Potrettilasi

135mm f/2.0

Samyang 135mm f/2.0 ED UMC
Hinta-laatu lienee taas kohdallaan?

49

221

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jwhejgethg

      Heikentää monien ostohaluja, että objektiivi on manuaalinen.

      • Af nykyaikaa

        Samaa mieltä. Ehdottomasti nykyaikaa automaattitarkenteinenainakin. Ei kiinnosta


    • 135mm f/2.0

      Tuo manuaalipelko on totta. Käsittämätömän moni tarvitsee muotokuvauksesssa automaattitarkennusta. Mitenkähän ihmeessä siinä saa syväterävyysalueen täsmälleeen oikealle etäisyydelle.
      Kerran kokeilin minäkin potrettiin automaattitarkennusta ja totesin, että en osaa.
      Tykkään kuvata potretteja isoilla aukoilla (usein f/2,8) jolloin syväterävyysalue on hallittava tarkasti.
      Toisaalta af on tietenkin välttämätön sellaisille jotka eivät osaa tarkentaa.

      • 920

        AF:llä saa helposti terävyysalueen kohdalleen. Nykykameroissa on siirrettävät tarkennuspisteet ja tarkennuksen lukitus jolla homma hoituu helposti.
        Henkilökuvauksessa kontakti kuvattavan kanssa on tärkeää ja on hyvä kun ei tarvitse uhrata liikaa energiaa käsitarkennuksen onnistumiseen.
        Ehkä jollain teinikuvaajalla on senverran hyvä näkö, että pystyy tarkentamaan digikameran tähyslasilla, vanhemmiten näkö kuitenkin heikkenee ja silloin AF on hyvä olemassa. Studion hämärässä vlaistuksessa asia vielä korostuu.


      • 135mm f/2.0
        920 kirjoitti:

        AF:llä saa helposti terävyysalueen kohdalleen. Nykykameroissa on siirrettävät tarkennuspisteet ja tarkennuksen lukitus jolla homma hoituu helposti.
        Henkilökuvauksessa kontakti kuvattavan kanssa on tärkeää ja on hyvä kun ei tarvitse uhrata liikaa energiaa käsitarkennuksen onnistumiseen.
        Ehkä jollain teinikuvaajalla on senverran hyvä näkö, että pystyy tarkentamaan digikameran tähyslasilla, vanhemmiten näkö kuitenkin heikkenee ja silloin AF on hyvä olemassa. Studion hämärässä vlaistuksessa asia vielä korostuu.

        ”siirrettävät tarkennuspisteet ja tarkennuksen lukitus”

        – minne sinä lukitset nuo tarkennuspisteet (nenä, silmä, korva …)?
        – miksi studiossasi on hämärä valaistus?

        Olen kanssasi samaa mieltä, että manuaalitarkennus ei sovi kaikille.

        Onko niin, että af-objektiivit on huollettava vähintään kerran vuodessa jotta tarkennus toimisi oikein?


      • 920
        135mm f/2.0 kirjoitti:

        ”siirrettävät tarkennuspisteet ja tarkennuksen lukitus”

        – minne sinä lukitset nuo tarkennuspisteet (nenä, silmä, korva …)?
        – miksi studiossasi on hämärä valaistus?

        Olen kanssasi samaa mieltä, että manuaalitarkennus ei sovi kaikille.

        Onko niin, että af-objektiivit on huollettava vähintään kerran vuodessa jotta tarkennus toimisi oikein?

        Tarkennuspisteeksi kannattaa valita se, joka on lähimpänä vaikkapa lähintä silmää.
        Yleensä tarkennan johonkin sopivaan keskivertokohtaan silmien ja nenän suhteen.
        Silmä (t) ja myös nenän pää olisi hyvä olla tarkka. Kuva on suttuisen tuntuinen jos silmiä lähempänä oleva nenänpää on epäterävä.

        Silloin kun kuvataan studiossa suurella aukolla, niin salamoiden tehot on säädetty pienelle teholle, samoin ohjausvalojen kirkkaus on vähäisempää. Ohjausvalojen tarkoitus on näyttää samanlaiset valojen ja varjojen suhteet mitä lopullisessa valaisussa välähdysten tehot tuottaa. Sen takia kunnon studiossa salamat ovat synkassa keskenään.


      • myös nenän pää
        920 kirjoitti:

        Tarkennuspisteeksi kannattaa valita se, joka on lähimpänä vaikkapa lähintä silmää.
        Yleensä tarkennan johonkin sopivaan keskivertokohtaan silmien ja nenän suhteen.
        Silmä (t) ja myös nenän pää olisi hyvä olla tarkka. Kuva on suttuisen tuntuinen jos silmiä lähempänä oleva nenänpää on epäterävä.

