Kyselen mielipiteitä ja ajatuksia asiaani täällä teiltä. Minulla 9 vuotias sileäkarvainen noutaja. Vanhenemisen merkkejä normaalissa arjessa tuskin huomaa, mutta toki niitä on.
Tällainen yliaktiivinen, aina iloinen ja sosiaalinen ja energinen koira. Se on aina iloinen ja aina valmis kaikkee. Tyytyväinen kun pääsee juoksemaan ja leikkimään toisten koirien kanssa. Jos ei huolehdi päivittäin aktiivisesti monipuolisesta liikunnasta, niin turhautuu selvästi. Tai lähinnä apatisoituu, kuuroutuu ja alkaa harrastaa erilaisia sijaistoimintoja.
Ei näytä kipujaan koskaan lenkillä tai lenkille lähdössä. Rakastaa liikkumista! Mutta lenkkien jälkeen monesti ontuu, jos on ollut repiviä liikkeitä, vapaana metsässä juoksentelua tai toisten koirien kanssa leikkimistä. Estänkö koiraltani nyt kaiken tämän, ja tyydymme narunpäässä tasaiseen jolkotteluun jolloin se turhautuu ja kyllästyy vai annanko vaan painaa kivuista huolimatta mitä ei näytä kuitenkaan ja haen eläinlääkäriltä jotain kipulääkkeitä ontumisiin. Nivelrikkoa sillä ei ole, mutta ilmeisesti vanhat ja vähemmän elastiset jänteet ja lihakset revähtelee, nyrjähtelee ja palautuu hitaasti. Vaikkei enää olekaan niin ketterä ja varmajalkainen niin tykkää silti painaa metsässä vapaana.
Tällainen yliaktiivinen, aina iloinen ja sosiaalinen ja energinen koira. Se on aina iloinen ja aina valmis kaikkee. Tyytyväinen kun pääsee juoksemaan ja leikkimään toisten koirien kanssa. Jos ei huolehdi päivittäin aktiivisesti monipuolisesta liikunnasta, niin turhautuu selvästi. Tai lähinnä apatisoituu, kuuroutuu ja alkaa harrastaa erilaisia sijaistoimintoja.
Ei näytä kipujaan koskaan lenkillä tai lenkille lähdössä. Rakastaa liikkumista! Mutta lenkkien jälkeen monesti ontuu, jos on ollut repiviä liikkeitä, vapaana metsässä juoksentelua tai toisten koirien kanssa leikkimistä. Estänkö koiraltani nyt kaiken tämän, ja tyydymme narunpäässä tasaiseen jolkotteluun jolloin se turhautuu ja kyllästyy vai annanko vaan painaa kivuista huolimatta mitä ei näytä kuitenkaan ja haen eläinlääkäriltä jotain kipulääkkeitä ontumisiin. Nivelrikkoa sillä ei ole, mutta ilmeisesti vanhat ja vähemmän elastiset jänteet ja lihakset revähtelee, nyrjähtelee ja palautuu hitaasti. Vaikkei enää olekaan niin ketterä ja varmajalkainen niin tykkää silti painaa metsässä vapaana.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä lähde vielä kieltämään koiralta mitään. Etsi sen sijaan sellaisia lisäravinteita tai öljyjä, jotka edistävät koirasi hyvinvointia. Glukosamiinia, kalaöljyä, ruusunmarjajauhetta, magnesiumia. Mitä näitä nyt onkaan. Nutrolin ehkä? Ennen raskasta rasitusta voi kokeilla, millaisia muutoksia hyvä lämmittely ja venyttely saa aikaan. Netistä löytyy ohjeita maallikoillekin, mutta ammattilaisillekin voi soitella. Koiraa voi myös hieroa rasituksen jälkeen.
Liike on lääke. Koiran hyvinvointi vaatii ehkä hiukan enemmän kuin ennen, mutta vetreä vanhuus on sen arvoista!
voisit tuollaisen tilanteen jälkeen antaa disperiiniä ja nimenomaan disperiiniä. Sen toimivuus ja turvallisuus on ressuille todettu. Mutta kysy apteekista annostus omallesi. Se ei ole nimittäin järin iso.
ketoriini on parempi, mutta vielä parempi kysyä eläinlääkärin ohje. Tulee oikean sorin lääkett' ja oikea annostus oikeaan vaivaan.
Lisäravinteet, öljyt jne mukaan ruokintaan loppuelämäksi. Toiset sanovat olevan apua, toiset eivät näe hyötyvän. Vaativat kuitenkin pitempään käyttöä että tuloksia näkeekään, puoli vuotta vähintään. Eikä välttämättä siis lievitä kipua tietenkään, mutta tekee hyvää nivelille.
