Onko se silleen, ettei voi käynnistää kahta ohjelmaa yhtä aikaa? Vai sitä, ettei ne voi olla edes toiminnassa yhtä aikaa?
Olen törmännyt tähän termiin joskus.
Olen törmännyt tähän termiin joskus.
Mitä on moniajo?
Kun ei tiedä?
751513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Voi olla toiminnassa monta sovellusta yhtäaikaa.
Juu juu.
Se tarkoittaa sit, että prosessori todellakin ajaa niitä ohjelmia samanaikaisesti, eikä vuorotellen.
Ihan samalle se ruutu näyttää avonaisine ikkunoineen vaikka kyseessä ei olisikaan moniajo.
Ei se suorittimesta ole kiinni.
Onkos joku väittänyt, että se olisi prosessorin ominaisuus?
Kyllä se on prosessorin ominaisuus vaikka niitä vehtaamisia yksiytimisilläkin sanottiin moniajoksi.
Joskus on ..
Ei vältämättä.
Moniajoa on myös vuorotellen tapahtuva moniajo, eikä yksiytimisellä prosessorilla muunlaista moniajoa voi ollakkaan.
Moniajo tarkoittaa sitä, että käyttöjärjestelmä vuorottelee ajettavia sovelluksia.
Olet väärässä.
puhut roskaa ..
Millä perusteella hmh.:n kommentti oli roskaa? Toki voidaan viilata pilkkua ja todeta että historiassa moniajoa on toteutettu eri tekniikoin, eivätkä kaikki niistä ilmeisesti olleet tuollaista vuorottelua ainakaan samalla tavalla kuin "nykyaikana", mutta jos nyt jätetään sen pilkun viilaaminen väliin.
vanhemmille ihmisille on helpompa..
Yksiprosessori ei aja "monta sovellusta yhtäaikaa". Vaan se ajaa niitä sovelluksia vuorotellen.
Mutta tätä ei Vapunen tajua koska ei ole ohjelmoinut tavuakaan assembleria.
oikein meni 0hm0lla
Tai paskansi vielä housuihinsa pentium nelos koneiden valtakaudella. En tuosta assemblerista niin välitä itsekään vaikka sen käyttö tuttua onkin. Nykyään on kaikki paremmin.
Vuorottelu ei ole moniajoa, vaan kuten nimikin jo kertoo niin samaan aikaan tapahtuvaa ajoa. Tehoa voidaan jakaa esimerkiksi toiselle ohjelmalle tietyn verran ja toiselle tietyn.
Esimerkiksi amigassa oli moniajo mahdollisuus lisäksi erillinen äänipiiri, jolla voitiin ajaa ääniä ilman että se kulutti prosessorin tehoja.
Vapunen paskantaa edelleen housuihinsa.
Ei kukaan siitä assemblerista välitä, mutta sen osaaminen auttaa kyllä hahmottamaan sitä rautaa.
Esimerkiksi wikipediasta löytyvä kattava artikkeli nimenomaan lukee vuorottelun moniajoksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Computer_multitasking
"In the case of a computer with a single CPU, only one task is said to be running at any point in time, meaning that the CPU is actively executing instructions for that task. Multitasking solves the problem by scheduling which task may be the one running at any given time, and when another waiting task gets a turn. The act of reassigning a CPU from one task to another one is called a context switch. When context switches occur frequently enough, the illusion of parallelism is achieved."
Lisäksi se, että amigan äänipiiri tekee jotakin samanaikaisesti prosessorin kanssa ei liity käyttörjäjestelmän moniajoon.
Yleiskäyttöisen tietokoneen prosessorin täytyy olla yleiskäyttöinen, käskykannaltaan täydellinen ja pystyä suorittamaan kaikki ajettavissa olevat ohjelmat / laskemaan kaikki laskettavissa olevat laskut.
Äänipiiri on yhteen tehtävään erikoistunut komponentti, eikä se voi ajaa mitä tahansa ohjelmaa, eli ei liity moniajoon itsessään.
Moniajo = ajetaan useampaa sovellusta (eli ohjelmaa) yhtäaikaa. Toinen sovellus voi olla "näkymättömissä" taustalla mutta kuitenkin toiminnassa kokoajan, tuo on yleistä kännyköissä ja tableteissa joissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta voi olla vain 1 sovellus kerrallaan ruudulla näkyvissä. Tietokoneissa käytetään usein sovelluksia niin että useamman sovelluksen ikkunat ovat yhtäaikaa näkyvissä.