        Silloin kun kuvataan studiossa suurella aukolla, niin salamoiden tehot on säädetty pienelle teholle, samoin ohjausvalojen kirkkaus on vähäisempää. Ohjausvalojen tarkoitus on näyttää samanlaiset valojen ja varjojen suhteet mitä lopullisessa valaisussa välähdysten tehot tuottaa. Sen takia kunnon studiossa salamat ovat synkassa keskenään.

        ”Tarkennuspisteeksi kannattaa valita se, joka on lähimpänä vaikkapa lähintä silmää.”
        Mikä kohta siinä sinun kuvattavassasi ”on lähimpänä vaikkapa lähintä silmää”

        ”sopivaan keskivertokohtaan silmien ja nenän suhteen.”
        – että sellaista syväterävyysalueen hallintaa?

        ”ohjausvalojen kirkkaus on vähäisempää”.
        – tuo kertonee ette ymmärrä mitään po asiasta
        ”Sen takia kunnon studiossa salamat ovat” sellaisia joissa ohjausvalot sammuu valotuksen ajaksi muutoin kuviin tulee omituinen sekavalo.

        Kannattaako esiintyä asiassa josta ei mitään ymmärrä.


      • 920
        myös nenän pää kirjoitti:

        ”Tarkennuspisteeksi kannattaa valita se, joka on lähimpänä vaikkapa lähintä silmää.”
        Mikä kohta siinä sinun kuvattavassasi ”on lähimpänä vaikkapa lähintä silmää”

        ”sopivaan keskivertokohtaan silmien ja nenän suhteen.”
        – että sellaista syväterävyysalueen hallintaa?

        ”ohjausvalojen kirkkaus on vähäisempää”.
        – tuo kertonee ette ymmärrä mitään po asiasta
        ”Sen takia kunnon studiossa salamat ovat” sellaisia joissa ohjausvalot sammuu valotuksen ajaksi muutoin kuviin tulee omituinen sekavalo.

        Kannattaako esiintyä asiassa josta ei mitään ymmärrä.

        Tiedämpä aika paljon asioista, studiokuvaamisestakin.

        Kun on kuvannut riittävän paljon, niin syväterävyyden hallinta onnistuu helposti AF-objektiivilla, ei siinä mitään ihmetemppuja tarvita. Hyvällä AF:llä ei tarvitse keskittyä niin paljon tarkentamiseen ja jää aikaa henkilöohjaukselle, joka on muotokuvauksessa tärkeämpää.

        Ohjausvaloilla säädetään valojen ja varjojen suhteet kohdalleen, sen näkee oikein silmämääräisesti katsomalla. Suurempi välähdysteho=kirkkaampi ohjausvalo ja toosinpäin.
        Toki ohjausvalot voi laittaa täydelle teholle, mutta se ei ole hyvä.


      • aika paljon?
        920 kirjoitti:

        Tiedämpä aika paljon asioista, studiokuvaamisestakin.

        Kun on kuvannut riittävän paljon, niin syväterävyyden hallinta onnistuu helposti AF-objektiivilla, ei siinä mitään ihmetemppuja tarvita. Hyvällä AF:llä ei tarvitse keskittyä niin paljon tarkentamiseen ja jää aikaa henkilöohjaukselle, joka on muotokuvauksessa tärkeämpää.

        Ohjausvaloilla säädetään valojen ja varjojen suhteet kohdalleen, sen näkee oikein silmämääräisesti katsomalla. Suurempi välähdysteho=kirkkaampi ohjausvalo ja toosinpäin.
        Toki ohjausvalot voi laittaa täydelle teholle, mutta se ei ole hyvä.

        ”Ohjausvaloilla säädetään valojen ja varjojen suhteet kohdalleen, sen näkee oikein silmämääräisesti katsomalla.”

        Nyt kyllä satuilet. Studiovalojen suhteet mitataan valotusmittarilla ei ohjausvaloilla.
        – ensin säädetään päävalo (muut sammutettuina) halutun aukkoarvon mukaan.
        – seuraavaksi säädetään ns. tasoitusvalo noin 1,3 … 1,5 EV päävaloa himmeämmäksi
        – jne

        Ohausvalojen käyttötarkoitus kannattaa myös opetella!


      • 920
        aika paljon? kirjoitti:

        ”Ohjausvaloilla säädetään valojen ja varjojen suhteet kohdalleen, sen näkee oikein silmämääräisesti katsomalla.”

        Nyt kyllä satuilet. Studiovalojen suhteet mitataan valotusmittarilla ei ohjausvaloilla.
        – ensin säädetään päävalo (muut sammutettuina) halutun aukkoarvon mukaan.
        – seuraavaksi säädetään ns. tasoitusvalo noin 1,3 … 1,5 EV päävaloa himmeämmäksi
        – jne

        Ohausvalojen käyttötarkoitus kannattaa myös opetella!

        Miksi se noin vaikeasti pitää tehdä?

