Akku systeemit ..

Joo mulla on pitkälti suunniteltu aurinkopaneeli järjestelmä sähkön tuottoon tai oikeesti kaksi vaihtoehtoa.
Jos haluaa nauttia vesillä olosta vaikka viikon reissuja, sen verran mukavuuden haluisena täytynee saada kylmä että muuhunkin virtaa.
Viimekesä näytti mitä on olla ruokien kanssa pitempää matkassa. Kaasua vierastan koska vähemmän kokemusta, kaasu paneeli yhdistelmä tai sähkö kokonaan aurinkopaneelilla, tässä kumpiko, vielä tutkittava.

Hei Merelle 2015.
Olin unohtanut yksi kaapeli ja sulake. UUsi versio löytyy samasta paikasta:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Sähköjärjestelmä.jpg

LonelyBird kirjoitti:

Hei Merelle 2015.
Olin unohtanut yksi kaapeli ja sulake. UUsi versio löytyy samasta paikasta:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Sähköjärjestelmä.jpg

Lue lisää

Vielä yksi asia.
Laturin sisältä (säätimestä) tulee yleensä keltainen kaapeli. Se on kytketty B :aan. Asennusvaiheessa se irrotetaan B :sta ja liitetään keltaiseen johtoon joka menee starttiakun plussaan. Jos näin ei ole tehty tulisi sinä sen tehdä.
Varmista että akkukaapelit on irti sen tehtäessä. Liitos on tehtävä puristusliitoksella mikäli et ole erittäin taitava juottaja, sillä muuten on riski että moottorin tärinä katkaisee liitosta.

LonelyBird kirjoitti:

Vielä yksi asia.
Laturin sisältä (säätimestä) tulee yleensä keltainen kaapeli. Se on kytketty B :aan. Asennusvaiheessa se irrotetaan B :sta ja liitetään keltaiseen johtoon joka menee starttiakun plussaan. Jos näin ei ole tehty tulisi sinä sen tehdä.
Varmista että akkukaapelit on irti sen tehtäessä. Liitos on tehtävä puristusliitoksella mikäli et ole erittäin taitava juottaja, sillä muuten on riski että moottorin tärinä katkaisee liitosta.

Lue lisää

Joissakin latureissa se on kytketty suoraan B .n säätimen sisäisesti joten ulostuloa ei ole lainkaan.
Mikä syy siinä on että se täytyisi vetää akun navalle ?

Miksi ? kirjoitti:

Joissakin latureissa se on kytketty suoraan B .n säätimen sisäisesti joten ulostuloa ei ole lainkaan.
Mikä syy siinä on että se täytyisi vetää akun navalle ?

Älä ihmeessä tee näin! Meinasin polttaa veneeni tällaista viritystä kokeillessani, kun tietäjät neuvoivat.

Keltaista kirjoitti:

Älä ihmeessä tee näin! Meinasin polttaa veneeni tällaista viritystä kokeillessani, kun tietäjät neuvoivat.

Mikä tässä nyt oikein hätänä? Kun se kone - puhun tässä VP moottorista - on perusversiona, eli käytössä on vain yksi akku on tämä keltainen johto siinä laturissa kiinni siten, että se pystyy sitä akun jännitettä haistelemaaan.

Kahden akun järjestelmässä (startti ja hupi) tarvitaan jokin systeemi, jolla nämä akut erotetaan. Minun esimerkissäni käytetään kaksoisdiodia. Nyt sieltä akusta ei tule jännitettä takaisin -kun on se diodi - joten se keltainen johto on vietävä sinne mistä sitä jännitettä löytyy.

Paras paikka tässä tapauksessa on hupi puolen pääkytkimen akkuun lähtevä terminaali. Nyt säädin saa tiedon akun tilasta ja osaa ladata sitä.
Starttiakulla on myös oma pääkytkimensä, mutta sinne ei tarvitse viedä mitään tunnistejohtoa, koska se pysyy automaattisesti täynnä siinä rinnalla.

