Susi on Suomessa erittäin uhanalainen. Uhanalaisuuden kriteeri on, että populaation koko on alle 250 lisääntymiskykyistä yksilöä. Helmikuuun 2014 kanta-arvion mukaan susikannan koko oli 140-155 sutta. Vielä muutamia vuosia aikaisemmin susia oli n. 250, joten lasku on huolestuttavaa. Tärkeimpiä syitä ja susikannan uhkatekijöitä ovat salametsästys ja ylimitoitetut pyyntilupamäärät. Venäjältä ei myöskään tule täydennystä samalla tavalla kuin ennen.
Mielestäni susien suojelua on tehostettava, jotta maahamme saataisiin elinvoimainen susikanta. Susi on kuulunut suomen luontoon jo kauan ennen kuin se hävitettiin lähes sukupuuttoon, joten meidän on tehtävä työtä suden hyväksi. Elinvoimaiseksi minimikannaksi eli pienimmäksi mahdolliseksi susimääräksi, joka turvaa ekologisesti ja geneettisesti terveen susikannan säilymisen maassamme, on vuoden 2005 kannanhoitosuunnitelmassa määritelty vähintään 25 lisääntyvää paria. Tämä on hoitosuunnitelmassa tavoitteena. Kyseessä on minimi, ja paremmin elinvoimaisuus on turvattu, kun kanta on suurempi. Mielestäni susikanta tulee saada vähintään minimitasolle, mutta mieluummin suuremmaksi, ehkä ainakin n. 300-400 sutta.
Poronhoitoalueella kokonaan Suomen puolella eläviä ja lisääntyviä laumoja ei ole lainkaan. Mielestäni tavoitteksi on asetettava elinvoimainen susikanta myös poronhoitoalueella. Alueen pitää voida toimia susien kulkureittinä Skandinaviaan niin kuin hoitosuunnitelmassakin sanotaan, sillä Suomesta vaeltavat sudet ovat elintärkeitä Skandinavian pienelle ja eristyneelle sukusiittoisuuden ongelmista kärsivälle populaatiolle. Hoitosuunnitelmaan pitää mielestäni ottaa ehdottomnaksi tavoitteeksi lisätä susikantaa poronhoitoalueella.
Susien salametsästykseen on puututtava vakavasti, ja mielestäni siitä on annettava kovempia rangaistuksia, ellei sitä muuten saada kitkettyä. Pyyntilupia tulisi antaa vain yksittäisille vahinkosusille, jotka mahdollisesti uhkaavat ihmishenkiä, ja niidenkin kanssa on ensin kokeiltava muita vaihtoehtoja kuten hätistelyä kumiluodeilla. Pyyntilupamäärät eivät saa olla ylimitoitettuja, joten niitä on vähennettävä. Petovihan vähentämiseen on etsittävä keinoja.
Koska susi on alkanut tottua ihmisen läsnäoloon, on syntynyt pihasusiongelma. Valtaosa susista kuitenkin välttelee asutusta, eikä susi aiheuta muutamia poikkeusyksilöitä lukuunottamatta merkittävää uhkaa ihmishengille. Vai oletteko kuulleet, että susi olisi tappanut Suomessa paljon ihmisiä? Niin, en minäkään. Viimeinen mainittu suomalainen susiuhri oli 7.11.1881 kuollut viisivuotias lapsi. Esimerkiksi hirvi on kolaritilastojen perusteella paljon vaarallisempi eläin. Susia on hätisteltävä pihoilta muilla keinoin kuin tappamalla, esim. kumiluodeilla.
Porojen petovahinkojen torjunnassa pitää ottaa käyttöön uusia menetelmiä: tarhattuja poroja suojaavat lippusiimat, sähköistetyt petoaidat, laumanvartijakoirat ja porojen aktiivinen paimennus. Myös muiden petovahinkojen torjunnassa on etsittävä vaihtoehtoisia keinoja tappamiselle. Koirille on esimerkiksi kehitetty hukkaliivi, joka antaa koiran kimppuun pyrkivälle pedolle voimakkaan sähköiskun.
Mielestäni ihmisten on myös opeteltava hyväksymään petovahingot. Aina ei voi ajatella vain omaa etuaan vaan pitää ajatella myös luontoomme kuuluvan suden etua. Esimerkiksi muutama suden suuhun joutunut metsästyskoira - niin tärkeä ja rakas kuin se omistajalleen voikin olla - ei merkitse mitään sen rinnalla, että meillä on elinvoimainen susikanta.