        Kun studiosalamat ovat samanlaisia, niin ohjausvalojen avulla voidaan säätää eri salamoiden tehot sopiviksi. Varjot ja valot oikeaan paikkaan ja sopivaan kontrastiin.
        Senjälkeen voidaan mitata kokonaisvalotus mittarilla ja tarvittaessa säätää sopivemmaksi. Vielä voi tarkistaa valotusta kameran RGB-histogrammilta jottei mikään kanava (yleensä punainen) pala puhki.
        Itse säädän studiossani Elinchromen salamoita läppärillä Skyport ohjelmalla. Siihen voi tallentaa yleisemmin käytettävät säädöt, sillävoi sammuttaa ja laittaa salamat päälle ja niillä salamoiden tehoja voidaan säätää yhdessä kaikkia tai yksitellen.

        Kun kuvataan tosissaan, yhteen menoon vaikkapa ylioppilaita niin silloin ei ruveta salamoita yksitellen mittailemaan vaan homman pitää tapahtua.


      • ylioppilaita?
        920 kirjoitti:

        Miksi se noin vaikeasti pitää tehdä?

        Kun studiosalamat ovat samanlaisia, niin ohjausvalojen avulla voidaan säätää eri salamoiden tehot sopiviksi. Varjot ja valot oikeaan paikkaan ja sopivaan kontrastiin.
        Senjälkeen voidaan mitata kokonaisvalotus mittarilla ja tarvittaessa säätää sopivemmaksi. Vielä voi tarkistaa valotusta kameran RGB-histogrammilta jottei mikään kanava (yleensä punainen) pala puhki.
        Itse säädän studiossani Elinchromen salamoita läppärillä Skyport ohjelmalla. Siihen voi tallentaa yleisemmin käytettävät säädöt, sillävoi sammuttaa ja laittaa salamat päälle ja niillä salamoiden tehoja voidaan säätää yhdessä kaikkia tai yksitellen.

        Kun kuvataan tosissaan, yhteen menoon vaikkapa ylioppilaita niin silloin ei ruveta salamoita yksitellen mittailemaan vaan homman pitää tapahtua.

        ohjausvalojen avulla voidaan säätää eri salamoiden tehot sopiviksi?


      • Super Major
        aika paljon? kirjoitti:

        ”Ohjausvaloilla säädetään valojen ja varjojen suhteet kohdalleen, sen näkee oikein silmämääräisesti katsomalla.”

        Nyt kyllä satuilet. Studiovalojen suhteet mitataan valotusmittarilla ei ohjausvaloilla.
        – ensin säädetään päävalo (muut sammutettuina) halutun aukkoarvon mukaan.
        – seuraavaksi säädetään ns. tasoitusvalo noin 1,3 … 1,5 EV päävaloa himmeämmäksi
        – jne

        Ohausvalojen käyttötarkoitus kannattaa myös opetella!

        Miten ymmärrät ohjausvalot. Niillä "esimuodostat" kuvan, eikä huippukuvaajaksi pääse vaikka kuinka opettelisi. Se on enemmän kuin tekniikkaa. Herra J.Karshilla taisi parhaimmillaan/pahimmillaan olla kymmenen valolähdettä.


      • 920
        Super Major kirjoitti:

        Miten ymmärrät ohjausvalot. Niillä "esimuodostat" kuvan, eikä huippukuvaajaksi pääse vaikka kuinka opettelisi. Se on enemmän kuin tekniikkaa. Herra J.Karshilla taisi parhaimmillaan/pahimmillaan olla kymmenen valolähdettä.

        Kun valaistuksen säätää ohjausvalojen mukaan, niin salaman välähdys tuottaa saman valo/varjomaailman lopulliseen kuvaan.
        Siis kun ohjausvalojen ja välähdysten tehot ovat synkassa keskenään, niin ohjausvaloilla voi säätää valaistuksen kohdalleen vaikka salamat ovat eri teholla, erilaisella heijastimella varustettuna, eri etäisyyksillä ja vielä tärkeä juttu: salamalla käytetään ohivalaisua, ts.valaistaan vaan valon reunalla. Tämä onnistuu helpoiten kun salamat ovat saman merkkisiä, tehoisia ja ikäisiä. Toki pientä heittoa voi olla, mutta ei kuitenkaan tarvitse kaikkia mitata erikseen.
        Tämä pätee tarpeeksi pimeässä tilassa, miljööolosuhteissa homma on toinen.
        Mulla on normaalisetissän 6 salamaa, joskus vähempi tai sitten enemmän. 15 studiosalamaa löytyy yhteensä.


      • Super Major
        920 kirjoitti:

        Kun valaistuksen säätää ohjausvalojen mukaan, niin salaman välähdys tuottaa saman valo/varjomaailman lopulliseen kuvaan.
        Siis kun ohjausvalojen ja välähdysten tehot ovat synkassa keskenään, niin ohjausvaloilla voi säätää valaistuksen kohdalleen vaikka salamat ovat eri teholla, erilaisella heijastimella varustettuna, eri etäisyyksillä ja vielä tärkeä juttu: salamalla käytetään ohivalaisua, ts.valaistaan vaan valon reunalla. Tämä onnistuu helpoiten kun salamat ovat saman merkkisiä, tehoisia ja ikäisiä. Toki pientä heittoa voi olla, mutta ei kuitenkaan tarvitse kaikkia mitata erikseen.
        Tämä pätee tarpeeksi pimeässä tilassa, miljööolosuhteissa homma on toinen.
        Mulla on normaalisetissän 6 salamaa, joskus vähempi tai sitten enemmän. 15 studiosalamaa löytyy yhteensä.

