Uuden yhdenvertaisuuslain soveltamisala laajenee myös muuhun elämään eli yksityiseen ja julkiseen palveluntarjontaankin, kertoo lakimies Jukka Kumpuvuori.
Laki suojelee kaikkia riippumatta siitä, johtuipa syrjintä iästä, vammaisuudesta, etnisestä taustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Syrjinnäksi luetaan nyt myös häirintä.
– Jos vaikkapa viittomakieliset kuurot keskustelevat esimerkiksi elokuvateatterissa ja sinne tullaan sitten sanomaan, että tämä nyt häiritsee muita, ja jos tämmöisellä toiminnalla aiheutetaan tosiasiallisesti halventava tai nöyryyttävä ilmapiiri, niin tällaistä pidetään tämän yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintänä, Kumpuvuori sanoo.
Eli jos vaikkapa puolikuuro vanhus tai pieni vauva huutaa kovaan ääneen elokuvissa, niin sitäkään ei tule yrittää estää tai kieltää, vaikka se kuinka häiritsisi muita?!
Syrjintää kokevat voivat vaikuttaa asioihinsa valittamalla yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
– Suurin ongelma tän lain hyödyntämisessä on vähemmistöjen ja syrjityksi tulevien tietotaso ja oma käsitys siitä, mikä on syrjintää. Jos ihmiset edelleen tyytyvät siihen syrjivään kohteluun, ja jättävät asiat sitten viemättä eteenpäin, niin esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole mitään mitä tutkia, Kumpuvuori toteaa.
Tehtävään on valittu aiemmin tasa-arvovaltuutettuna toiminut Eva Biaudet.
Eli nussikaa nyt oikeen kovasti pillkua jotta yhdenvertaisuusvaltuutettu eli Biudee saa töitä?!
Syrjintää kokevat voivat nostaa myös siiliivkanteen käräjäoikeudessa. Kanteeseen liittyy kuitenkin aina riski, sillä hävitessään kantaja joutuu korvaamaan myös vastapuolen oikeuskulut.
Jukka Kumpuvuori uskoo silti, että uusi laki tulee parantamaan merkittävästi yhdenvertaisuutta, kunhan se ensin vakiintuu.
– Kyllä yhdenvertaisuuslaki on merkittävä ja historiallinen muutos. Luulen, että ajan myötä ihmiset ymmärtävät mistä on kyse ja alkavat sitten hyödyntää lakia omassa elämässään, Kumpuvuori sanoo.
Laki suojelee kaikkia riippumatta siitä, johtuipa syrjintä iästä, vammaisuudesta, etnisestä taustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Syrjinnäksi luetaan nyt myös häirintä.
– Jos vaikkapa viittomakieliset kuurot keskustelevat esimerkiksi elokuvateatterissa ja sinne tullaan sitten sanomaan, että tämä nyt häiritsee muita, ja jos tämmöisellä toiminnalla aiheutetaan tosiasiallisesti halventava tai nöyryyttävä ilmapiiri, niin tällaistä pidetään tämän yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintänä, Kumpuvuori sanoo.
Eli jos vaikkapa puolikuuro vanhus tai pieni vauva huutaa kovaan ääneen elokuvissa, niin sitäkään ei tule yrittää estää tai kieltää, vaikka se kuinka häiritsisi muita?!
Syrjintää kokevat voivat vaikuttaa asioihinsa valittamalla yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
– Suurin ongelma tän lain hyödyntämisessä on vähemmistöjen ja syrjityksi tulevien tietotaso ja oma käsitys siitä, mikä on syrjintää. Jos ihmiset edelleen tyytyvät siihen syrjivään kohteluun, ja jättävät asiat sitten viemättä eteenpäin, niin esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole mitään mitä tutkia, Kumpuvuori toteaa.
Tehtävään on valittu aiemmin tasa-arvovaltuutettuna toiminut Eva Biaudet.
Eli nussikaa nyt oikeen kovasti pillkua jotta yhdenvertaisuusvaltuutettu eli Biudee saa töitä?!
Syrjintää kokevat voivat nostaa myös siiliivkanteen käräjäoikeudessa. Kanteeseen liittyy kuitenkin aina riski, sillä hävitessään kantaja joutuu korvaamaan myös vastapuolen oikeuskulut.
Jukka Kumpuvuori uskoo silti, että uusi laki tulee parantamaan merkittävästi yhdenvertaisuutta, kunhan se ensin vakiintuu.
– Kyllä yhdenvertaisuuslaki on merkittävä ja historiallinen muutos. Luulen, että ajan myötä ihmiset ymmärtävät mistä on kyse ja alkavat sitten hyödyntää lakia omassa elämässään, Kumpuvuori sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.