka on havaintojen mukainen. Jos se on paras ja yksinkertaisin hypoteesi, se korottuu teoriaksi.
Luonnontiede on kyllä historiallisesti syntynyt filosofiasta, mutta se on löytänyt tutkimusmenetelmän, joka on AINOA MAHDOLLINEN. Siksi se on TÄYDELLEEN eronnut filosofiasta, eikä tarvitse tuekseen mitään "tieteenfilosofiaa". al jabr kirjoitti:
En tiedä, miten tämä liittyisi tähän asiaan, mutta filosofien mieliväittämiin kyllä kuuluu, ettei olisi havaintoa ilman tulkintaa. Takana on tietysti väite, että luonnontiedekin olisi yksi filosofian muoto tai tarvitsisi oikeutuksekseen "tieteenfilosofian", josta luonnontiede olisi joutunut valitsemaan yhden kannan.
Luonnontieteellinen kanta on päinvastainen. Jos tehdään suora havainto, mitään tulkintaa ei ole. Jos tehdään epäsuora havainto ja tunnetaan havaintoon kuuluva kausaaliketju, nytkään ei ole mitään tulkintaa.
Tulkinta tulee VASTA siinä vaiheessa, kun laaditaan matemaattinen hypoteesi, joka on havaintojen mukainen. Jos se on paras ja yksinkertaisin hypoteesi, se korottuu teoriaksi.
Luonnontiede on kyllä historiallisesti syntynyt filosofiasta, mutta se on löytänyt tutkimusmenetelmän, joka on AINOA MAHDOLLINEN. Siksi se on TÄYDELLEEN eronnut filosofiasta, eikä tarvitse tuekseen mitään "tieteenfilosofiaa".No kerro yksi suora havainto.
- suora koe
pkeckman kirjoitti:
No kerro yksi suora havainto.
Lyö pääsi seinään. Miltä se tuntuu? Tunnetko kipua? Tämä olisi yksi suora havainto, empiirinen kokemus.
Jos yksi kerta ei riitä niin toista sitä niin kauan, että alkaa tuntumaan.
Kivun tunteminen ko. tapauksessa on yksi suora havainto.
Minä olen koennut tämän kokemuksen työtapaturmassa. Kyllä se kipu ja sen jälkeen tehty päänahan ompelu poliklinikalla TODISTI sen, että olen reaalisesti olemassa. suora koe kirjoitti:
Lyö pääsi seinään. Miltä se tuntuu? Tunnetko kipua? Tämä olisi yksi suora havainto, empiirinen kokemus.
Jos yksi kerta ei riitä niin toista sitä niin kauan, että alkaa tuntumaan.
Kivun tunteminen ko. tapauksessa on yksi suora havainto.
Minä olen koennut tämän kokemuksen työtapaturmassa. Kyllä se kipu ja sen jälkeen tehty päänahan ompelu poliklinikalla TODISTI sen, että olen reaalisesti olemassa.Kuinkas sattuikaan! Minä satuin juuri viime yönä näkemään unta siitä, että olisin lyönnyt päätäni seinään. Kuvittelin sen todistavan seinän olemassaolon ja sen, että olen olemassa, koska sattui niin perhanasti, mutta sitten onneksi heräsin pahasta unestani.
- al jabr
pkeckman kirjoitti:
Kuinkas sattuikaan! Minä satuin juuri viime yönä näkemään unta siitä, että olisin lyönnyt päätäni seinään. Kuvittelin sen todistavan seinän olemassaolon ja sen, että olen olemassa, koska sattui niin perhanasti, mutta sitten onneksi heräsin pahasta unestani.
"suora koe" esitti jo esimerkin. Havainnosta voidaan sitten tehdä erilaisia johtopäätöksiä, jotka eivät millään tavalla ole sidoksissa itse havaintohetkeen.
- Trivialicum
suora koe kirjoitti:
Lyö pääsi seinään. Miltä se tuntuu? Tunnetko kipua? Tämä olisi yksi suora havainto, empiirinen kokemus.
Jos yksi kerta ei riitä niin toista sitä niin kauan, että alkaa tuntumaan.
Kivun tunteminen ko. tapauksessa on yksi suora havainto.
Minä olen koennut tämän kokemuksen työtapaturmassa. Kyllä se kipu ja sen jälkeen tehty päänahan ompelu poliklinikalla TODISTI sen, että olen reaalisesti olemassa.Pään lyöminen seinään ei ole empiirinen havainto. Se on ns. välitön kokemus, jota ei voi eikä edes tarvitse tulkita. Sattuu vaan niin p.erhanasti.
Empiirinen havainto on jonkin itsemme ulkoisessa todellisuudessa olevan ilmiön havainnonnista syntyvä ilmentymä. Omena putoaa puusta, jota tapahtumaa voidaan mitata (esim. kappaleen kiihtyvyyttä maanpinnan suhteen). Tarvitaan tulkintaa (joskin tässä esimerkissä triviaalia).
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Häiriköinti
Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as443018Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna232894- 462747
- 562598
Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.582498Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)482480On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle532251Pohdinttavaksi
No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä782158- 692058
- 452052