        Oma kommenttini oli otsikolle "ylioppilaita?", jolla ehkä salamatekniikka hakusessa. En kyllä voi itsekään sillä leuhkia, vaikka halpa setti nurkassa pölyttyykin. Kohteet erilaisia vaikka ihmisiä kuvissa yleensä onkin. Kuulun vallitsevan valon koulukuntaan, joka joskus tuo eteen aika mahdottomia valaistusolosuhteita.


    • autofocus pitää olla

      Toiko muka potrettilasi?? APS-C-kennoisessa jo 50mm objektiivilla terävyysalue on 2.0 aukolla sitä luokkaa, että helposti nenä on terävä, mutta silmät ei. Ei toivoakaan, että hartialinjan tai ehkä edes korvat saisi teräviksi ilman salamaa tavallisessa sisävalaistuksessa. 135mm on ehdottomasti liian pitkä ja automaattitarkennuksen puute vielä pahentaa ongelmaa. Eihän aina haluta taustaa sumentaa. Aika kaukana kohteesta pitäisi myös olla. 50-millisellä APS-C-kennolla sopiva etäisyys on 1,5-2 m. Pikaisesti laskien tuolla putkella pitäisi etäisyyttää ottaa vähintään 4 metriä. Kinokennoisella kuvaavalla varmaan on varaa kunnollisiin merkkiobjektiiveihin.

      • etäisyyttää ottaa

        APS c-kennoisista minulla ei ole kokemusta, mutta arvioin, että n. 80–85 millinen olisi sellaiseen sopiva potrettilasi.
        Miksi käyttäisit 135 millistä potrettikuviin apsc-kennoisessa? vai luuletko ettei tuota objektiivia voi käyttää kinokennoisessa

        ”ilman salamaa tavallisessa sisävalaistuksessa”
        – tuo on varsin erikoinen tapa valaista potrettikuva

        ”Eihän aina haluta taustaa sumentaa”
        – taidat luulla, ettei aukkoa voi säätää välillä f/2 – f/22
        – ihmettelen kyllä miten kuvaat pienellä aukolla potrettikuvia ”ilman salamaa tavallisessa sisävalaistuksessa”

        ”sopiva etäisyys on 1,5-2 m”
        – että sillälailla

        Kyllä sinulla pitää ehdottomasti olla autofocus ja kuvanvakaaja objektiivissa. Älä missään tapauksessa edes harkitse muuta!


      • Pikaisesti laskien

        ”50-millisellä APS-C-kennolla sopiva etäisyys on 1,5-2 m”
        – tuo on kyllä hieman liikaa. Sinun kannattaa ehdottomsti hankkia apsc-kennoiseen potrettilasiksi: Carl Zeiss Super-Q-Gigantar 40mm f/0.33. Sillä saat hysin tarkennettua hämärässä sisävalaistuksessa ja pääsee lähelle arkaa tipua.


      • autofocus pitää olla
        Pikaisesti laskien kirjoitti:

        ”50-millisellä APS-C-kennolla sopiva etäisyys on 1,5-2 m”
        – tuo on kyllä hieman liikaa. Sinun kannattaa ehdottomsti hankkia apsc-kennoiseen potrettilasiksi: Carl Zeiss Super-Q-Gigantar 40mm f/0.33. Sillä saat hysin tarkennettua hämärässä sisävalaistuksessa ja pääsee lähelle arkaa tipua.

        On näköjään kommenttisi sillä tasolla, että unohda koko juttu...

        Varoitan vaan muita, ettei sun kommentteja kannata ottaa kovin vakavasti. Tämän kirjoittelijan tunnistaa helposti lainausmerkkien ja ranskalaisten viivojen runsaasta käytöstä sekä aina vaihtuvasta nimimerkistä.


      • vaan muita?
        autofocus pitää olla kirjoitti:

        On näköjään kommenttisi sillä tasolla, että unohda koko juttu...

        Varoitan vaan muita, ettei sun kommentteja kannata ottaa kovin vakavasti. Tämän kirjoittelijan tunnistaa helposti lainausmerkkien ja ranskalaisten viivojen runsaasta käytöstä sekä aina vaihtuvasta nimimerkistä.

        Mistähän se kertoo jos täällä on vain yksi kommentoija joka osaa käyttää lainausmetkkejä ja ajatusviivoja.

