Holhouksenalainen on menehtynyt.
Kys 1: Onko edunvalvoja tyypillisesti se henkilö, joka antaa perunkirjaan vakuutuksen siitä, että annetut tiedot varoista ja veloista ovat oikeita?
Kys 2: Voiko ko. tietojen antaja olla myös joku muu henkilö joka on perillä päämiehen taloudellisesta tilanteesta ja voiko edunvalvoja silloin toimia toisena uskottuna miehenä?
"Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai erottelusta taikka perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren (40/1965) 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442#L5P34
Kys 3: Onko ymmärrettävissä niin, että jopa riidattomassa, velattomassa ja yksinkertaisessa pesässä, jossa edesmenneellä päämiehellä on ollut edunvalvoja, tarvitaan erillinen pesänjakaja - sopimusjako ei siis ole sallttu?
Kys 4: Onko niin, että holhousviranomaisen luvalla edunvalvoja voi vastata myös perinnönjakosopimuksesta? Mitä luvan saaminen edellyttää, jolloin sopimusjako siis olisi sallittu?
Kys 1: Onko edunvalvoja tyypillisesti se henkilö, joka antaa perunkirjaan vakuutuksen siitä, että annetut tiedot varoista ja veloista ovat oikeita?
Kys 2: Voiko ko. tietojen antaja olla myös joku muu henkilö joka on perillä päämiehen taloudellisesta tilanteesta ja voiko edunvalvoja silloin toimia toisena uskottuna miehenä?
"Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai erottelusta taikka perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren (40/1965) 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442#L5P34
Kys 3: Onko ymmärrettävissä niin, että jopa riidattomassa, velattomassa ja yksinkertaisessa pesässä, jossa edesmenneellä päämiehellä on ollut edunvalvoja, tarvitaan erillinen pesänjakaja - sopimusjako ei siis ole sallttu?
Kys 4: Onko niin, että holhousviranomaisen luvalla edunvalvoja voi vastata myös perinnönjakosopimuksesta? Mitä luvan saaminen edellyttää, jolloin sopimusjako siis olisi sallittu?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Edunvalvoja on tosiaan yleensä parhaiten perillä entisen päämiehensä varoista, joten on luontevaa, että hän toimii pesän ilmoittajana. Mutta yhtä hyvin tehtävän voi hoitaa joku muukin perittävän läheinen.
Monesti edunvalvoja on esimerkiksi perittävän lapsi ja kuolinpesän osakas, ja hyvän perunkirjoitustavan mukaista on, ettei osakas toimi uskottuna miehenä. Uskottujen miesten on siis syytä olla esteettömiä, pesän ulkopuolisia henkilöitä, vaikka laissa ei heidän kelpoisuudestaan säädetty olekaan. Oleellisia henkilöitä perunkirjoituksessa on siis kolme: pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä.
Edunvalvonta päättyy päämiehen kuolemaan, joten holhoustoimilailla ei ole sen jälkeen enää mitään tekemistä kuolinpesän asioiden hoidon kanssa. Edunvalvoja ei siis ole entisen päämiehensä kuolinpesässä enää edunvalvojan asemassa. Edunvalvoja voi olla vain elävällä henkilöllä.
Tuo siteeraamasi lainkohta tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa jollakulla pesän osakkaalla (leskellä, perillisellä tai yleistestamentinsaajalla) on edunvalvoja. Näissäkin pesissä sopimusjako on sallittu, mutta jakoon pitää hakea maistraatin lupa. Toinen vaihtoehto on tuo pesänjakajan toimittama toimitusjako.
Jos edunvalvojan päämies on osakkaana kuolinpesässä, edunvalvoja edustaa häntä kaikissa kuolinpesän asioissa. Päämiehensä puolesta hän neuvottelee muiden osakkaiden kanssa jaon ehdoista ja sitten sopii siitä miten jako tehdään. Kun jakokirjaluonnos on valmis, edunvalvoja hakee maistraatilta luvan. Jakokirjaluonnos lähetetään siis maistraattiin lupahakemuksen yhteydessä.
Maistraatti myöntää jakoon luvan mikäli se on päämiehen edun mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että päämiehen tulee saada arvomääräisesti lakimääräisen perintöosansa tai testamenttimääräyksen mukainen määrä omaisuutta. Lisäksi omaisuuden tulee olla sen laatuista, että sen vastaanottaminen on päämiehen kannalta järkevää.
Thank You, Ma'am !