Oleellista on kuitenkin se että moniajossa useampi sovellus on aktiivisena samaan aikaan, jos taustalle siirretty sovellus pysähtyy niin kyse ei ole moniajosta (kuten käsittääkseni tapahtuu tiettyjen kännyköiden kohdalla).
Ei tarkoita.
Jopa yksiytimisellä prosessorilla voi ajaa useita sovelluksia "yhtäaikaa" ja moniydinprosessori ajaa sovelluksia useita yhtäaikaa nopeammin kuin yksiydinprosessori.
Moniajo tarkoittaa perinteisesti että jos on ajovuorossa useita ohjelmia, niin käyttöjärjestelmä jakaa suoritinaikaa "yksi kellojakso sulle ja yksi mulle" tyylillä.
Mutta ei sinun kanntaa päätäsi rassata asian johdosta.
Ja vaikka moniajo tuki olisikin käyttiksessä niin myös sovelluksissa täytyy olla se jotta se toimisi oikein. Nyt esimerkiksi Androidissa Youtube sovellus ei toimi taustalla eli ei onnistu se että voisi surffailla netissä samaan aikaan kun kuuntelee youtubesta musiikkia.
"Ja vaikka moniajo tuki olisikin käyttiksessä niin myös sovelluksissa täytyy olla se jotta se toimisi oikein."
Ymmärtääksen se menee kyllä näin:
1) Moniajo voidaan toteuttaa pelkästään käyttöjärjestelmällä ilman että ohjelma edes tietäisi muita ohjelmia olevan olemassakaan, mutta myös rauta voi tukea sitä. Esimerkiksi x86-järjestelmissä on load task register.
2) Moniajo on ymmärtääkseni lähinnä käyttöjärjestelmän ominaisuus, eikä vaadi ohjelmalta mitään. Toki toteutuksia voi olla erilaisia.
Käyttöjärjestelmä yksinkertaisesti katkaisee prosessin suorituksen ja tarpeen mukaan siirtää kaikki sen toteutuksen liittyvät bitit täysin sellaisenaan "syrjään", palauttaa toisen ajettavan prosessin suoritettavaksi ja antaa sille luvan jatkaa suoritusta siitä mihin viimeksi jäi.
kannyman ei ollut koulussa sillä tunnilla jossa näistä puhuttiin.
Tämä oli tiedossa jo silloin, kun vapunen mutuili jotain säikeistä.
Moniajo on ollut ohjelmallinen jo 80 luvulta saakka. Myöhemmin voisi jopa väittää, että ohjelmallisuuden johdosta on ymmärretty ottaa se myöskin käyttöön rauta puolella, että voidaan eri ytimillä ajaa eri toimintoja. Kyllä se näin päin on mennyt ..
"Ja vaikka moniajo tuki olisikin käyttiksessä "
Siis "moniajotuki" on ollut "käyttiksissä" jo vuosikymmeniä. Mitä tuolla viestilläsi halusit sanoa?
http://stackoverflow.com/questions/19423719/is-multitasking-a-feature-of-the-microprocessor-or-operating-system-only
Tässä asiasta jokin vastaus. Ei tosin mikään virallinen sivusto ilmeisesti, joten voi suhtautua vähän varauksella.
Ei ole ollut kaikissa.
Et reppana ymmärrä edes mitä yrität sönköttää. Oletko aspergeri kun et tajua mitään laajempia kokonaisuuksia? Väität siis, ettei Androidissa ole moniajoa kun Youtubesovellus ei toimi taustalla? Ei se ole jonkun osaamattoman apsintekijän käsissä tämäkään totuus :D
Niin missä ei ollut jos nyt puhutaan vaikka 1995 jälkeen tehdyistä asioista?
(Arduinoa ei lasketa, vaikka saahan siihenkin)
Jopa Windowsissa on / oli.
kannyman wrote 12.1.2015 21:02:
> Ja vaikka moniajo tuki olisikin käyttiksessä niin
> myös sovelluksissa täytyy olla se jotta se toimisi
> oikein. Nyt esimerkiksi Androidissa Youtube
> sovellus ei toimi taustalla eli ei onnistu se että
> voisi surffailla netissä samaan aikaan kun
> kuuntelee youtubesta musiikkia.