        Sinä ressukka et edes tiedä mikä ero on ranskalaisella viivalla ja ajatusviivalla (=samanlainen kuin miinusmerkki)


      • autofocus pitää olla
        vaan muita? kirjoitti:

        Mistähän se kertoo jos täällä on vain yksi kommentoija joka osaa käyttää lainausmetkkejä ja ajatusviivoja.

        Sinä ressukka et edes tiedä mikä ero on ranskalaisella viivalla ja ajatusviivalla (=samanlainen kuin miinusmerkki)

        Voit olla paljon muutakin, mutta ainakin olet tyypillinen suoli24-häirikkö, joka kaiken v–ttuilunsa lisäksi kirjoittelee samaan keskusteluun useilla eri nimimerkeillä, mikä on kaikkien etikettien vastaista ja jopa tällä foorumilla harvinaisen idioottimaista. Lainausmerkkien käyttö toisaalta on tarpeetonta toistoa, jos alkuperäinen teksti on yllä luettavissa. Käyttämistäsi ranskalaisista viivoista eli luetelmaviivoista ei ole mitään muuta hyötyä, kuin töksähtelevän ja luettelomaisen tekstisi tunnistettavuus. Näyttää ajatus pätkivän aika taajaan, jos pidät niitä varsinaisina ajatusviivoina. Suomessa on kaikille opetettu koulussa, että noiden aloitusviivojen käyttö osoittaa surkeaa kielitaitoa. Ne viivamerkit muuten ovat samanlaiset ( – ). Ihan sama vaikka käyttäisit yhdysviivaa ( - ), kuten muut useimmiten miinusmerkkinäkin.


      • kameran kantelija
        autofocus pitää olla kirjoitti:

        Voit olla paljon muutakin, mutta ainakin olet tyypillinen suoli24-häirikkö, joka kaiken v–ttuilunsa lisäksi kirjoittelee samaan keskusteluun useilla eri nimimerkeillä, mikä on kaikkien etikettien vastaista ja jopa tällä foorumilla harvinaisen idioottimaista. Lainausmerkkien käyttö toisaalta on tarpeetonta toistoa, jos alkuperäinen teksti on yllä luettavissa. Käyttämistäsi ranskalaisista viivoista eli luetelmaviivoista ei ole mitään muuta hyötyä, kuin töksähtelevän ja luettelomaisen tekstisi tunnistettavuus. Näyttää ajatus pätkivän aika taajaan, jos pidät niitä varsinaisina ajatusviivoina. Suomessa on kaikille opetettu koulussa, että noiden aloitusviivojen käyttö osoittaa surkeaa kielitaitoa. Ne viivamerkit muuten ovat samanlaiset ( – ). Ihan sama vaikka käyttäisit yhdysviivaa ( - ), kuten muut useimmiten miinusmerkkinäkin.

        Trollihan se lyhyesti sanottuna.


    • tuo lasi on varmasti erittäin hyvä juuri potrettien ottamiseen.

      muuhun, ainkaaan täydellä., tai täydehköllä aukolla siitä ei sitten paljon olekkaan.

      Mutta potrettilasina epäilemättä parempaa päätä, mikäli boke, optinen laatu ja muut sen tapaiset ovat hyvät, kuten Samyangilla usein on.


      Se että porukat kitisee AFstä, ja siis sen puutteesta johtuu vaan siitä, että nykyään kukaan ei osaa oikeastaan mitään, mikä liittyisi suoraan valokuvaamiseen.

      Ei osata tarkentaa.
      Ei osata valottaa

      Ei ole substanssia eikä näkemystä.

      Kuvaa ei nähdä kuvatessa.


      Kuvat räiskitään pitkin seiniä luottaen, että photarista löytyy tulos.
      Vähän sama kuin et jeesus tulee ja tekee seinille sohitusta paskakuvasta kultaisen ruiskauksen.

      • Super Major

        Miksi putken valinnassa mentiin veivaamaan syvyysterävyyttä. Kyllä Se hoituu jos on taitoa. Obiskan pituus vaikuttaa kohteen suhteisiin. Ihan amatööri voi tehdä vertailuja täyden koon 24 millisella ja 200 millisellä. Vanha koulukunta käytti kinossa muistaakseni mieluiten 105 millistä.


      • 920

        Vanhoilla leikkokuva ym.tähyslaseilla käsitarkennus on helpompaa, ja oli pakko tarkentaa käsin.

        Kyllä nytkin osataan valottaa.

        Toisilla on näkemystä, toisilla ei. Niinkuin aina.

        Photarin köyttö on ilmeisesti vähentynyt, LR ja muut vastaavat valtaa alaa.


      • veivaamaan
        Super Major kirjoitti:

        Miksi putken valinnassa mentiin veivaamaan syvyysterävyyttä. Kyllä Se hoituu jos on taitoa. Obiskan pituus vaikuttaa kohteen suhteisiin. Ihan amatööri voi tehdä vertailuja täyden koon 24 millisella ja 200 millisellä. Vanha koulukunta käytti kinossa muistaakseni mieluiten 105 millistä.