Tässä tuli faktaa ja minun mielipiteitäni suden suojelusta. Kertokaahan omia näkemyksiänne.
Mielestäni susien suojelua on tehostettava, jotta maahamme saataisiin elinvoimainen susikanta. Susi on kuulunut suomen luontoon jo kauan ennen kuin se hävitettiin lähes sukupuuttoon, joten meidän on tehtävä työtä suden hyväksi. Elinvoimaiseksi minimikannaksi eli pienimmäksi mahdolliseksi susimääräksi, joka turvaa ekologisesti ja geneettisesti terveen susikannan säilymisen maassamme, on vuoden 2005 kannanhoitosuunnitelmassa määritelty vähintään 25 lisääntyvää paria. Tämä on hoitosuunnitelmassa tavoitteena. Kyseessä on minimi, ja paremmin elinvoimaisuus on turvattu, kun kanta on suurempi. Mielestäni susikanta tulee saada vähintään minimitasolle, mutta mieluummin suuremmaksi, ehkä ainakin n. 300-400 sutta.
Poronhoitoalueella kokonaan Suomen puolella eläviä ja lisääntyviä laumoja ei ole lainkaan. Mielestäni tavoitteksi on asetettava elinvoimainen susikanta myös poronhoitoalueella. Alueen pitää voida toimia susien kulkureittinä Skandinaviaan niin kuin hoitosuunnitelmassakin sanotaan, sillä Suomesta vaeltavat sudet ovat elintärkeitä Skandinavian pienelle ja eristyneelle sukusiittoisuuden ongelmista kärsivälle populaatiolle. Hoitosuunnitelmaan pitää mielestäni ottaa ehdottomnaksi tavoitteeksi lisätä susikantaa poronhoitoalueella.
Susien salametsästykseen on puututtava vakavasti, ja mielestäni siitä on annettava kovempia rangaistuksia, ellei sitä muuten saada kitkettyä. Pyyntilupia tulisi antaa vain yksittäisille vahinkosusille, jotka mahdollisesti uhkaavat ihmishenkiä, ja niidenkin kanssa on ensin kokeiltava muita vaihtoehtoja kuten hätistelyä kumiluodeilla. Pyyntilupamäärät eivät saa olla ylimitoitettuja, joten niitä on vähennettävä. Petovihan vähentämiseen on etsittävä keinoja.
Koska susi on alkanut tottua ihmisen läsnäoloon, on syntynyt pihasusiongelma. Valtaosa susista kuitenkin välttelee asutusta, eikä susi aiheuta muutamia poikkeusyksilöitä lukuunottamatta merkittävää uhkaa ihmishengille. Vai oletteko kuulleet, että susi olisi tappanut Suomessa paljon ihmisiä? Niin, en minäkään. Viimeinen mainittu suomalainen susiuhri oli 7.11.1881 kuollut viisivuotias lapsi. Esimerkiksi hirvi on kolaritilastojen perusteella paljon vaarallisempi eläin. Susia on hätisteltävä pihoilta muilla keinoin kuin tappamalla, esim. kumiluodeilla.
Porojen petovahinkojen torjunnassa pitää ottaa käyttöön uusia menetelmiä: tarhattuja poroja suojaavat lippusiimat, sähköistetyt petoaidat, laumanvartijakoirat ja porojen aktiivinen paimennus. Myös muiden petovahinkojen torjunnassa on etsittävä vaihtoehtoisia keinoja tappamiselle. Koirille on esimerkiksi kehitetty hukkaliivi, joka antaa koiran kimppuun pyrkivälle pedolle voimakkaan sähköiskun.
Mielestäni ihmisten on myös opeteltava hyväksymään petovahingot. Aina ei voi ajatella vain omaa etuaan vaan pitää ajatella myös luontoomme kuuluvan suden etua. Esimerkiksi muutama suden suuhun joutunut metsästyskoira - niin tärkeä ja rakas kuin se omistajalleen voikin olla - ei merkitse mitään sen rinnalla, että meillä on elinvoimainen susikanta.
