uus kissa....

Kissa on vielä hämillään uudesta paikasta, ihmisistä ja hajuista. Antakaa kissan tehdä aloite, se kyllä tulee sängyn alta kun tuntee olonsa tarpeeksi varmaksi. Jutelkaa sille normaalilla äänellä mutta älkää väkisin lähestykö sitä jos se on varautunut. Et kertonut kissan ikää, mutta kyllä aikuinenkin kissa sopeutuu uusiin oloihin kunhan sille annetaan aikaa. Viekää vaikka ruokaa sen lähelle niin se ehkä uskaltaa tulla lähemmäs. Kärsivällisyyttä :)

Kissa on siitä omalaatuinen eläin, että sen luottamus on usein ansaittava vaikka miten rohkea yksilö olisi kyseessä. Kissa ei luota vieraisiin ihmisiin hetkessä, vaan haluaa ensin tarkastella heitä pieneltä etäisyydeltä ja askel askeleelta lähestyy ja tutustuu. 2 päivää on hyvin lyhyt aika, eikä kissa millään tässä ajassa tunne olevansa 'kuin kotonaan'. Antakaa toiselle aikaa; mm. leikkihetket auttavat tutustumisprosessissa, mielenkiintoinen lelu saattaa rohkaista kissaa tulemaan esiin. kannattaa kuitenkin edetä askel askeleelta ja täysin kissan ehdoilla niin etteköhän vielä pääse kissan palvelijan rooliin. ;)

Meille kun otettiin kaksi kissapoikaa, niin toinen tottui samanpäivän aikana ja löysi heti vessan ja ruokakupin.Toinen näistä veljeksistä eleli ensimmäisen viikon eteisessä kenkien seassa vaatenaulakon alla. Ja marisi öisin tosi äänekkäästi.Mutta kun se viikko oli mennyt niin veljekset tottuivat meillä olemiseen ja kaikilla oli rauhallinen ja hyvä mieli. Välillä kyllä se marina otti tosi kovasti päähän ihan oikeasti.

Ihan tavallista. kissa on kissa - ja kyllä se sieltä esiin ryömii. Mulla on venäjänharmaa patukka, löytökissa juuriltaan. Kun se roudattiin yhdistyksestä meille, se lymysi kaksi
viikkoa vessan nurkassa - ja sähisi kuin piru, jos edes uskalsi yrittää koskettaa. Kunnes hiffasin että antaa olla. Sai ruokansa ja vetensä
eteensä, muttei mitään muuta huomiota...pitää marssia kylmästi matkoihinsa. Yksi vuorokausi,
ja katti hiipi häntä koipien välissä tekemään tuttavuutta. Kissat on kissoja.

Kissa on luonnostaan Villi-eläin ja siihen pitää ihmisen totuttautua, mulla oli kerran luonnosta löydetty kissa se ei tottunut koskaan ihmiseen, söi kyllä välillä sisällä mutta yleensä navetassa ja se oli tosi varautunut kaikkeen, kissan, kun kaikkien muihinkin löytö eläimien kanssa pitää olla äärimmäisen kärsivällinen että se tottuu ihmiseen

Mun kisu piiloutui sohvan alle, josta sen 6 tunnin jälkeen väkipakolla kaivoin syliini. Siihen se rauhoittu ja nukahti, kehrätäkin alkoi kun aikani silittelin. Ei piiloutunut uudestaan. Ekat pari päivää kannoin sitä huoneesta toiseen mukanani, kissa makasi lattialla huovan päällä katselemassa touhujani. Jos lähdin huoneesta ilman kissaa, alkoi surkea naukuminen. Luulin jo, ettei kisu osaa itse kävellä.. ;)

Tätä jatkui pari päivää, kunnes uteliaisuus voitti pelon. Nyt meillä on puoli vuotta vanha, iloinen ja aktiivinen kissalapsi!

Onnea kissankesytykseen!