        Eiköhän tuo veivaaminen tule siitä, että on pakonomainen tarve esiintyä vaikkei tidä mitään po. asiasta, mutta on himmeät ohjausvalot.


      • Photari?
        920 kirjoitti:

        Vanhoilla leikkokuva ym.tähyslaseilla käsitarkennus on helpompaa, ja oli pakko tarkentaa käsin.

        Kyllä nytkin osataan valottaa.

        Toisilla on näkemystä, toisilla ei. Niinkuin aina.

        Photarin köyttö on ilmeisesti vähentynyt, LR ja muut vastaavat valtaa alaa.

        Mikä vika on uusilla leikkokuva ym.tähyslaseilla tarkentamisessa.

        Minulla on tähyslasina KatzEye OptiBrite, se on mielestäni parempi kuin vanhat.

        Onko Photari tai LR ilmeisesti parempi kuin Samyang 135mm f/2.0?


      • 920
        Photari? kirjoitti:

        Mikä vika on uusilla leikkokuva ym.tähyslaseilla tarkentamisessa.

        Minulla on tähyslasina KatzEye OptiBrite, se on mielestäni parempi kuin vanhat.

        Onko Photari tai LR ilmeisesti parempi kuin Samyang 135mm f/2.0?

        Eipä ole tullut hankittua uusia leikkolasia digikameroihin. Jos semmonen on niin miksei.....AF:ää tulee käytettyä.
        Hasseliin ja Mamiya RB:hin tuli hankittua Salamaselänteeltä tähyslaseja, hyviä olivat.

        Photari ja LR ovat ainakin monikäyttöisempiä kuin Samyang.


      • Jos semmonen on
        920 kirjoitti:

        Eipä ole tullut hankittua uusia leikkolasia digikameroihin. Jos semmonen on niin miksei.....AF:ää tulee käytettyä.
        Hasseliin ja Mamiya RB:hin tuli hankittua Salamaselänteeltä tähyslaseja, hyviä olivat.

        Photari ja LR ovat ainakin monikäyttöisempiä kuin Samyang.

        Mistä se kertoo että et tiedä onko digikameroihin tähyslaseja?

        esim:
        http://katzeyeoptics.com


      • 920
        Jos semmonen on kirjoitti:

        Mistä se kertoo että et tiedä onko digikameroihin tähyslaseja?

        esim:
        http://katzeyeoptics.com

        Tiedän että niitä on. Mutta ei ole ollut tarvetta hankkia niitä. Tykkään AF:tä. Ja kaikki objektiivit on aaäffiä jotka ei ole kovin häävisiä manuaalitarkennuksella.


      • häävisiä
        920 kirjoitti:

        Tiedän että niitä on. Mutta ei ole ollut tarvetta hankkia niitä. Tykkään AF:tä. Ja kaikki objektiivit on aaäffiä jotka ei ole kovin häävisiä manuaalitarkennuksella.

        Mitä arkoitit siis tuolla ”Jos semmonen on …”?


      • Super Major kirjoitti:

        Miksi putken valinnassa mentiin veivaamaan syvyysterävyyttä. Kyllä Se hoituu jos on taitoa. Obiskan pituus vaikuttaa kohteen suhteisiin. Ihan amatööri voi tehdä vertailuja täyden koon 24 millisella ja 200 millisellä. Vanha koulukunta käytti kinossa muistaakseni mieluiten 105 millistä.

        "Obiskan pituus vaikuttaa kohteen suhteisiin. Ihan amatööri voi tehdä vertailuja täyden koon 24 millisella ja 200 millisellä."

        Amatöörikin tietää, että polttoväli ei vaikuta kohteen suhteisiin.


      • Super Major
        ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

        "Obiskan pituus vaikuttaa kohteen suhteisiin. Ihan amatööri voi tehdä vertailuja täyden koon 24 millisella ja 200 millisellä."

        Amatöörikin tietää, että polttoväli ei vaikuta kohteen suhteisiin.

        Siitä sitten pallonaamoja laajakulmalla kuvaamaan.


      • suhteisiin
        ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

        "Obiskan pituus vaikuttaa kohteen suhteisiin. Ihan amatööri voi tehdä vertailuja täyden koon 24 millisella ja 200 millisellä."

        Amatöörikin tietää, että polttoväli ei vaikuta kohteen suhteisiin.

        Kyllä se vaikuttaa välillisesti, usein paljonkin.
        Erikoislaajakulmat pullistaa kohdetta ns. (tynnyrivääristymä)
        Teleobjektiivit tekee päinvastoin (ns. tyynyvääristymä)
        Samalta etäisyydeltä kuvattaessa kuvatason suunta/rajaus ratkaisee kuvassa näkyvän perspektiivin.


      • 920
        Super Major kirjoitti:

        Siitä sitten pallonaamoja laajakulmalla kuvaamaan.