Tässä tuli faktaa ja minun mielipiteitäni suden suojelusta. Kertokaahan omia näkemyksiänne.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Metsästäjät ovat samanlaista porukkaa kuin ahneet kalastajat, ahneita ja ilkeitä.
Eivät kaikki metsästäjät ole ahneita ja ilkeitä. Isäni on hyväsydäminen metsästäjä.
Olen samaa mieltä Herra X:n kanssa - näin hänen usein toistuneita sanojaan mukaillen.
Ehkä tämän saman aloituksen voisi laittaa vaikka jonnekin metsästyspalstalle. Maailman menoa-palsta voisi myös olla ihan hyvä - ainakin se on aktiivinen. Joka tapauksessa susiasia on niin tärkeä, että tämän keskustelun voisi laittaa useammillekin palstalle.
Ihminen on lammas, mutta Susi on Susi. Hieno eläin, josta on syytä olla ylpeä.
Minä pidän myös susista, ne ovat uskomattoman hienoja eläimiä. MUTTA olen sitä mieltä, että kyllä susia pitää metsästää kannanhoidollisin perustein. Nythän ne ovat antaneet lupia tähän. Hyvä niin.
Olen tätä mieltä:
Vähemmän, mutta onnellisia susia, joilla on sitten ruokaa ja elintilaa metsissä, ettei tarvitse koiria tulla syömään pihoille.
Te olette tätä mieltä (eihän teitä siellä kaupungissa haittaa, kun eivät sudet sinne vielä yllä syömään pikkukoirianne): Enemmän, mutta vihaisia, häiriintyneitä susia, joilla ei ole tarpeeksi elintilaa luonnossa ja ne lopulta tulevat asuinpaikkojen läheisyyteen ravinnon hakuun.
Susia on yli 250, vihreät vain tahtovat aina pudottaa puoleen tämän lukeman.
Liian pieni susikanta ei ole ekologisesti ja geneettisesti kestävä. Sisäsiittoisuus heikentää sitä ja se on vaarassa hävitä. Nykyistä suuremmalle susikannalle kyllä riittää elintilaa ja ravintoa. Suurin osa susista karttaa ihmistä ja asutusta. Kukaan ei varmasti tahallaan vääristele susikanta-arviota.
Luonnonsuojelijat vihreät, jotka elää kehä kolmosen sisäpuolella, joilla ei todellisuudessa ole mitään tietoa luonnosta ja luonnon elämästä jne.. Tekevät mitä tahansa saadakseen typerät asiansa läpi, joista heillä ei ole mitään todellista tietoa. Miksi ei siis väärentäisi susien määrää??
Ja te tyhmät kaupunkilaistollot uskotte heitä, koska teilläkään ei ole mitään käsitystä näistä asioista.
RKTL:än susikanta-arvio ei ole mikään Vihreiden vääristelemä vaan puolueeton. Varmasti RKTL:än tutkijoilla ei ole mitään syytä vääristellä sitä.
http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susi/suden_kanta_arviot/
Itselläsi ei taida olla mitään käsitystä näistä asioista, kun et tiedä sen vertaa biologiasta, että liian pieni susikanta on altis sisäsiittoisuuden haitoille ja häviämiselle ja luulet Vihreiden vääristelevän susikanta-arviota. Osa susien suojelijoista tietysti asuu kaupungissa, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi minä en asu kaupungissa. Varmasti useimmat ovat perehtyneet asioihin paljon paremmin kuin sinä.
Siis sä nyt luulet, että olen kuitenkin susitappaja. Ei, kyllä minustakin susia pitää suojella. Jos susikanta romahtaa niin se vaikuttaa moniin riistaeläimiin. Mutta jos ja kun maaseudun pihoille tulee selvästi häirikkösusia niin kyllä ne pitää ampua, kun on vaarana, että ne hyökkää kotieläinten kimppuun. MUTTA susisuojelijat ovat tätäkin vastaan! He eivät ymmärrä, millaista on herätä aamulla, mennä ulos ja huomata, että susi on käynyt oman ehkä monen tuhannen euron arvoisen metsästyskoiran (voi olla vaikka seurakoira, asuuhan maaseudulla muitakin kuin metsästäjiä) kimppuun. Okei, pitäkäämme koirat sisällä. Noh, monetkaan metsästyskoirat eivät tykkää olla sisällä.