Molemmat pääkytkimet on pidettävä aina päällä kun kone käy. Moottori ei edes käynnisty jos yrittää käynnistää siten, että hupi puolen pääkytkin ei ole päällä.

Edellä oleva systeemi koskee VP koneen kanssa käytettävää kaksoisdiodia, jos käytetään releitä on niillä omat ohjeensa, joita on syytä noudattaa.
Vaikka veneessä on ns. pienjännite ei niitä kannata mennä rakentamaan, jos ei tiedä mitä tekee - saattaa joutua savun hälvettyä kaivamaan syvältä taskua.

sahkoistettu kirjoitti:

Mikä tässä nyt oikein hätänä? Kun se kone - puhun tässä VP moottorista - on perusversiona, eli käytössä on vain yksi akku on tämä keltainen johto siinä laturissa kiinni siten, että se pystyy sitä akun jännitettä haistelemaaan.

Kahden akun järjestelmässä (startti ja hupi) tarvitaan jokin systeemi, jolla nämä akut erotetaan. Minun esimerkissäni käytetään kaksoisdiodia. Nyt sieltä akusta ei tule jännitettä takaisin -kun on se diodi - joten se keltainen johto on vietävä sinne mistä sitä jännitettä löytyy.

Paras paikka tässä tapauksessa on hupi puolen pääkytkimen akkuun lähtevä terminaali. Nyt säädin saa tiedon akun tilasta ja osaa ladata sitä.
Starttiakulla on myös oma pääkytkimensä, mutta sinne ei tarvitse viedä mitään tunnistejohtoa, koska se pysyy automaattisesti täynnä siinä rinnalla.

Molemmat pääkytkimet on pidettävä aina päällä kun kone käy. Moottori ei edes käynnisty jos yrittää käynnistää siten, että hupi puolen pääkytkin ei ole päällä.

Edellä oleva systeemi koskee VP koneen kanssa käytettävää kaksoisdiodia, jos käytetään releitä on niillä omat ohjeensa, joita on syytä noudattaa.
Vaikka veneessä on ns. pienjännite ei niitä kannata mennä rakentamaan, jos ei tiedä mitä tekee - saattaa joutua savun hälvettyä kaivamaan syvältä taskua.

Lue lisää

Olisit lukenut ketjua tai opetellut asioita.
Se keltainen johto antaa vain latausjännitteen säätäjälle, mitään akun tilaa se ei tunnista ei tiedä eikä mittaa, oli akkujen kytkentä mikä tahansa.
Siis koita nyt ymmärtää, sen tehtävä on ainoastaan rajata latausjännite, siinä kaikki, se ei välitä vähääkään onko kuormana akkuja tai muuta kuormaa.

Lisäsin vielä mahdolliset Blue Sea:n optiot kytkentäkaavaan:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Sähköjärjestelmä_Optiolla.jpg

Valeon latureissa on yleenssä ollut W-napa. Volvo Pentan oma kieroslukumittari kytketään tähän kohtaan.
Onko sinulla jo olemassa oleva kieroslukumittari? Jos on minkä merkkinen?
Tällä VP:n kytkentäkaavio:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/VP MD31 kytkentä.pdf
Jollei W-napa (tai AC-napa) ole voi sen helposti luoda. Katso kuva:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Laturin kaava.jpg

LonelyBird kirjoitti:

Valeon latureissa on yleenssä ollut W-napa. Volvo Pentan oma kieroslukumittari kytketään tähän kohtaan.
Onko sinulla jo olemassa oleva kieroslukumittari? Jos on minkä merkkinen?
Tällä VP:n kytkentäkaavio:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/VP MD31 kytkentä.pdf
Jollei W-napa (tai AC-napa) ole voi sen helposti luoda. Katso kuva:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Laturin kaava.jpg

Lue lisää

Nyt ei olle kysymys Volvosta vaan Peugeot dieselistä jossa on Valeon laturi, ja olen kyllä etsinyt pariinkin kertaan mutta en ainakaan ulkopuolisella tarkastuksilla ole löytänyt tuota W ? vai lieneekö ranskalaisilla joku oma merkintä? moottori on ja laturi ehkä myös vm.1991 ja laturia en ole vielä irroittanut enkä purkanut osiksi.