        Kuvausetäisyydellä/jalkazoomilla valitaan perspektiivi ja polttovälillä rajaus.
        Eli polttoväli ei vaikuta nenänmuotoon.


      • 920
        suhteisiin kirjoitti:

        Kyllä se vaikuttaa välillisesti, usein paljonkin.
        Erikoislaajakulmat pullistaa kohdetta ns. (tynnyrivääristymä)
        Teleobjektiivit tekee päinvastoin (ns. tyynyvääristymä)
        Samalta etäisyydeltä kuvattaessa kuvatason suunta/rajaus ratkaisee kuvassa näkyvän perspektiivin.

        Nykyään digimaailmassa tyynyt ja tynnyrit voidaan paljolta korjata ohjelmallisesti, vähän kuvakulman laajuudesta tinkien.


      • Super Major
        920 kirjoitti:

        Kuvausetäisyydellä/jalkazoomilla valitaan perspektiivi ja polttovälillä rajaus.
        Eli polttoväli ei vaikuta nenänmuotoon.

        Ei pelkkä zoomin pumppaaminen auta tekemään kaksiulotteiselle pinnalle perspektiivi(-illuusiota). Onhan kokeneen kuvaajan ollut pakko nähdä laajakulmakuvan suhteet. Onko kuvattava tyytyväinen läheltä 24 millisellä otettuun potrettiin? Objektiivien ikiaikaiset vääristymätyypit ovat ehkä parhaiten hallinnassa hankkimalla laadukkaita laseja. Kalansilmäkuvia ei kai kukaan haluakaan korjata.


      • 920
        Super Major kirjoitti:

        Ei pelkkä zoomin pumppaaminen auta tekemään kaksiulotteiselle pinnalle perspektiivi(-illuusiota). Onhan kokeneen kuvaajan ollut pakko nähdä laajakulmakuvan suhteet. Onko kuvattava tyytyväinen läheltä 24 millisellä otettuun potrettiin? Objektiivien ikiaikaiset vääristymätyypit ovat ehkä parhaiten hallinnassa hankkimalla laadukkaita laseja. Kalansilmäkuvia ei kai kukaan haluakaan korjata.

        Jalkazoomillahan ei polttoväliä muuteta, vaan etäisyyttä aiheeseen.
        24 mm on melko paljon digipokkarissa....ja vähän 6x7 kamerassa.


      • Super Major
        920 kirjoitti:

        Jalkazoomillahan ei polttoväliä muuteta, vaan etäisyyttä aiheeseen.
        24 mm on melko paljon digipokkarissa....ja vähän 6x7 kamerassa.

        Käytän kinokoon mittoja. Eri polttovälejä saa kukin käyttää miten haluaa. Tietysti. Jos ns. jalkazoomi on sama asia, hyvä niin.


      • tinkien
        920 kirjoitti:

        Nykyään digimaailmassa tyynyt ja tynnyrit voidaan paljolta korjata ohjelmallisesti, vähän kuvakulman laajuudesta tinkien.

        Esim Samyangin 14 millisen ns viiksivääristymä on niin hakala etten ole vielä löytänyt keinoa sen korjaamiseksi ”ohjelmallisesti”.
        Toivottavasti kerrot miten se tehdään?
        Paljonko on se vähän mitä tuon kinokokoiseen tarkoitetun kuvakulmasta (115.7°) pitää tinkiä?


      • Super Major kirjoitti:

        Siitä sitten pallonaamoja laajakulmalla kuvaamaan.

        "Siitä sitten pallonaamoja laajakulmalla kuvaamaan. "

        Ei pahemmin ole kiinnostusta tuollaiseen.

        Pallolaajennus on seuraavana listalla, mitä palloihin tulee :-)


      • 920 kirjoitti:

        Kuvausetäisyydellä/jalkazoomilla valitaan perspektiivi ja polttovälillä rajaus.
        Eli polttoväli ei vaikuta nenänmuotoon.

        "Kuvausetäisyydellä/jalkazoomilla valitaan perspektiivi ja polttovälillä rajaus.
        Eli polttoväli ei vaikuta nenänmuotoon. "

        Näin se menee.
        Sekä amatöörin kamerassa, että Super Majorinkin.


      • Super Major kirjoitti:

        Ei pelkkä zoomin pumppaaminen auta tekemään kaksiulotteiselle pinnalle perspektiivi(-illuusiota). Onhan kokeneen kuvaajan ollut pakko nähdä laajakulmakuvan suhteet. Onko kuvattava tyytyväinen läheltä 24 millisellä otettuun potrettiin? Objektiivien ikiaikaiset vääristymätyypit ovat ehkä parhaiten hallinnassa hankkimalla laadukkaita laseja. Kalansilmäkuvia ei kai kukaan haluakaan korjata.

        " Onko kuvattava tyytyväinen läheltä 24 millisellä otettuun potrettiin?"

        Mistä olet saanut fiksaation 24 millimetriin ja läheltä kuvaamiseen?