Niillä siellä kaupungissa on helppo sanoa, että susia täytyy varjella kun ei ole kokemusta susista ja omat pikku sihuahuat ovat turvassa. Entä mikseivät luonnonsuojelijat puutu esimerkiksi pentutehtailuun yhtä innokkaasti?
Ja edelleenkin, vähemmän, mutta onnellisempia. Sopiva määrä, terveitä ja vahvakantaisia susia. Pidetään ihmisarkoina.
Petovahinkojen torjumiseeen on käytettävä muita keinoja kuin tappaminen, ja niitä olen jo kertonutkin. Tärkeää on myös HYVÄKSYÄ petovahingot, joita väistämättä väähän tapahtuu. Ja edelleen, muutama suden suuhun joutunut kotieläin ei merkitse mitään sen rinnalla, että meillä on elinvoimainen susikanta; pelkästään omien kotieläinten ajattelu on itsekästä. En ymmärrä, mitä oikein tarkoitat sanomalla "vähemmän, mutta onnellisempia. Sopiva määrä, terveitä ja vahvakantaisia susia". Liian vähäinen susikanta ei ole vahva eikä elinvoimainen. Elinvoimaiseksi MINIMIkannaksi on määritelty vähintään 25 lisääntyvää paria, ja vähintään tämä taso tulee saavuttaa. Kannan elinvoimaisuus ei tee susista yhtään sen vähemmän onnellisia kuin liian pienen kannan sudet. Suomeen kyllä mahtuu susia, kunhan ei inistä joka ikisestä petovahingosta. Ihmisille sudet eivät sitä paitsi ole vaaraksi.
Kukahan tässä ajattelee itsekkäästi.
Kyllä minunkin mielestä susia saa olla se 250 yksilöä ja enemmänkin, mutta jos määrä lisääntyy sellaiseksi, että sudet joutuvat hakemaan ruokansa ihmisten pihoilta, niin onhan se jo liikaa. Suden ei kuulu tottua ihmiseen niinkuin ei minkään muunkaan peto- tai villieläimen. Sudet tulevat kaupunkien laitamille. Muuttuvat röyhkeiksi. Luonnonsuojelijat saa olla iloisia kun näkevät susia.
Lisään vielä tähän kantani salametsästyksestä, että ette ihan pahana minua pidä: se on minunkin mielestä ehdottoman väärin. Kieroutuneet murhanhimoiset metsästäjäukot pilaavat kunnollisten ja vastuullisten metsästäjien maineen tappamalla susia. Idässähän näitä on. Ampuvat nuoria susia, ampuvat johtajasusia jonka seurauksena lauma menee pilalle jne... Kaupunkilaiset haukkuu sitte kaikki metsästäjät näiden takia...
Vielä tästä petovahinkojutusta: sehän on sinänsä ymmärrettävää, että kun koira metsässä joutuu suden suuhun, sehän on sillon luonnon keskellä, tietyllä tavalla luonnon armoilla. Susihan saa siellä käydä minkä tahansa eläimen kimppuun. Tätä kaikki metsästäjät ei ymmärrä. Mutta pihalle ei suden tarvi tulla!
Alkaa se ihmisiäkin pelottaa kun susia tuppaa olemaan joka talon nurkalla. Ei ole susi vaaraksi ihmiselle, ei...
Suurin osa susista välttää ihmistä ja asutusta. Jos jotkin sudet alkavat liikaa tottua ihmiseen ja tulla röyhkeiksi, ne pitää karkottaa muilla keinoin kuin tappamalla, esim. kumiluodeilla. Koirat on viisasta pitää häkissä eikä juoksulangassa.
Pidä sinä vain koirasi häkissä, jos se sinusta on hyvä paikka koiralle! Harva koiranomistaja pystyttää vähintään 40 neliömetrin härkiä pihamaalle. Ulkokoirallahan pitäisi olla liikkumatilaa vähintään se joku 40 neliötä.
Se ei ole minun ongelmani, jos joku ei viitsi tarpeeksi suurta häkkiä pystyttää. Tällöin pitää kuitenkin hyväksyä se, että susi voi tulla ja tappaa koiran.
Yleensä maaseudulla, missä sudetkin liikkuvat, on pihalla tilaa isollekin koirahäkille.
Olen täysin samaa mieltä, Herra X.