Tämä asia on minulle hyvin tärkeä, toivon, että saan teiltä ihmiset asiallisia vastauksia...
Eli, koiranpentumme 6kk sekarotuinen saksanpaimenkoira on älyttömän villi ja välillä vähän arvaamaton... Se ei ole aggressiivinen, innostuu usein vain liikaa eikä pysty kontrolloimaan itseään innostuessaan. Saattaa ottaa hampailla kiinni, ei kovaa, mutta kuitenkin... Ei pysy hetkeäkään rauhassa ja on kiinnostunut KAIKESTA, mikä onkin pennulle ihan normaalia. Mutta todella villi tapaus tämä on, niin sanoi kasvattaja, eläinlääkäri ja kaikki jotka nyt pentumme on nähnyt. Näiden kanssa ei tähän päivään asti ole ollut ongelmia, mutta ajattelin vain, että jos perheeseemme tulee lisäystä, eli syntyisi vauva... Miten koiramme häneen suhtautuisi... entä jos vaikka innostuessaan "vahingossa" näykkäsee vauvaa? Tai jotain muuta tapahtuu. Nyt, tällä hetkellä haukkumme pelkää lapsia, ei hauku/murise heille, mutta kiertää kaukaa... Millaisia kokemuksia teillä on? Miten koiranne on suhtautunut vauvaan?
Tiedän, että koiramme on vasta pentu ja rauhoittuu iän myötä, mutta kuitenkin, nämä asiat mietityttävät minua... Kiitos teille vastanneille!!
Eli, koiranpentumme 6kk sekarotuinen saksanpaimenkoira on älyttömän villi ja välillä vähän arvaamaton... Se ei ole aggressiivinen, innostuu usein vain liikaa eikä pysty kontrolloimaan itseään innostuessaan. Saattaa ottaa hampailla kiinni, ei kovaa, mutta kuitenkin... Ei pysy hetkeäkään rauhassa ja on kiinnostunut KAIKESTA, mikä onkin pennulle ihan normaalia. Mutta todella villi tapaus tämä on, niin sanoi kasvattaja, eläinlääkäri ja kaikki jotka nyt pentumme on nähnyt. Näiden kanssa ei tähän päivään asti ole ollut ongelmia, mutta ajattelin vain, että jos perheeseemme tulee lisäystä, eli syntyisi vauva... Miten koiramme häneen suhtautuisi... entä jos vaikka innostuessaan "vahingossa" näykkäsee vauvaa? Tai jotain muuta tapahtuu. Nyt, tällä hetkellä haukkumme pelkää lapsia, ei hauku/murise heille, mutta kiertää kaukaa... Millaisia kokemuksia teillä on? Miten koiranne on suhtautunut vauvaan?
Tiedän, että koiramme on vasta pentu ja rauhoittuu iän myötä, mutta kuitenkin, nämä asiat mietityttävät minua... Kiitos teille vastanneille!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos nyt vasta mietitte perheenlisäystä, niin vauvan syntymän aikoihin koira on jo aikuinen, ja jos se on saanut vähääkään tapa- kasvatusta ,niin en usko että sen ihmeempiä ongelmia syntyy,luulisin.
ihan hyvin, aikuinen koira on eri asia kun pentu. Saattaahan olla että hankaluuksia tulee kun vauva alkaa liikkua ( ryömiä ja kävellä) niin dogi ei välttämättä ole kovin ilonen, mut voi tottuakin. Meillä kävi just näin, ärisi ja murisi jolloin jouduttiin viemään koira mummille hoitoon. Vauva kasvoi ja niistä tuli hyvät kaverit ja lapsi sai olla rauhassa koiralta ja toisinpäin. Yksilöllistä, sanoisin. On joitain rotuja jotka mainitaan erityisesti perhekoirina ja sitten taas niitä jotka ei sovi lapsellisille ollenkaan.
on "vauva" ja kaksi koiraa. No lapsella on nyt ikää reilut 10kk, missään vaiheessa ei ole ollut mitään ongelmia vaikka koiratkin ovat aika nuoria ja varsinkin uros on todellinen energiapakkaus.
Ekana tulee mieleen, että koittakaa ihmeessä saada se näykkiminen pois, älkää hyväksykö sitä missään tilanteessa. Samoin on hyvä opettaa koiralle, että milloin on tosi kyseessä ja kaikki se ylimääräinen "häsläys" on todellakin lopetettava.
Meillä uros on aina ollut tekemisissä lasten kanssa, eikä sillä ole ollut mitään ongelmia siinä, mutta narttu on huomattavasti varautuneempi eikä selkeestikään pidä esim. riehuvista lapsista. Kuitenkin meillä narttu on se, joka on alusta asti ollut täysillä mukana lapsenhoidossa ja poika on meidän neidille kaikki kaikessa. Missään vaiheessa ei olla kielletty koiria sen kummemmin olemasta lapsen lähellä ym, ja kaikki on mennyt oikein hyvin. Lapsesta ei ole tehty "kiellettyä" asiaa, jota sitten pitäisi salaa mennä katsomaan ym.
No nykyisin tuntuu välillä, että on lapselta mennyt jutut sekaisin, kun se eilen aamullakin vastasi tuolle urokselle vinkumalla samoin kuin koira... Samoin uroksesta on tullut lähes "kiipeilyteline" tuolle nuorelle miehelle ja saattavat viettää yhdessä pitkiäkin aikoja lattialla, kun poika kiipeilee ja pitää koiraa hyvänä:)
Nyt on viime hetket aikaa näyttää sählärille, että pomoja on kuunneltava, niin se joutuisi koiralaumassakin tekemään.
Tiukka ote koulutukseen, eikä mitään piipertämistä tai huutamista. Pitää olla pomo ja johdonmukainen.
Hei!
Mulla on koira Vikke, joka kyllä on aika rauhallinen, mutta meillä on myös 3kk. vanha Amanda.
Koira tottuu parhaiten uuteen parheen jäseneen kun annat sen haistella sitä, mutta jos koira on todella villi, voit antaa sen haistella pitämällä pannasta kiinni ja että koira on vähän (15-25 cm) matkan päässä siitä. Meidän koiramme oli 1v. vanha kun vauva tuli. Äiti ei ole antanut sen haistella sitä, mutta se on hyvin rauhallinen ja lapsiystävällinen. Et jotenki tuohon tapaan... Voit myös soittaa Suomen Kennelliitolle josta saat aika varman vastauksen.
PS: En tiedä hirveästi koirista mutta tuon oon jostain sattunu kuulemaan. Mutta jois koirasi VIHAA lapsia, ei minusta ole hyvä päästää sitä avuttoman vauvan luo, ilman että se on kii!!
~Zipeh~