        Suosittelen näiden karistamista mielestä.

        Kyllä potretti kannattaa kuvata kauempaa, kuin läheltä.


      • 920
        tinkien kirjoitti:

        Esim Samyangin 14 millisen ns viiksivääristymä on niin hakala etten ole vielä löytänyt keinoa sen korjaamiseksi ”ohjelmallisesti”.
        Toivottavasti kerrot miten se tehdään?
        Paljonko on se vähän mitä tuon kinokokoiseen tarkoitetun kuvakulmasta (115.7°) pitää tinkiä?

        Jos jättää Samjammit kauppaan, niin viikset ei haittaa. Tuommonen ominaisuus ei johdu polttovälistä, vaan taitamattomasta objektiivin suunnittelusta.


      • ihme vääntöä
        Super Major kirjoitti:

        Käytän kinokoon mittoja. Eri polttovälejä saa kukin käyttää miten haluaa. Tietysti. Jos ns. jalkazoomi on sama asia, hyvä niin.

        Hankkikaa iso peili, jossa näkyy koko teirään vartalo.
        Aloitatte nenä melkein kiinni peilissä peruuttamaan jalkazuumilla poispäin. Kun pärstä alkaa näyttämään normaalilta lisätkää tähän vielä metri tai puolentoista.
        Tältä kohtaa katselkaa peilikuvaa kameran läpi ja suumatkaa sopiva rajaus. (Vaikkapa halvoilla kittisumeilla)

        Objektiivissa näkyy teille sopiva polttoväli siinä asteikolla. Ostakaa mieleinen potretti objektiivi...

        Älkää suotta osallistuko mihinkään kilpaan, kun kaikki kuvat on kuitenkin samanlaisia kuin hankkimallanne objektiivilla. Vastassa on kuitenkin se kuvaaja joka on tykittänyt jotain michelle pfeifferii meikkaajin kanssa.


      • voidaan?
        920 kirjoitti:

        Jos jättää Samjammit kauppaan, niin viikset ei haittaa. Tuommonen ominaisuus ei johdu polttovälistä, vaan taitamattomasta objektiivin suunnittelusta.

        Nykyään digimaailmassa tyynyt ja tynnyrit voidaan paljolta korjata ohjelmallisesi


      • 920
        voidaan? kirjoitti:

        Nykyään digimaailmassa tyynyt ja tynnyrit voidaan paljolta korjata ohjelmallisesi

        Edellisen kirjoittajan samjammin viiksiä ei kuulemma voi korjata.
        Mun 12-24 Sigman kuvassa ei oo paljon korjaamista, ihmelasi.


      • tinkien
        920 kirjoitti:

        Edellisen kirjoittajan samjammin viiksiä ei kuulemma voi korjata.
        Mun 12-24 Sigman kuvassa ei oo paljon korjaamista, ihmelasi.

        Nyt kyllä huitaisit hätävalheen. Kukaan ei ole väittänyt, että ei voi korjata. Kysymys on siitä, että korjaaminen on hankala eikä onnistu ”ohjelmallisesti, vähän kuvakulman laajuudesta tinkien”

        Viiksien korjaaminen onnistuu esim PhotoShopin filtterillä ”Adaptive Wide Angle…”, mutta se on hankalaa tynnyrivääristymään verrattuna.

        Sellaista ”ihmelas”-erikoislaajakulmaa missä ei ole korjaamista ei ole olemassa. Korjaamistarve on katsojan silmässä, ei objektiivissa.


      • veivaamaan
        Super Major kirjoitti:

        Miksi putken valinnassa mentiin veivaamaan syvyysterävyyttä. Kyllä Se hoituu jos on taitoa. Obiskan pituus vaikuttaa kohteen suhteisiin. Ihan amatööri voi tehdä vertailuja täyden koon 24 millisella ja 200 millisellä. Vanha koulukunta käytti kinossa muistaakseni mieluiten 105 millistä.

        No syvyysterävyyttä ja kuvausetäisyyttä yms. mentiin veivaamaan siksi kun on pakottava ulostamistarve, mutta ei ymmärrä mitään po. asiasta.
        Näitä nummisuutarien Eskon kaltaisia asennevammaisia riittää jokaiseen keskusteluun ”puumerkkini pitää sieltä löytymään myös”.


    • – 38%

      Samyangien valikoima alkaa olla varsin laaja ja hinta koukuttaa, varsinkin useamman (3–5) objektiivin (kino)kitit.
      esim
      http://www.photo24.co.uk/samyang-lenses?p=1

      Vatkain ja af puuttuu joten Samyangit ei sovi uusavuttomille.
      Ei kuitenkaan kestäne kauaa kun tähän asiaan tulee muutos, ehkä ale ja free shipping viittaa siihen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      73
      3305
    2. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1889
    3. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      31
      1881
    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1431
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1381
    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      25
      1296
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1286
    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1197
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1197
    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      945
    Aihe