Kierroslukumittari on jo hankittuna ja merkkiä Biltema en tiedä tarkempaa
merkkiä, mutta piti olla kytkettävissä varmaan tähän W-napaan ja sitten kalibroitava näyttämään oikeaa moottorin kierroslukua, niin olisipa mukava seurata miten moottori pyörii........

VähänSähköalaaTunte kirjoitti:

Nyt ei olle kysymys Volvosta vaan Peugeot dieselistä jossa on Valeon laturi, ja olen kyllä etsinyt pariinkin kertaan mutta en ainakaan ulkopuolisella tarkastuksilla ole löytänyt tuota W ? vai lieneekö ranskalaisilla joku oma merkintä? moottori on ja laturi ehkä myös vm.1991 ja laturia en ole vielä irroittanut enkä purkanut osiksi.

Kierroslukumittari on jo hankittuna ja merkkiä Biltema en tiedä tarkempaa
merkkiä, mutta piti olla kytkettävissä varmaan tähän W-napaan ja sitten kalibroitava näyttämään oikeaa moottorin kierroslukua, niin olisipa mukava seurata miten moottori pyörii........

Lue lisää

Alkaa taas vaikuttaa näiltä vastaan itse omiin kysymyksiini ketjuilta...

VähänSähköalaaTunte kirjoitti:

Nyt ei olle kysymys Volvosta vaan Peugeot dieselistä jossa on Valeon laturi, ja olen kyllä etsinyt pariinkin kertaan mutta en ainakaan ulkopuolisella tarkastuksilla ole löytänyt tuota W ? vai lieneekö ranskalaisilla joku oma merkintä? moottori on ja laturi ehkä myös vm.1991 ja laturia en ole vielä irroittanut enkä purkanut osiksi.

Kierroslukumittari on jo hankittuna ja merkkiä Biltema en tiedä tarkempaa
merkkiä, mutta piti olla kytkettävissä varmaan tähän W-napaan ja sitten kalibroitava näyttämään oikeaa moottorin kierroslukua, niin olisipa mukava seurata miten moottori pyörii........

Lue lisää

Hei VähänSähköalaaTunte,
Vähän juottamalla voit luoda se W. Linkissä oli jotain häikkää mutta toimii nyt:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Laturin kaava.jpg

Tässä asiassa ei voi eikä kannata lähteä säveltämään. Kuten tuolla edellä jo sanottiin se keltainen johto pitää viedä sinne käyttöakun plussaan. Paras paikka on käyttöakun päävirtakytkimen plusnapa.

Vaihtovirtalaturin yhteydessä oleva säädin tarvitsee sen keltaisen johdon tuoman tiedon akun jännitteestä. Minä puhun nyt tässä Volvo Penta kaksoisdiodilla varustetusta järjestelmästä.

LonelyBirdillä on siellä hyvät ohjeet ei kannata keksiä pyörää uudelleen.

2+2 kirjoitti:

Tässä asiassa ei voi eikä kannata lähteä säveltämään. Kuten tuolla edellä jo sanottiin se keltainen johto pitää viedä sinne käyttöakun plussaan. Paras paikka on käyttöakun päävirtakytkimen plusnapa.

Vaihtovirtalaturin yhteydessä oleva säädin tarvitsee sen keltaisen johdon tuoman tiedon akun jännitteestä. Minä puhun nyt tässä Volvo Penta kaksoisdiodilla varustetusta järjestelmästä.

LonelyBirdillä on siellä hyvät ohjeet ei kannata keksiä pyörää uudelleen.