- Tarkista ruokavalio. Vanhusten ruoka pitää olla terveellisempää ja pelkät nappulat ei välttämättä riitä (koskaan). Rusto vahvistaa rustoa, öljy tekee terää jne. Joten kannattaa sitä tarkistaa. Ruokavalio on ehdottoman tärkeä osa lihasten palautumista ja samoin nivelten jne kuntoa.
- Aktiviteettia voi vanhalla koiralla hankkia myös älypeleistä yms. enemmänkin aivojen aktivoinnista kuin riehumisesta. Etsiminen, älypelit, aktiivipallo saattaisivat olla vaihtoehtoisia leikkitapoja.
- Vanhan koiran olisi hyvä nähdä vähän rauhallisempia kavereita, ja vaikkei liikkumista tarvitse rajoittaa vielä niinkään niin vähän katsoa missä ja miten. Olisiko sitä mahdollista tehdä?
- Koira ei näytä kipuja, koska sen vaisto käskee sen pellkäämään lauman hylkäämistä tai jopa hengen lähtöä: joten siinä vaiheessa kun koira näyttää kivun, siihen todennäköisesti sattuu jo ihan hemmetisti. Jos se siis ontuu, siihen on sattunut koko ajan, se vaan ei enää pysty peittämään sitä.
- Ontuminen kyllä viittaa enemmän nivelrikkoon tms.
Lisäksi palautuminen vaatisi enemmän, joten voisitte joka toinen päivä vaikka liikkua enemmän ja joka toinen päivä rauhallisemmin.
- Kannattaa hakea ensin ajoissa kipulääkkeet, ennen kuin kivut kroonistuu. Koska krooninen kipu menee hallitsemattomaksi helpommin, mene ennemmin ajoissa eläinlääkäriin, hae ohjeet ja lääkkeet, ja käy tarkastuksissa kuin liian myöhään.
9-10-vuotias alkaa olla sen ikäinen että olisi hyvä jo alkaa enemmänkin huomioida ikää.
- Koirahieronta auttaa useilla koirilla myös, sitä kannattaa miettiä, ja/tai koirafysioterapiaa.
- Vanha koira on syytä käyttää entistä säännöllisemmin tarkastuksisssa, ihan jo omankin huolen kannalta. Lisäksi mitä reippaampi koira ja korkeampi kipukynnys, sitä vaikeampaa on kipuja ja vaivoja havaita.
- Ei kannata kieltää kaikkea iloa vanhaltakaan: haluaisitko itse semmoista vanhuutta missä sinulta kielletään kaikki vaan muutaman jumin takia? Tai missä ei anneta lääkettä vaan kielletään ennemmin ystävien näkeminen? Kannattaa miettiä sitäkin siis, mitä itse toivoisit vanhuudelta. Loppujen lopuksi meidän toiveemme eivät niin kovin erilaisia ole: toivomme hyvää ruokaa, huolenpitoa, iloa ja ystäviä.
Kiitos vastauksista.
Nivelrikosta ei ole kysymys. Lämmittelyt on hoidettu ja koiralla kuntoa riittää. Juostaan paljon ja liikkeet on hyvät, mutta perus tienvarsi lönköttelu on tietenkin tosi tylsää touhua. Repivissä liikkeissä ja hypyissä alttius vammoille on huomattavasti kasvanut ja palautuminen tuon tyyppisen rasituksen jälkeen hidasta. Sopeutumista tietenkin itsellekin, kun ei enää voi ottaa joka lajiin koiraa mukaan samalla tavalla. Perus rauhallisia nuuskuttelu lenkkejä narun päässäkin voisi lisätä. Vauhti ei päätä huimaa, mutta nenää saa kuitenkin käyttää muttei pääsisi itse hyppimään ihan mistä tykkää ja millon tykkää ja miten tykkää.
Nuo ontumisetkin meneet ohi kun pitää rauhallisempia päiviä metsäjuoksujen ja koirapuistoilujen jälkeen. Eikä tosiaan näytä kipua, kun vasta kotona. Voisi jotain koirahierontaa kokeilla lihasjumeihin. Palautuminen tietenkin paljon hitaampaa kuin nuorena. Ruokavaliossa on kalaöljyä ja magnesiumia. Etsimis leikkejä ja muuta temppuilua harrastetaan myös välillä. Niissäkin täytynyt alkaa huomioimaan millaisia temppuje enää teettää ja mihin etsittäviä tavaroita piilottaa ja millaisella pohjalla hakua tekee.
Koiralla muuten hyvä ruokahalu, iloinen ja aktiivinen perusterve.
voin suositella ikääntyvälle ystävälle
http://www.sportriders.fi/koiratarvikkeet/NAF-lisäravinteet-koiralle/NAF-Superflex-Liquid