Käväiskää Mittava-kodin, Kastellin, Herralan kotisivuilla ja katsokaa löytyykö erkkerien detaljeja, kuinka erkkerin nurkka on tehty.
Huomaatte etteivä kovin paljoa mainosta.
Mittava-kotikin mainitsi vain että erkkerit tehdään hyvin.Mutta eivät olleet laittaneet kuvaa.Vaikka muut detaljit olivat.
Nurkka kyseisissä tapauksissa umpipuuta. Eli todellinen lämpövuotokohta.
Huomaatte etteivä kovin paljoa mainosta.
Mittava-kotikin mainitsi vain että erkkerit tehdään hyvin.Mutta eivät olleet laittaneet kuvaa.Vaikka muut detaljit olivat.
Nurkka kyseisissä tapauksissa umpipuuta. Eli todellinen lämpövuotokohta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
..puuhan on parempaa kuin eristysvillat tms. Ei varmasti vuoda ja eristää hyvin.
..hyvä ole. Ihan tasan tarkkaan umpipuulla on hyvinkin paljon huonommat U-arvot (lämmöneristävyys), kuin villoilla. Katoppakö mitä tiheämpää on aine, sitä paremmin se johtaa lämpöä.
Laitahan arvoja vertailtavaksi...
Jos tehdään seinä kokopuusta ja samanpaksuinen seinä villasta niin väittäisin että kokopuuseinien takana tarkenee ihan hyvin. Tuotahan kutsuttaan hirsitaloksi...
Nyt vain halutaan rakentaa halvemmalla ja kokopuisen seinän tekeminen on kallista => laitetaan villoja.
Takaisin aiheeseen, erkkerin nurkat puusta on mielestäni hyvä ratkaisu koska se on tiivis kun ne villat ei oo tekemässä rakoja ja kokopuu on hyvä eriste ;-)
175 mm mineraalivillan u-arvo 0,25
175 mm kokopuu u-arvo 1,5
mutta paskaa jauhat silti. Tai sitten itseäni on kustu silmään, kun näihin asioihin on opiskellessa perehdytty. Mutta Penahan tuossa alla jo ehti laittaa noita u-arvoja sinulle, niistä voit päätellä, kuinka paljon huonompaa eristemateriaalia puu on. Johan tämän näkee talvipakkasilla monasti siitä, kuinka ulkovuorauksen huurtuessa voi tietyissä tapauksissa nähdä runkokoolauksen tässä huurussa sulina viiruina. Eli siitä kohden siis vuotaa lämpöä enemmän ulos.
Eikä se puurakenne ole yhtään sen tiiviimpi, mitä villakaan. Saumoja tulee myös puurakenteeseen, ellet sitten koverra taloasi pahkasta. Villojen saumakohdat yleensä limitetään rakenteessa siten, ettei tule tällaisia yhtenäisiä rakoja lämmölle karkutieksi.
Mitä tiheämpi materiaali, sen paremmin johtaa lämpöä, eli sitä huonompi eriste.
nämähän on käyty jo fysiikan tunnilla yläasteella.
Yläpohjasta sen huomaa, puhallusvilla asennetaan hyvin ilmavasti, ja siksi se on hyvä eriste, juuri ilmavuuden vuoksi.
myös villapaita on lämpimämpi päällä, kuin puupalttoo. Vaikkei olekaan niin tiheää ainetta.
Yhden ulkonurkan 175 mm täyspuisena kuluttavan sähkölämmitystalossa n. 1-2€ verran vuodessa enemmän energiaa kuin eristetyn.
Eli aika pieni merkitys kokonaisuudessa.
jos nurkkia on talossa 12 ja vuodessa yksi nurkka kuluttaa energiaa 2 egeä, niin hinta on 24 egeä ja 20 vuodessa oletettu energian hinnan nousu ainakin tuplaantuu, niin ylimääräinen kulutus olisi 480 egeä. Mutta tuo 2 egeä olikin vain arvio, eikö totta, entä jos se todellisuudessa onkin 10 egeä? Nurkista menee harakoille 20 v:ssa 2400 egeä.
jos energian hinnat tuplaantuu, nurkista menee harakoille 960 egeä, ja jos 10 egeä/nurkka/vuosi, niin harakoille 4800 egeä.
erkkerin nurkkia ei varmaan talossa ihan 12 kappaletta ole.
Kyllä nuo pakettivalmistajat ne muut nurkat ihan hyvin eristävät.
Mutta arvio perustui laskelmaan, olkoon se nyt kuitenkin vaan arvio, koska todellisia rakenteita ei tiedetä.
Laskelma on helppo itsekin tarkistaa.
Tarvitaan vain rakenteen keskimääräinen poikkileikkauksen pinta-ala, edelläkin ilmoitettujen U-arvojen erotus, lämmityskauden astepäiväluku vuodessa ja energian hinta.
Kerrotaan toisillaan ja muutetaan ymmärrettäviksi yksiköiksi.
Sain 1,5 €/nurkka.
rkkerissä 4 nurkkaa, talon muut nurkat 4 nurkkaa, ja esim, pääsisäänkäynnin lämmin kuisti 4 nurkkaa. Yht 12 nurkkaa.
Niitä ei tarvitse, eikä koskaan edes tehdä täyspuisina.
Eikä välttämättä myös sitä erkkerin sisänurkkaa, sekin on helppo toteuttaa fiksummin.
Heillä on erkkerin nurkat umpipuuta. Tosi kylmä nurkka.
ettei voi muutamaa euroa maksaa lämpövuodosta, niin miksi sitten taloonne pitäisi saada paljon aikaa ja rahaa vaativa erkkeri???