Lue lisää

Se jännitteen tunnistin on joissain latureissa erikseen ulostulolla kytkettävissä moottorin tietokoneohjaukseen, jolla voidaan säätää latausjännitettä tarvittaessa käynnin aikana.
säätäjälle on tultava latausjännite ei akun jännite ja vaikka se johto olisi akun kengässä tai missä tahansa virtakaapelin yhteydessä se antaa latausjännitteen, ei akun jännitettä.
Yksinkertaisimmillaan vaihtovirtalaturiin tulee vain 2 johtoa, herätysvirta ja B , variaatioita on sitten erilaisia mutta antakaa sen säätimen tunnistinjohdon vain suosiolla olla siinä B .ssa, ei ole mitään mieltä siirtää kontaktia samaan johtoon muutama kymmenen senttiä kauemmas, ainoa ero on se että lisäjohtimen vastus saattaa jostain syystä kasvaa ja latausjännite nousee liian suureksi.

Hei Mikä idea?,
Kuten jo kirjoitin: "Se keltainen johto kertoo säätimelle akun navan jännite. Se on suht korkeaohminen piiri ja kannattaa vetää nimeenomaan sinne jotta kaikki jännitehäviöt huomioidaan.
Erityisen tärkeää se on mikäli hupi- ja starttiakut erotetaan toisistaan diodeilla. Näin ei ole tässä järjestelmässä kun käytetään Blue Sea:n ACR."
Korkeaohminen piiri tarkoittaa käytännössä että keltaisen johdon kautta ei kulje juuri mitään virtaa, eli ei synny jännitehäviöitä. Ts. kaapelin molemissa päissä vallitsee sama jänite. Tilanne on ihan toinen laturin B :sta akkunapaan (punainen kaapeli). Siellä kulkee suurta virtaa ja jännitehäviöt ovat merkittäviä. Lisäksi matkan varella saattaa olla dioodi tai honot kontaktit jne. Näiden seikkojen takia kannattaa vetää keltaista samaan akun -napaan joka ensisijaisesti ladataan (yleenssä starttiakku).

e.d.k kirjoitti:

Se jännitteen tunnistin on joissain latureissa erikseen ulostulolla kytkettävissä moottorin tietokoneohjaukseen, jolla voidaan säätää latausjännitettä tarvittaessa käynnin aikana.
säätäjälle on tultava latausjännite ei akun jännite ja vaikka se johto olisi akun kengässä tai missä tahansa virtakaapelin yhteydessä se antaa latausjännitteen, ei akun jännitettä.
Yksinkertaisimmillaan vaihtovirtalaturiin tulee vain 2 johtoa, herätysvirta ja B , variaatioita on sitten erilaisia mutta antakaa sen säätimen tunnistinjohdon vain suosiolla olla siinä B .ssa, ei ole mitään mieltä siirtää kontaktia samaan johtoon muutama kymmenen senttiä kauemmas, ainoa ero on se että lisäjohtimen vastus saattaa jostain syystä kasvaa ja latausjännite nousee liian suureksi.

Lue lisää

Voi hyvä e.d.k,
Ei laturin B ole millään tavalla parempi referenssipiste moottorin tietokoneohjaukselle kun akun plus-napa eikä se tietokone edes ota sitä sieltä vaan yleenssä akun plusnavasta!
On sitten eri asia että nimenomaan muuttamalla keltaisen johdon jänitettä voidaan säädellä laturin käyttäytymistä. Niin moni ulkoinen lataussäätö ja tietokoneohjaus on toteutettu.
"säätäjälle on tultava latausjännite ei akun jännite"
Kyllä säätimen ihannereferenssi on ladattavan akun plus-napa ja latausjännite on itse asiassa akkunavoista mitattu jännite!
"ei ole mitään mieltä siirtää kontaktia samaan johtoon muutama kymmenen senttiä kauemmas, ainoa ero on se että lisäjohtimen vastus saattaa jostain syystä kasvaa ja latausjännite nousee liian suureksi"
Voi itku, sigh!
Riski että korkeaohmisen piirin johdon vastus nousisi korkeaksi on mitätön.
Mutta se johto on vedettävä huolella sillä jos yhteys katkeaa nousee jännite liian suureksi.

