Koiranäyttelyt

Kuules koira ei ajattele vaan sille tärkeintä tehdä isäntä iloiseksi ja saada kulkea sen mukana ei muuta. Koira on onnellinen jos vaistoaa isännänkin olevan. Eikä kaikille näyttelyt ole pelkkiä näyttelyssä juoksuja vaan siellä tavataan toisia koiraihmisiä ja tuttuja. Its ekäytin kerran ja riitti Eri lappalaiselle nyt se on vain vaelluskaveri.

Hyvä aloittaja! Mitä se on sinulta pois, jos joku tykkää ajeluttaa koiriaan ympäri pitäjiä joka viikonloppu? Jos sinä itse tykkään käydä niissä mielelläsi, niin miksi muut eivät saa tykätä käydä, vaikka koiralla olisi useampia serttejä? Pitäisikö harrastus lopettaa siihen, kun koira saa sen 2 serttiä, ettei nyt vaan pahoita kenenkään mieltä... Jos koira tykkää esiintyä ja omistaja tykkää näyttelyissä käydä, niin kai jokainen saa niissä laukata niin paljon kuin tykkää?

Vai että valiokoiria ja sitten ollaan täällä nimimerkillä itkemässä, kun joku koira vie kaikki sertit. Höpö höpö! :D

Niin no moni koira voi olla näyttelyssä ihan jostain muusta syystä kuin niitä sertejä metsästämässä (esim. joulukuussa on messarissa titteleitä jaossa ja KV-näyttelyssä nuorten luokan koira voi ottaa jo cacibinkin vastaan) ja valitettavasti kaikkia ei nyt vaan kiinnosta esim. joku kaverikoiratoiminta. ;)

Nostaisi rodun arvoa? Minusta mitä vaikeampaa valioituminen on, niin sitä parempi. Kyllä se olisi päinvastoin, jos kaikista näyttelyssä kulkevista tulisi helposti valioita, koko muotovalion arvo menettäisi merkityksensä.

Näyttelyissä monesti kuljetaan ihan vain harrastuksen vuoksi, siellä tapaa mukavia saman henkisiä ihmisiä ja nähdään monenlaisia koiria.
Jos se alkaa olemaan nyt sitä, että siellä hampaat irvessä ollaan niitä sertejä koirille hakemassa ja kiukutellaan nimimerkin takana jollain palstalla, kun joku koira sen taas sai, niin ehkäpä tällaisen kateellisen itkupillin olisi syytä pysyä kotona.
15 kuukautta on lyhyt aika (iästä 9kk-24kk), minä aikana koira ehtii niitä sertejä saamaan ylimääräisiä, sitten tulee se 2-vuotta täyteen.
Jos koira saa jo 9kk iässä ne kaksi, niin minä en ainakaan minkään itkupillin takia jäisi kotia odottelemaan sitä 2-vuoden ikää. Tällaiset kateelliset ruikuttajat valitettavasti pilaavat mukavan harrastuksen, ei todellakaan ne ihmiset/koirat, jotka siellä pärjäävät.

Ei yksi koira mitenkään ehätä joka näyttelyyn näytille. Monena viikonloppuna on monta näyttelyä samaan aikaan ja jos jonkun koiran menestystä ei pysty kadehtimatta seuraamaan, niin voihan sitä aina ajella johonkin muualle (tai pysyä kotona). Suomi on sen kokoinen maa, että kai se sellainenkin näyttely löytyy, missä ei ole näitä sertinkerääjiä paikalla. Siellä voi sitten hampaat irvessä taistella siitä jaossa olevasta, tosin.. tuomari se on, joka päättää, kenelle se menee vai meneekö ollenkaan (sitä kun ei välttämättä aina saa kukaan).

No johan on mallissaan :D että ei saisi sertejä keräillä?, voihan se tietysti kirpaista kun se oma ei niitä saa, mutta suotakoon se sille koiralle joka niitä saa

No semmosta se nyt vään näiden porokoirien kanssa on ollut, anteeksi tyly aloitukseni, toki reilusti kaikkia onnitellaan.

Mistä aloittaja tietää mistä mikäkin koira nauttii? Jos kehässä on hauskaa ja siellä saa aina iloisen mielen, kuten ne menestyvät koirat tuppaa oikein sädehtimään niin miksi koira ei tuollaisesta nauttisi? Väittääkö aloittaja tosissaan että huippukoirat ovat siellä kehässä ihan maansamyyneitä reppanoita ja onnettomia? Me ollaan käyty ilmeisesti eri näyttelyissä sitten. Ja muutenkin tuo vetoominen "ei ne siitä nauti" on jotenkin sellaista tossukkameininkiä. Minun koirani ei nauti kynsienleikkuusta, elämä nyt ei ole aina sitä mitä sattuu haluamaan. Toki jos koira SELKEÄSTI (ei minään kateellisten sivustakatsojien mutuilulla) ei sovellu näyttelyyn, niin silloin sitä ei sinne viedä, kuten jos tuollaiset tapahtumat tuottaa kohtuutonta stressiä. Tästä syystä olen jättänyt yhden koiristani kotikoiraksi, koska ahdistui selkeästi vieraiden koskettelusta (ei se siitä edelleenkään nauti, eläinlääkärissäkään - ei me silti jätetä lekurireissuja väliin!). Sensijaan minun nuorin koirani on oppinut että näyttelyissä on hauskaa ja se esiintyy todella hyvin edukseen. Osasyy näyttelyissä käymiseen on tottakai kilpailu, niin miksi ihmeessä jäisin kotiin jonkun käpylehmän vuoksi, kun olen onnistunut saamaan hyvän koiran? (Minulta löytyy myös niitä jotka eivät menesty, joten niiden kanssa touhutaan muuta. ) Voit itse mennä harrastamaan sen koirasi kanssa tokoa tai agilityä, jos se ei näyttelyissä pärjää. Tällä en tarkoita väheksyä muita lajeja, vaan jokaisella koiralla on se oma juttu, eikä se aina ole edes kilpailu - se voi olla vaikka mitä parhain vaelluskaveri!

Miksi jotkut ihniset eivät voi keksiä muuta kuin valittaa. Mitä se sinua liikuttaa mitä muut tekee. Miten sinä voit tietää mistä minun koirat tykkäävät. Oletko edes nähnyt niitä?