Cooperative (esim. Windows 3.1) moniajossa sovelluksen pitää luovuttaa cpu muiden prosessien käyttöön, joten huonosti toimiva ohjelma saattaa viedä kaiken konetehon.
Pre-emptive (esim. AmigaOS, Windows 95) moniajossa käyttöjärjestelmä hoitaa suoritinajan jakamisen prosesseille, joten sovelluksia ei tarvitse erikseen ohjelmoida moniajoystävällisiksi. Toki järkeä saa käyttää. Esimerkiksi viiveitä ei kannata tehdä millään luupeilla, vaan hyödyntää käyttöjärjestelmän wait-rutiineja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moniajo
Miten et tiedä!
Miten sitten toimii puhelin, jossa moniajoa ei ole? Eikö sillä voi soittaa kahteen numeroon yhtä aikaa?
Millään nykypuhelimilla, oli se sitten äly tai älytön malli, ei voi soittaa kahteen tai useampaan numeroon yhtäaikaa, mutta tietokoneella voi "ilmeisesti" soittaa nettipuheluita (skype) useampaakin numeroon.
Siinä ei voi ajaa useampaa sovellusta yhtäaikaa.
Olet väärässä. Kaikissa puhelimissa on moniajo, tekstarit tulee myös puheluiden aikana perille. Samoin voin kuunnella musiikkia kun käytän Sports Trackeria, moniajoa sekin. Ja monia muita. Jos et osaa niin ei kannata vetää johtopäätöksiä, että muut olis yhtä osaamattomia.
Jopa Lumia 800 räyskäni toteuttaa moniajoa vaikka muuten onkin täysi paska mutta loppuun asti mennään eikä näytä laatuakku edes kolmessa vuodessa (mikä on puhelimen akulle hyvä ikä) alkavan turvota joten ainakin vuosi vielä ennen uuden luurin ostoa.
Ei ole kaikissa moniajoa. Iphoneenkin se tuli vasta 4.0 version myötä.
No voi hyvänen aika, onhan iPhone osannut tekstarit vastaanottaa myös puheluiden aikana, ymmärrän, että vähemmän osaavana sekoitat asioita kun et ymmärrä niitä.
Ymmärrän hyvinkin näitä. Moniajo on juurikin tällaista.
Itseasiassa ei todennäköisesti pidä paikkaansa.
Jo 10 vuotta vanhoilla nokioilla onnistui sellainen ryhmäpuhelu. Soitit ensin yhteen numeron, ja sitten keskusteluun sai myös muita.
Oliko tuo ominaisuus nyt nimeltään ryhmäpuheli vai mikä, en muista tarkalleen.
viitti vapunen.
Meillä käytettiin joskus töissä kanssa tätä.
Ethän sinä ymmärrä.
Kuka on antanut sinulle luvan puhua ymmärtämisestä?
Jos ei ole moniajoa niin se jopa teveellistä
http://www.terve.fi/elamanhallinta/teetko-asioita-yhtaaikaa-vahingoitat-terveyttasi
Miksi kinastelette turhasta? Tarkistin asian omalta koneelta. Kone ajaa143 tehtävää 741 säikeenä. Lisäksi käyttöjärjestelmän ydin pyörii 131 säikeenä. Minun kannaltani kaikki yhtä aikaa. Voin siis hyvällä syyllä sanoa sitä moniajoksi.
wannabe-gurujen surkuhupaisa temmellyskenttä.
surku on sulla housuissa, hupaisa tämä temmellyskenttä kyllä on
Olen aika uusi palstalla kun tarvitsin apua ja jäin lukemaan vähän enemmänkin, mutta nyt ymmärrän mitä tarkoitatte sen vänkäämisellä. Se on tässäkin ketjussa vängännyt melkein kaikkien kanssa ..
Kyllä se vaatii prossultakin ominaisuuksia:
" This enables multiple processes to share a single CPU and is an essential feature of a multitasking operating system."
http://en.wikipedia.org/wiki/Context_switch
t:p
Ei toi ihan täysin pidä paikkaansa. Jos ajattelet vaikka jotain ohjelmaa joka pystyy tekemään eri toimintoja samaan aikaan, niin voidaan puhua moniajosta. Tämä onnistui jo 286:lla. Esimerkiksi ohjelma pystyi samaan aikaan kirjoittamaan rekisteriä kun puuhastelit muuta. Itselläni oli tällaisia ohjelmia.