LonelyBird kirjoitti:

Hei Mikä idea?,
Kuten jo kirjoitin: "Se keltainen johto kertoo säätimelle akun navan jännite. Se on suht korkeaohminen piiri ja kannattaa vetää nimeenomaan sinne jotta kaikki jännitehäviöt huomioidaan.
Erityisen tärkeää se on mikäli hupi- ja starttiakut erotetaan toisistaan diodeilla. Näin ei ole tässä järjestelmässä kun käytetään Blue Sea:n ACR."
Korkeaohminen piiri tarkoittaa käytännössä että keltaisen johdon kautta ei kulje juuri mitään virtaa, eli ei synny jännitehäviöitä. Ts. kaapelin molemissa päissä vallitsee sama jänite. Tilanne on ihan toinen laturin B :sta akkunapaan (punainen kaapeli). Siellä kulkee suurta virtaa ja jännitehäviöt ovat merkittäviä. Lisäksi matkan varella saattaa olla dioodi tai honot kontaktit jne. Näiden seikkojen takia kannattaa vetää keltaista samaan akun -napaan joka ensisijaisesti ladataan (yleenssä starttiakku).

Lue lisää

Tässä tapauksessa jos B , siis latausvirta vedetään metrin päähän akun navalle 16 mm^2 piuhalla, ja virtaa kulkee 50 A, jännite häviö on luokkaa 0,05 V, siis silloin kun piirin jännite-ero on niin suuri että virtaa kulkee noin paljon, kun virran määrä on pienempi,kuten normaalisti akkuja ladatessa et yleismittarilla pysty mittaamaan eroa jännitteessä, mittasitpa sen B navasta tai akun navasta, puhumattakaan jos latausvirta kulkee starttikaapelia pitkin, kuten esimerkissäsi.
Jos starttiakku erotetaan diodilla lataus piiristä, sen jännite jää diodin resistanssin johdosta jonkin verran pienemmäksi, mutta säätimen ohjausta ei missään tapauksessa saa ottaa diodin takana olevan akun navasta, se johtaa ylijännitteeseen muissa, eli tässäkään tapauksessa ei ole merkitystä kummasta päästä virtajohtoa jännitetieto säätimelle tulee.

Käsityksesi säätimen toiminnasta tai sen mahdollisesta säädöstä näyttää olevan hieman puutteellinen, tai sitten et ymmärtänyt sen jännitteen säädön ideaa, mutta kuten edellä joku mainitsi osassa latureista latausvirta on johdettu suoraan säätimelle säätimen sisäisesti eikä tunnistimen vetäminen akun navalle ole edes mahdollista .

Miksi siis ruveta tuhertamaan erillisiä lisäviritelmiä jos ainoa syy on että joku on joskus sanonut että niin täytyy, mitatkaa joskus ihan uteliaisuuttanne, kuinka paljon sitä jännitettä häviää virtajohdon matkalla akkuun ja että pelkkä jännitteen tunnistus ei voi kertoa mitään tietoa piirissä olevien akkujen tilasta, niin saa hieman pohjaa jatkojohtojen järkevyydelle.

Normaali järjen käyttö on sallittua sähkötöissäkin, jos johtimissa on liikaa jännitehäviöitä, johdot on väärin mitoitettu, ne vaihdetaan, mieluummin kuin ruvetaan virittelemään rinnakkaista johdinta säädintä varten.

e.d.k kirjoitti:

Tässä tapauksessa jos B , siis latausvirta vedetään metrin päähän akun navalle 16 mm^2 piuhalla, ja virtaa kulkee 50 A, jännite häviö on luokkaa 0,05 V, siis silloin kun piirin jännite-ero on niin suuri että virtaa kulkee noin paljon, kun virran määrä on pienempi,kuten normaalisti akkuja ladatessa et yleismittarilla pysty mittaamaan eroa jännitteessä, mittasitpa sen B navasta tai akun navasta, puhumattakaan jos latausvirta kulkee starttikaapelia pitkin, kuten esimerkissäsi.
Jos starttiakku erotetaan diodilla lataus piiristä, sen jännite jää diodin resistanssin johdosta jonkin verran pienemmäksi, mutta säätimen ohjausta ei missään tapauksessa saa ottaa diodin takana olevan akun navasta, se johtaa ylijännitteeseen muissa, eli tässäkään tapauksessa ei ole merkitystä kummasta päästä virtajohtoa jännitetieto säätimelle tulee.

