Oon ihastunu... vai voisko sanoa peräti rakastunu yhteen jätkään, mutta en tiiä mitä se ajattelee musta. Aina välillä se vilkuilee mua, ja hymyilee, ja hymyilen takas. Nojaa, saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta onko kelläkään pitäny paikkaansa sanonta: rakkaudesta se hevonenki potkii..?
Kyllä se jutteleeki, usein tosin sillon, ku se pääsee hmm.. kiusoittelee mua jostain... melkein aina vastaan samalla mitalla takas, mut joskus sanat juuttuu kurkuun kun katon sen silmiä. Kyllä se tavallisestikin juttelee, mutta en oikeen ymmärrä, ajaako se mitään takaa vai ei..
En oikeen ymmärrä näitä tunteita...
Oon niin ujo, etten uskalla sanoa mitää, enkä oo mikään kympin tyttö, joten se tuntuu ehkä vähän enemmänki ku uhkarohkeelta...
Mitä mieltä te muut ootte...?
Kyllä se jutteleeki, usein tosin sillon, ku se pääsee hmm.. kiusoittelee mua jostain... melkein aina vastaan samalla mitalla takas, mut joskus sanat juuttuu kurkuun kun katon sen silmiä. Kyllä se tavallisestikin juttelee, mutta en oikeen ymmärrä, ajaako se mitään takaa vai ei..
En oikeen ymmärrä näitä tunteita...
Oon niin ujo, etten uskalla sanoa mitää, enkä oo mikään kympin tyttö, joten se tuntuu ehkä vähän enemmänki ku uhkarohkeelta...
Mitä mieltä te muut ootte...?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mene jos haluat. Käy kimpuun. Kylhän ihminen jännittää tilanteessa jos toisessakin, mut kannattaa tehä asialle jotain. Kunhan et ylilyö, eli älä heti kysele sormusta, tai mene petiin. Rauhassa hyvä tulee.
Ole uhkarohkea järjen rajoissa. Kysy hänt vaik treffeille! Go for it!
Voisin sanoo ett sä oot ku mä; en oo mikään kympin tyttö ja...pitää se kai sitt myöntää ett oon hieman ujo :( Ja mä oon kans rakastunu yhteen jätkään jota eka inhosin mutt ajatukset muuttu puoles vuodes kummasti :) Tämä jätkä o kans sen verran ujo ett se ei ees puhu, hymyilee ja katsoo...ja vilkuilee kuten sullakin. Sull menee kyll paremmin ku pystyt hymyilee takas, mull se ei jotenki ole nii helppoo :( mutt mä yritän opetella hymyilee sille vaikka se vaan kattoski eikä hymyilis :)
Tsemppiä sulle, pystyt sentään puhumaan. Toisin ku mun kohall...
Mulla oli kans alus, et inhosin sitä... kesti vaan vähä kauemmi, ennenku tunteet muuttu... heh.. aika rajusti muuttuki.. ekaks suunnittelin, miten pystyisin kirjaimellisesti heittää kylmää vettä sen niskaa, ja seuraavaks suunnittelinki jo et miten voisin vilkuilla sitä salaa...
Tulipaha äske vähä väärä nimimerkki.. äskenenki oli siis mun kirjottama..=)
Lisää vastauksia..?
Ei muokaan minään rohkeuden perikuvana voi pitää... Oon ollu ihastunu moneen kundiin ja sitte tullu vaan vilkuiltua salaa. Joskus ku oon ruvennu rohkeemmaks ni on tullu takapakkia (ei aina mut usein)
Sitte tapasin mun nyk. poikaystävän, joka ei hääkään oo mikään hirmu rohkea ja koska siitä ei ollu alotteen tekijäks ni ei mun auttannu muu ku ottaa itteä niskasta kiinni... Ja nyt oon tosi tyytyväinen et uskalsin, koska muuten en ois tutustunut siihen ihanaan ihmiseen=)
Eli siis ota itseäs niskasta kiinni, mee juttelemaan ja kokeile mitä saat aikaan. Siinä voi käydä heikostikin, mutta sekin kuuluu valitettavasti elämään... Joka tapauksessa tsemppiä sulle;)
En pysty kokoomaan rohkeuttani (en ehkä pysty tai en halua, en tiedä) joten onko vaikka ensiksi sähköpostin tai tekstarin lähettäminen idiootimaista? Jos ensin pystyis sen tekemään, ja sitte myöhemmin juttelee..? Ja sais samalla vähän taustatietoo, miten se muhun suhtautuu?
Pojat, miten te suhtautuisitte asiaan?
Entä tytöt, onko kokemuksia?
Kiitti vastauksista, lisää ehkä kaivattas?
Jos noista kahesta (tekstari ja maili siis) pienempi paha ni koita tekstaria. E-mail luetaan paljon harvemmin, joten sul voi olla piinallista odotteluaikaa. Sitä paitsi ainakin mun mielestä tekstari on ns. läheisempi...=) Kuulostaa tyhmältä mut kumminki.