Siihen aikaan tosin puhuttiin, että sen pitää pystyä ajamaan samaan aikaan useita _eri_ ohjelmia, mutta jos taas ajatellaan asiaa niin että pystyykö kone tekemään useita tehtäviä samaan aikaan, niin kyllä se oli jo silloin mahdollista.
Nämäkin ohjelmat oli jälkikäteen "liimattu" päälle niihin ohjelmiin, joten voidaan puhua moniajosta. No huh.
Jos ajattelet vaikka jotain ohjelmaa joka pystyy tekemään eri toimintoja samaan aikaan. En oiken pysty, kun en tiedä kyunka tuo onnistuu 80286:lla. C166:lla onnistuu 16bit kertolasku samaan aikaa, kun siellä on erillinen ALU & rekisterit kerto ja jakolaskuja varten. Mutta tuosta ympäristön vaihdokseen törmänneenä Integrityn kanssa e200z6 corella oli ongelmia. Meni lapiohommiksi tuo sisällön vaihto.
http://www.infineon.com/cms/en/product/microcontroller/16-bit-c166-microcontroller/c166-registered-architecture-and-core/c166-registereds-v1/channel.html?channel=db3a304312bef5660112c300e66b01ad
https://www.power.org/solution/power-architecture-e200-z6-core/
http://en.wikipedia.org/wiki/Integrity_(operating_system)
t:p
Moniajo tarkoittaa sitä, että useita prosesseja ajetaan näennäisesti samaan aikaan käyttäjien perspektiivistä. Laitetasolla toki toteutus voi olla joku yhdistelmä useita prosessoreita ja prosessien vuorottelua lyhyen ajan välein. Moniajo perustuu osin siihen, ettäs suurimman osan aikaa ohjelmat yleensä odottavat jotain syötettä. Prosessorin sisäiset rakenteet, kuten käskyliukuhihnat ja superskalaarisuus ovat aivan eri asia.
Prosessorilta moniajo edellyttää sitä, että usea prosessi voi olla muistissa ja niitä voidaan vaihdella. Prosessin muistiavaruus pitää voida erottaa jotenkin fyysisestä muistiavaruudesta. Siksi klassisilla 8-bittisillä prosessoreilla, kuten Z80 tuo olisi hankalaa, ellei ohjelmia erikseen kirjoita ottaen huomioon asia tai ellei sitä tehdä prosessorin ulkopuolisella raudalla. Itelin 8086:lla homma onnistuu jo selkeästi helpommin segmenttirekisterien ansiosta etenkin, jos prosessit rajoitetaan yhteen 64 K segmenttiin. Toisin käytännössä toimiakseen edelletään muistin suojausta ym suojauksia.
pc:ssä tuo kunnollinen (ja helpompi) muistinkäsittely tuli vasta 80386-prossan myötä. 8086 ja 80286 muistin käsittely oli erittäin hankalaa, joten moniajoa ei pahemmin niissä systeemeissä nähty. Tosin muistan teku-ajoilta, jolloin 286:lle oli ainakin yksi unixin tyyppinen käyttis.
Coherent?
http://en.wikipedia.org/wiki/Coherent_(operating_system)
ps. okaron vastaus kyllä hipoo täydellisyyttä :) siitä
t:p
Amigoissa oli yhtenä ongelmana tuo muistinsuojauksen puuttuminen, jolloin huonosti toimiva sovellus saattoi karata väärälle muistialueelle ja tuloksena oli Guru Meditation.
Muutamissa Amiga-malleissa käytettiin Motorolan 68030- ja 68040-prosessoreita, joissa oli mukana MMU (memory management unit), mutta mielestäni käyttöjärjestelmä ei tukenut sitä millään tavoin.
Kahdeksan bittiselle Commodore 64:lle on tehty myös moniajo-käyttis.. http://lng.sourceforge.net/
taisi olla. Mielessä pyöri nimi Coherence mutta se on dlna mediapalvelin enkä millään osannut taivuttaa siitä oikeaa nimeä.
Moniajo oli yksiytimiselle prosessorille käyttis jossa keskeytyksillä ohjataan prosessorin suorituskohtaa siten että mikään ei häiriinny, pystyttiin ns. ajamaan monta asiaa yhdellä kertaa...
Mietitäänpä vaikka peliä. No lentekone lentää ja samaan aikaan tankki ajaa maassa ja sotilaat juoksevat eteenpäin.