Käsityksesi säätimen toiminnasta tai sen mahdollisesta säädöstä näyttää olevan hieman puutteellinen, tai sitten et ymmärtänyt sen jännitteen säädön ideaa, mutta kuten edellä joku mainitsi osassa latureista latausvirta on johdettu suoraan säätimelle säätimen sisäisesti eikä tunnistimen vetäminen akun navalle ole edes mahdollista .

Miksi siis ruveta tuhertamaan erillisiä lisäviritelmiä jos ainoa syy on että joku on joskus sanonut että niin täytyy, mitatkaa joskus ihan uteliaisuuttanne, kuinka paljon sitä jännitettä häviää virtajohdon matkalla akkuun ja että pelkkä jännitteen tunnistus ei voi kertoa mitään tietoa piirissä olevien akkujen tilasta, niin saa hieman pohjaa jatkojohtojen järkevyydelle.

Normaali järjen käyttö on sallittua sähkötöissäkin, jos johtimissa on liikaa jännitehäviöitä, johdot on väärin mitoitettu, ne vaihdetaan, mieluummin kuin ruvetaan virittelemään rinnakkaista johdinta säädintä varten.

Lue lisää

Hyvä e.d.k,

Sinun esittämä teoreettinen jännitehäviö on lähellä totuutta kun katsotaan taulukkoja mutta silloin liittimet, oksiidit jne ei ole huomioitu. Niistähän muodostuu harmaa alue.
Että diodin resistanssin merkitys olisi vähäinen en allekirjota. Ensinäkin kuseessä ei ole resistannssi vaan diodin yli on tyypillisesti 0.7 V jännitelasku!
Että säätimen ohjausta ei saa ottaa diodin takana olevasta navasta on pötypuhetta.
Miksi se johtaisi ylijännitteeseen muissa akuissa?
Käsitykseni säätimistä sinun ei kanata kritisoida, luulisin että se on paremmin paikaanssa pitävä kuin sinun käsitys koko sähköopista...
Latureissa jossa ei ole sensor-johtoa voi yleenssä sellainen luoda mutta meridieselien latureista se yleenssä löytyy.
Laadukaissa veneissä (Baltic, Swan, HR, Najad jne) on aina vedetty kyseinen johto!
Näin vaan tehdään e.d.k:n suosituksia huolimatta!

"jännitteen tunnistus ei voi kertoa mitään tietoa piirissä olevien akkujen tilasta"
Kuka on niin väittänytkään?!

http://www.allaboutcircuits.com/vol_3/chpt_3/1.html

Jopa menee selitykset säälittäviksi, miksi et mittaa jännitehäviöitä kuten e.d.k kehotti.
Diodin jännitehäviö ei ole mikään vakio 0.7V, käyrästöjä löytyy ja se että et ymmärrä miksi latausjännite kasvaa jos tunniste otetaan diodin takaa on hyvin muuhun tasoosi sopiva kuten käsityksesi että meridieseleihin olisi jotain erikoislatureita.
Ulkopuolinen jännitteen säätö on tullut (pikku)dieselien tarpeeseen, niissä on paljon tehokkaita vastuksia lämmitykseen ja saastelaitteisiin ja laturin tehoa jaetaan jatkuvasti eri tarpeisiin.

# mitä minä ihmettelin oli miksi se johtaa ylijännitteeseen muissa akuissa niin kuin e.d.k sanoo.#

Jos diodi hukkaa jännitettä 1V, niin kun tunnistin ottaa säätimelle vertailujännitteen diodin takaa 14.5 V rajalle , niin laturilta on tultava 15.5 V ja ja akut jotka ei ole diodin takana saavat ylijännitteen.