Mitä on siis moniajo? No voisihan ne kaikki sitten laittaa yhteen ohjelmaan. Tuossa saataisiin jo kolme eri toimintoa, eli jotenkin nyt pitäisi selvittää ensin mitä se moniajo pitää sisällänsä. Pitääkö se sisällänsä useita eri toimintoja, vai pitääkö se sisällänsä useita eri toimintoja.
My thinking ..
(tahdon siis sanoa että entä jos ne kaikki tunkis samaan ohjelmaan, Niin miten tätä käsitettä käsitellään)
Moniajosta on hyötyä jos jonkun ohjelman suoritus kestää yli 0.0000001 sekunttii ei kukaan ton pitempään jaksa katella kun kone "jauhaa"
Jos kone "ohjelmat" toimii nopeesti = "ihminen hitain lenkki" =
moniajo hyödytön omituisuus.
Ei vielä olla lähelläkään. Monet ohjelmat "miettii" kun on tekemässä jotain ja saatan tehdä jotain muuta odottaessa. Automaattiset asennukset yms. myöskin jne.
Aika pieniä sun ohjelmat SATA3 siirtää 6E 8 tavua sekunnissa ja 100nS (100E-9S)se tekee 60 tavua Jossain exe headerin kuvauksessa näin 0x3c viimeisenä offsetinä dwordille eli pelkkä suoritettavan tidoston alku ottaa 64 tavua.... ???
Äläkää viittikö leikkiä tyhmempiä kuin olette.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Serial_ATA
http://www.fileformat.info/format/exe/corion-mz.htm
t:p
Entäs mitä mieltä musea on siitä että laittais kaikki ohjelmat mitä omistat "yhteen ohjelmaan" Niin olisiko se moniajoa.
Mikä on siis moniajon määre on mielestäni tässä kysymysmerkki.
BUSYBOX ?
""yhteen ohjelmaan" Niin olisiko se moniajoa."
Jos se säikeistyy..
"Mikä on siis moniajon määre on mielestäni tässä kysymysmerkki." Yleisesti rinnakkain ajossa olevat prosessit.
Tästä sitten on monenmoista toteutusta. Ymmärsin tuosta windowsin rakenteesta että xp ei osannut säikeistää samaa prosessia eri ytimille, jonka 7 taas osaa. Korjatkaa ne jotka tietää jos meni väärin. :)
Kun en koodaa winkalle enkä muutenkaan ole tehnyt koodia x86 raudalle 7 vuoteen, kun olen eletroniikka ja sulapuolen kanssa enemmän tekemisissä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Thread_(computing)
t:p
Anteeksi taisin istua aivojen päällä..
"yhteen ohjelmaan"
Sanotaan monoliittiseksi käännökseksi. Tuostakin on sitten etunsa ja haittansa.
Esim tuon ekokukkulan mikrovelosity käännetään sen muun roskan kanssa yhdeksi biniksi:
http://www.ghs.com/products/micro_velosity.html
t:p
No problemo. Ihan hauska lukea miten kukakin käsittää asioita. Kuten itse tuolla viittasin esim. peliin jossa on monia toimintoja niin esim. laskin voisi olla se tankki ja joku toinen ohjelma se lentokone jne..
Eli jos asiaa yksinkertaistaa niin kirjoittaisi yhteen ohjelmaan useita toimintoja. Siis tätä sanoisin "ongelman" kiertämiseksi, mutta kyllä sitä mielestäni voitaisiin kutsua moniajoksi, vaikka ne toiminnot on kirjoitettu yhteen ohjelmaan. Jotta asia pysyisi yksinkertaisena, niin tavallaan taas ei :)
Lisään vielä siis että myös sellaisia ohjelmia on ollut jo kivikaudella jotka toimivat "yhteen" eli voi käyttää kahta eri ohjelmaa samaan aikaan..
Enpä olisi uskonut, miten vaikean kysymyksen tein, mutta kyllähän tuo jotenkin tuosta selvisi, kun päiväkausia luki noita viestejä.
Yksinkertainen kysymys mutta osa teki siitä vaikean.
Onhan noita prosesseja käynnissä yhtä aikaa vaikka kuinka paljon.
Mitä vaikuttaa kiintolevyn / SSD:n nopeus moniajoon?
Anttilan Samsin SSD kohdallapuhutaan myös moniajosta.
http://www.netanttila.com/shop/fi/netanttila/ssd-840-500gb-2915130--malli
Samsungin uusi 840-sarjan SSD on yksinkertainen ja edullinen tapa antaa uutta puhtia tietokoneelle. Saat nopeamman ja tehokkaamman tietokoneen, joka suoriutuu jouhevasti moniajosta, latauksista sekä elokuvien ja videoiden muokkauksesta. Kyseessä on enemmän kuin pelkkä päivitys. Kyseessä on koko tietokoneen muutos.
Kumpiko näistä on vastaava?
http://www.mindfactory.de/product_info.php/512GB-Samsung-840-Pro-Series-2-5Zoll--6-4cm--SATA-6Gb-s-MLC-Toggle--MZ-7P_816045.html
http://www.mindfactory.de/product_info.php/512GB-Samsung-850-PRO-2-5Zoll--6-4cm--SATA-6Gb-s-MLC-Toggle--MZ-7KE512BW-_968280.html
Onko sillä suurta eroa onko se levy 480GB vai 512GB?
Onko parempi ostaa vaikka kaksi näitä vai yksi samsung??
Kumpi on nopeampi vaihtoeho ja vaikuttaa enemmän tähän moniajoon?
http://www.mindfactory.de/product_info.php/480GB-SanDisk-Ultra-II-2-5Zoll--6-4cm--SATA-6Gb-s-TLC-Toggle--SDSSDHII-48_974784.html
Kun täällä kerran on guruja niin kysytään vielä sellainen juttu et jos pöytäkoneeseen lisää kolme SSD levyä tai enemmän niin miten se vaikuttaa monijaon suorituskyvyn lisääntymiseen?
Rsimerkiksi Kaksilevyä RIOD 0 konfiguraatiossa ja yhdellä pienemmällä voisi olla työpöytä ja cashe käytössä nopeuttamassa esimerkiksi videoeditointia. Mutta mikä se vaikutus käytännön tasolla on?
Tuskin moniajo itsessään siitä tehostuu, mutta levyoperaatiot nopeutuvat. Pc-maailmassakin varmaan siirrytty nykyään jo DMA:n käyttöön, jolloin CPU:n ei tarvitse osallistua tiedonsiirtoon levyltä muistiin. Ennen vanhaan pc:t oli jökissä tiedosto-operaatioiden aikaan, mutta eipä se sikäli haitannut, kun ei ollut moniajoakaan.
Ei kannata tollasia hintoja maksaa. Tiedon tallentamiseen voi käyttää kiintolevyä ja käytössä riittää pienemmätkin (lue:halvemmat) levyt. Ennen kuin saat sen pienemmän levyn täyteen (jos koskaan saat pelkistä hyötyohjelmista) niin hinnat ovat pudonneet.
Kuten joku täällä viisaasti mainitsi niin tehoja/tilaa ei kannata ostaa varastoon.
Mutta tavallaan oli.
Jo käyttöjärjestelmä oli tavallaan moniajoa koska kymmenet eri prosessit hoituivat "samaan" aikaan. Tai ei siis samaan aikaan, mutta käyttäjän huomaamatta että joku prosessi tökkisi.
Eipä sitä oikein voi moniajoksi kutsua, jos käyttäjä ei voi ajaa useita sovelluksia (edes näennäisesti) rinnakkain. Se että tietokoneen sisällä on käynnissä hallittu kaaos ei tee käyttöjärjestelmästä moniajavaa. Ainahan keskeytyksiä on tarvittu ja ohjelmakoodissa hypitty paikasta toiseen.
Toki jos halutaan saivarrella, niin alkuperäisessä kysymyksessä ei välttämättä edes viitattu käyttöjärjestelmiin.
80-luvulla moniajo oli punainen vaate osalle jengiä. Kannattaa kaivaa esille Tekniikan Maailma lehden numero 4/89 ja lukea sieltä artikkeli "Kaikki yhdessä: Commodore Amiga 500, Atari 1040ST ja Euro-PC Supertietokoneiden ajassa ". Siinäkin suhtauduttiin hyvin vähättelevästi moniajavaan Amigaan, koska sen aikuiset pc:t pyörivät käytännössä vielä antiikkisella ms-dosilla.
Oli mulla sovelluksia joita pysty ajamaan rinnakkain. Olen tässäkin ketjussa sen maininnut. Eihän ne tietenkään sitä vastaa että olisi moniytiminen prosessori yms.