Vaikeaako ?

Hei Merelle 2015,

Muutama ehdotusta:
- Älä sorru Bilteman ACR:n (kutsuvat erotusreleksi). Olen näet vaihtanut kaksi kappaletta kavereille. Kun purettut hupiakut kytkeytyvät starttiakuun syntyy sille liiallinen virta ja se palaa. Toki se on halpa.
- Varmista että se paljon puhuttu keltainen kaapeli on mekaanisesti kunolla kiini ja että sillä on riittävä löysä lenkki tärisevän moottorin ja kiinteän seinän välissä. Sen irtoaminen nostaa jännitettä jolloin akut saattaa tuhoutua tai laturi ylikuumentua.

Vai lukutaidoton ?

# Jos starttiakku erotetaan diodilla latauspiiristä, sen jännite jää diodin resistanssin johdosta jonkin verran pienemmäksi, mutta säätimen ohjausta ei missään tapauksessa saa ottaa diodin takana olevan akun navasta, se johtaa ylijännitteeseen muissa#

Tuossa puhuttiin vain starttiakun erottamisesta diodilla ! !

Mikä sinua vaivaa, taidat olla aivan muissa maailmoissa ?

Lisätään tähän vielä se että kun kuusi vuotta sitten ostin Lauttasaarelaisesta VP edustavasta liikkeestä diodin 2-akkujärjestelmääni, niin kysyin ohjeet sen firman sähkömieheltä. Ohjeena oli vähintäin 16 neliön johdot laturilta diodille/ pääkytkimille ja keltaisen johdon kytkeminen käyttöpuolen pääkytkimelle. Ainakin vielä syyskuussa kun nostin veneen ylös kaikki toimi moitteettomasti.

Minusta taas vaikutta siltä että lonelybird osaa asianssa kun taas moni muu pitäisi lukea sähköopin perusteet ennen kuin lähtee väittelemään.

Minuakin alkoi kiinnostamaan tämä keskustelu kun olen aikeissa lisätä hupiakun omaan systeemiini. Onko tuossa kaksoisdiodissa mitään järkeä kun Volvolla pyytävät siitä lähes 180€ ? Toiset taas vannovat releen puolesta, koska se diodi kuullemma hukkaa jännitettä.

batterysti kirjoitti:

Minuakin alkoi kiinnostamaan tämä keskustelu kun olen aikeissa lisätä hupiakun omaan systeemiini. Onko tuossa kaksoisdiodissa mitään järkeä kun Volvolla pyytävät siitä lähes 180€ ? Toiset taas vannovat releen puolesta, koska se diodi kuullemma hukkaa jännitettä.

Lue lisää

Mulla on kolmen akun järjestelmä: startti, hupi ja keulapotkuri. Laitoin Vetuksen battery watch BW312:n. Tuohon kun kytkee kaikki kiinni, myös maasähköissä olevan akkulaturin, niin homma toimii. Ja näkee akkujen jännitettäkin erilliseltä näytöltä. Näytöllä myös hupipuolen pääkatkaisija (consumables), ja hälytys akkujen alhaisesta jännitteestä. Katkaisee tarvittaessa hupipuolen ja hälyyttää ennen kuin hupiakku on imetty kuiviin.

Mastervoltilta ainakin löytyy:
www.marinekauppa.com/category/768/latauksenjakajat-ja-acr--latausreleet
PN 7610 se pitää olla PN 7601 on alimitoitettu ja Bilteman vaihtoehto on silloin parempi sekä halpa.
PN 7610 hinta tuntuu kovalta (107 €) kun USA:sta saa alle 80 $:lla.
Espoon uudessa Motonetissä 7610 löytyy suoraan hyllystä. Miksi se ei ole heidän nettisivulla jää kysymysmerkiksi. Heidän hinta en muista mutta jos haluat voin poiketa (ohitan päivittäin).